Olen uhonnut jo pitkään että joskus mä vielä teen oman ruisleivän. Olin ajattellut hankkia juuren Martoilta. Huomasin että Ruohonjuuressakin myydään nykyään juurta. Mutta eräänä päivänä taloutemme toinen osapuoli tuli kotiin kaverilta saadun juuren kanssa.
Lainasin kirjastosta asiaan kuuluvaa kirjallisuutta, kyselin muilta ruokabloggaajilta vinkkejä, kävin läpi ohjeita ja ryhdyin hommiin. Aluksi epäilytti juuren haju, todella etikkainen. Mutta onko se etikkainen vai vaan hapan, juuri ei kuulemma haise kovin hyvälle. Päätin jatkaa (vaikka takaraivossa epäily että olen syyllistynyt juuren murhan avunantoon). Kolmantena päivänä kun leipä oli siinä vaiheessa että sen olisi pitänyt kohota, näin ei tapahtunut. Kohotettiin yön yli ja kyllä se siitä vähän paisua. Päätin jatkaa.
Vähän taisin hihkua kun leivät tuli uunista. Kauhun sekaisella jännityksellä sitten maistamaan. Noh. Päältä tosi kova, sisältä ehkä vähän raaka ja niin tiivistä tavaraa että jää kitalakeen kiinni. Mutta kyllä se ihan ruisleivälle maistuu! Ohjetta luvassa heti kun tuotekehittely on hieman pidemmällä.
Oooooh! Ja kyllä se näyttääkin ruisleivältä. Kerropa lisää sit!
VastaaPoistaToinen erä uunista ulos tuottaa varmasti tulosta ;-) Minä olen tämän asian kanssa vasta haaveiluasteella.
VastaaPoistaKerroin työkaverille projekstista ja hän sanoi "älä luovuta, älä luovuta!!" Se paras ruisleipä syntyy kuulemma vaan testaamalla ja tekemällä, eli ehkä ne oikeat mittasuhteet sieltä vielä löytyy.
VastaaPoistaKaikissa resepteissä luki että "lisää ruisjauhoja kunnes taikina on sopivaa". Just tota mä inhoan. Otan henkilökohtaiseksi haasteeksi selvittää montako desiä se sopiva on :)
Ei oo todellista! Just pari viikkoa sitten tekaisin elämäni ensimmäisen limpun! Tätä on liikenteessä :)
VastaaPoistahttp://eebanoma.blogspot.com/2011/10/ruisleipaa.html
Elsi, hehee, mahtavaa!
VastaaPoistaJa hei toi sun limppu näyttää niin hyvältä, otankin siitä oppia ensi kerralla! Kiitos selkeistä ohjeista ja ettei niissä lukenut että jauhoja sopivasti :)
Älä lannistu! Mä onnistuin tällä reseptillä:
VastaaPoistahttp://www.lily.fi/juttu/hapan-ruis-muikea-mieli
LiisaMaalla, oijoi, ihanalta näyttää! Ja hyvä ohje. Kyllä tää antaa uskoa, I can do it!
VastaaPoistaHyvän näköistä! Vuosi ja risat sitten tein myös ruisleipää,joka kuulostaa hieman samanlaiselta kuin sinun;tosin juuren jouduin kasvattamaan itse.
VastaaPoistahttp://appelsiinejahunajaa.blogspot.com/search/label/leip%C3%A4
Nykyään sen sijaan leivon gluteenittomia leipiä...
Loistavaa! Itse kun tein eka kertaa, niin ei meinannut hampaat pystyä ;).
VastaaPoistaJuurta kannattaa herätellä ja ruokkia vähitellen. Ekaksi lämmin vesi (ei tarvitse olla kuumaa) ja jauhoja sen verran että on löysä velli. 12 tunnin päästä lisää jauhoja sen verran että on löysä puuro. Silloin tuoksukin on jo aika hapan.
Jos tuntuu että ei happane ja kupli, niin anna tekeytyä lämpöisessä. Tämä ei ole hätäisen hommaa.
Tästä sitten ota juurta talteen seuraavaa kertaa varten. Ota juurta talteen ENNNEKUIN lisäät suolaa.
Elsillä oli aika hyvät ohjeet, jatka niillä.
Minulla on nyt juuri ollut pari vuotta ja nyt alamme jo tulla toimeen ;). Hiivaakin voit vähän lisätä, jos usko loppuu, mutta ensin ota se juuri talteen. Näin juuresi pysyy kunnossa.
Juuri tarvitsee lämpöisen paikan kasvaakseen, joten hapata taikinaa lämpöisessä. Esim. saunan jälkilämpö on hyvä.
Ihanaa, mun on kans pakko kokeilla joskus itse ruisleivän tekemistä!
VastaaPoistaElina, joo tekoon vaan! Vaikka eka kokeilu ei ollutkaan niin onnistunut niin himo jäi tehdä parempi!
VastaaPoistaSatunnainen vierailija, kiva kuulla että joku muukin on aloittanut tiiliskivi-mallisella leivällä.. Mutta kiitos kovasti vinkeistä, Yaelianille myös!