tiistai 30. kesäkuuta 2009

Lämmin halloumisalaatti

Mun oli jo monta päivää tehnyt mieli grillata halloumia (jossain ulkona kesälomalaitumella), mutta koska ei ole grilliä, tyydyin paistinpannuun sisätiloissa. Onneksi kyseisen juuston maukkaus ei kärsi vaikka paistopaikka ei täyttäisikään unelmia. Salaatin kanssa tarjolla oli leipää ja levitteenä pestoa, sopi muuten vallan mainiosti halloumin kanssa! Jatkokehitysideana siis, pestoa voisi lisätä myös itse salaattiin.


Lämmin halloumisalaatti (kahdelle nälkäiselle)

1 pkt halloumia
1 ruukku romaine salaattia
1 pieni kesäkurpitsa
1 punasipuli
1 pieni punainen paprika
1 pieni keltainen paprika
1 valkosipulinkynsi
ruohosipulia
oliiviöljyä, balsamicoa, suolaa

Kuumenna loraus oliiviöljyä pannulla ja lisää silputtu valkosipulin kynsi sekä pestyt, isoiksi paloiksi pilkotut kasvikset. Revi sillä aikaa pesty salaatti lautasten peitoksi. Kuullottele kasviksia pannulla kunnes pehmenevät. Mausta suolalla, lisää ruohosipuli ja asettele lautasille. Pyyhi pannu ja ruskista pilkottu halloumi pannulla. Odota että neste häviää ja juusto saa kunnolla väriä. Lisää juustopalat annoksien päälle ja pirskottele perään balsamicoa. Nautitaan tuoreen leivän kanssa, levitteeksi pestoa.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

Urbaanit neulojat helteessä


Urban Knitting Factory oli pystytetty viikonlopuksi Helsingin Alppipuistoon, ja sinnehän suuntasimme myös me Ellun kanssa. Kyseessä oli siis neulomispaja, jossa halukkaat saivat osallistua neulegraffitien tekoon.

Neulegraffitia tehtiin puuhun ja myös lähistöllä oleviin lyhty- ja muihin pylväisiin. Mun mielestä tää puu on aivan mahdottoman söpö!



Tässä Ellun ja mun aikaansaannokset.


Neulomispajan oli ideoinut Aino Louhi, jonka hurmaavia ympäristötaideteoksia kannattaa ihastella Louhin verkkosivuilla. Sarjakuviin tutustumista suosittelen myös - itse olen viihtynyt mainiosti kaikkien Kuvatus-sarjakuvien parissa.

Alppipuistossa neulomassa oli myös Elina, joka tunnetaan ahkerana neulegraffitien tekijänä.

Aiheesta on kirjoitettu monin paikoin viime aikoina, tuoreita juttuja voi lukea ainakin täältä ja täältä.

Helle helli tosissaan ja pisti myös huokailemaan. Seurueessa mukana ollut Raisu oli sitä mieltä, ettei neulominen kuuluu helteeseen. Olen aivan eri mieltä, mutta myönnän että neulomisrupeaman jälkeen oli ihanan virkistävää mennä uimaan - sinne meni talviturkki!

EDIT: Valmista graffitia voi käydä ihastelemassa vaikka täällä Hupsistarallaa-blogissa. Lopputulos on ihan todella hieno!

perjantai 26. kesäkuuta 2009

Nokkosrisotto -iik!


Mua on jo pitkän aikaa kiehtonut nokkosen maistaminen, mutta tähän mennessä en ole vaan yksinkertaisesti uskaltanut. Kohtaamiset nokkosen kanssa ovat olleet menneisyydessä kivuliaita, mutta nyt meistä taisi tulla ystävät! Tästä iso kiitos Sillä sipuli -blogiin, josta sain erinomaisen opastuksen, miten tätä vihreää kummajaista tulisi lähestyä. Ja vinkattiin myös aloittamaan testaus risotolla, joka oli muuten aivan loistavaa! Mutta totuuden nimissä, kyllä se eka lusikallinen vähän jännitti. Heh.


Nokkosrisotto

5 dl nokkosta (pieniä, nuoria lehtiä)
3 dl risottoriisiä
1 l kasvislientä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 dl parmesan-juustoa
mustapippuria
oliiviöljyä

Kuullota reilussa lorauksessa öljyä pilkotut sipulit ja lisää pannulle riisit. Anna niiden kuullottua hetken ja ala lisäämään kasvislientä, desi kerrallaan ja lisää nestettä kun edellinen satsi on imeytynyt. Sekoittele välillä.

Tässä välissä voi ryöpätä nokkoset. Laita nokkosen lehdet kiehuvaan veteen muutamaksi minuutiksi ja heti perään huuhtele kylmällä vedellä jotta kypsyminen pysähtyy ja värit säilyy.
Kun kasvislientä on jäljellä enää desi, lisää ryöpätyt nokkoset ja parmesan joukkoon, ja sitten loppu liemi. Rouhaise päälle mustapippuria ja tarjoile! Hy-vää!

torstai 25. kesäkuuta 2009

Parvekkeen pieniä iloja

Viime kesänä hallussani oli ensimmäistä kertaa ikinä kokonainen parveke. Homma tietenkin karkasi ihan käsistä, kun piti saada kokeilla jos jonkinmoista kukkaa ja yrttiä. Puolivälissä kesää innostus lopahti täysin, eikä näky enää ollut erityisen kaunis.

Tänä kesänä olin viisaampi, ja omat innostukseni rajat tuntien hankin kasveja hyvin maltillisesti. Parvekkeen katossa roikkuu siinä viime kesänä hyvin menestynyt Karjalanneito, ja suurehkossa korissa kasvaa erilaisia yrttejä.


Jos nyt ei tämä kasvimaata vastaa mitenkään, eikä tässä edes parvekkeen kaikki käyttömahdollisuudet tule millään tavalla hyödynnettyä, niin on se kuitenkin kiva käydä nappaamassa tillit ja ruohosipulit kaupan sijaan omalta parvekkeelta!

tiistai 23. kesäkuuta 2009

Hameen pikatuunaus

Ostin tämän mustavalkoisen hameen kirppikseltä jo talvella, ja maksoin siitä kokonaisen euron. Kuosi oli kiva ja kokokin sopiva, pituus vain huono. Hame ehti unohtua kaapin perukoille puoleksi vuodeksi, mutta putkahti nyt esiin hellevaatteita kaivellessa. Ja toisin kuin lukuisat muut "ihan pientä muokkausta" vaatineet kirppishameet, tämän sain aikaiseksi korjata pitokelpoiseksi. Se ei tosin ollut erityisen vaativa urakka; leikkasin helman lyhyeksi, ja ompelin siihen kaistaleen ylijääneestä kankaasta. Näin jäi kätevästi piiloon myös kankaassa ollut tahrakohta.

Nyt sitten kelpaa pyöräillä töihin helmat hulmuten!

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Lisää juhannusherkkuja

Tässä vielä puuttuvat reseptit liittyen Jytiksen juhannus-juttuun, kuvat löytyvät siitä myös.
Ekaksi kauraisen piirakan ohje, jota olen leiponut tosi paljon ja syöjät ovat tykänneet. Alkukesästä se kandee tehdä raparperista, syksyllä kotimaisista ompuista. Piirakan kaveriksi sopii esim. vaniljakastike tai jätski. Jytiksen kuvassa olevan piirakan olen tehnyt tupla-ohjeella, mutta yksinkertaisena siitä tulee just sopivasti pyöreä piirakkavuoallinen.
Piirakkaohjeen perässä seuraa kukkakaali-parsakaali-gratiinin ohje. Sitä tein ekaa kertaa ja hyvää tuli.

Kaurainen omena- / raparperipiirakka

100 g voita
1 kananmuna
1½ dl kaurahiutaleita
½ dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
n. 3 omenaa / 2 raparperin vartta

Muruseos:
50 g voita
½ dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
1½ dl kaurahiutaleita


Sekoita keskenään pehmeä voi, muna, sokeria, hiutaleet, vehnäjauho ja leivinjauhe. Painele taikina voideltuun pyöreään piirakkavuokaan jauhojen avulla. Kuori ja viipaloi omenat tai pilko raparperit ja levitä ne tasaisesti taikinan päälle.
Sulata voi ja sekoita joukkoon sokerit ja hiutaleet. Ripottele seos tasaisesti omenoiden päälle.
Paista piirakkaa 200 asteessa n. 25 min


KUKKAKAALI-PARSAKAALI-GRATIINI
4 annosta

300 g kukkakaalia ja parsakaalia

maitokastike:
2 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
1 sipuli
3-4 dl maitoa
3 dl juustoraastetta
1/2 tl pippurisekoitusta
1 tl suolaa
1/2 tl aromisuolaa

Keitä tai höyrytä kukkakaalit lähes kypsiksi. Silppua sipuli. Valmista maitokastike: Sulata voi pannulla ja lisää sipulisilppu ja vehnäjauhot, älä ruskista! Kun voi, sipuli ja vehnäjauhot ovat sekoittuneet lisää vähitellen maito, osa juustoraasteesta ja mausteet. Keitä hiljalleen 5 min. Tarkista maku. Levitä kukkakaalipalat voidellun vuoan pohjalle ja kaada kypsä kastike niiden päälle. Ripottele loppu juustoraaste kastikkeen päälle. Gratinoi uunissa 225 asteessa noin 20-30 min.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Juhannus - oodi grillille ja raparperille


No paistoihan se aurinkokin! Ainakin Loviisassa, jossa juhannus vietettiin tiiviisti grillin äärellä, ah. Kaupunkilaisasukille jolla ei omaa pihaa ole, se on kyllä parasta herkkua. Ja toki niitä herkkuja löytyi myös grillin sisältä.

Tässä meloni-siemensalaattia, grillattua maissia, uutta pottua, intialaishenkisiä kanavartaita ja jugurttidippiä. Dippi ja kanojen marinadi on samaa:
turkkilaista jugurttia noin 1,5 dl, Nomu- indian mausteseosta 1 tl ja puolikkaan sitruunan mehut. Yksi tällainen satsi dippinä, toinen marinadina.


Seuraavana päivänä grillaus jatkui, ei tosin oltu siihen varauduttu ihan täysin mutta onneksi huoltikselta löytyi mm paketti herkkusieniä, joista nyppäsin jalat irti ja täytin paprika-chili tuorejuustolla, hyvää oli! Lisukkeena oli myös alla oleva mahtava kukkakaali-parsakaaligratiini josta Eki osaa kertoa tarkemmin. Kaikkia kaaleja vieroksuva asuintoverikin söi tätä hyvällä ruokahalulla!


Ja toki syötiin myös raparperia! Äiti ei huijannut, raparperia tosiaan puski pihan täydeltä, nyt sitä riittää myös täällä köökissä. Mutta juhannuksena herkusta syntyi mm piirakkaa, kiisseliä (inkiväärillä ja kanelilla maustettuna) ja murupaistosta. Niitä nautiskeltiin omena-kanelirahkan kanssa.
Ja niin, kävin myös elämäni ekaa kertaa metsästämässä nokkosia ja vieläpä kokkasin ne, siitä tarkemmin hieman myöhemmin!

keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Maustetun pastan soijarouhevuoka

Jo jonkin aikaa mua on kiinnostanut nuo uudet maustetut pastat ja päädyin testaamaan tomaatti-chiliversiota. Ja ehkä lievä pettymys oli, tai en kyllä huomannut suurta eroa maustamattomaan pastaan. Onko kellään kokemusta tuosta peston makuisesta? Hyvä arkiruoka tästä kuitenkin syntyi.
Soijarouhe-pastavuoka

250g tomaatti-chilipastaa (Myllyn Paras)
2 dl soijarouhetta
1 sipuli
1 makea suippopaprika
1 pss pakastepinaattia
1 tlk tomaattimurskaa
1,5 dl ruokakermaa
1/2 ruukkua basilikaa
2 rkl oliiviöljyä
1,5 rkl taco-mausteseosta
1 rkl soijakastiketta
suolaa, pippuria, paprikamaustetta, ripaus sokeria

Keitä pasta kypsäksi. Kuumenna öljy pannulla ja lisää siihen tacomauste ja silputtu sipuli. Kuullottele hetki ja lisää soijarouhe. Sekoittele ja lisää vettä pikkuhiljaa (n. 3 dl) ja soijakastike. Lisää pannulle myös pilkottu paprika, pinaatti sekä loput mausteet. Kun pinaatti on sulanut lisätään vielä tomaattimurska, kerma ja pilkottu basilika. Sitten sekoitetaan pasta ja kastike ja kaadetaan uunivuokaan. Tässä välissä voi myös alkaa syömään :)

Mutta uunissa muhiminen parantaa makua. Eli jos jaksaa vielä odotella niin vuoka uuniin (halutessa päälle mozzarellaa), 200 asteeseen ja antaa olla siellä noin 20 minuuttia.


tiistai 16. kesäkuuta 2009

Huippuhieno keittiöessu ja sen toverit

No kyllä nyt kelpaa! Sain Herkun ja Koukun ihanilta tyttäriltä synttärilahjaksi täyden köökkivarustuksen. Mahtava kangas on peräisin Tallinnan-reissultamme, jossa tarpeeksi kovaan ääneen olin ihastellut kuinka hyvin se sopisi keittiööni :)

Tässä essu! Tää on siitä erinomainen, että se ei ole liian pitkä, loppuu tuohon yläreiteen. Tän kaveriksi tuli myös vyötäröltä alkava esiliina.


Ja sitten keittiöliinoja ja pannulappuja, setti kasassa!


maanantai 15. kesäkuuta 2009

Juhlahumua!

Täällä juhlittiin viikonloppuna vanhenemista, hyvien ystävien, musabingon ja toki myös herkkujen parissa. Kaikki reseptit olivat uusia testauksia ja onnistuneita sellaisia, tai ainakin kaikki meni!


Salaatissa oli yksinkertaisesti paria eri salaattia, kirsikkatomaatteja, hunaja- ja cantaloupemelonia sekä paahdettuja siemeniä. Tahnojen seuraksi oli paahdettuja pitaleipäkolmioita joihin ohje löytyi BBC:n uusimmasta Good Food - lehdestä.

Pitacrisps
10-12 pitaleipää
oliiviöljyä
paprikamaustetta /kuminan siemeniä
suolaa

Leikkaa pitaleivät kolmioiksi ja halkaise ne. Voitele öljyllä ja ripottele päälle mausteita. Paahda 175-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia ja anna jäähtyä.


Tahnojen reseptit puolestaan löytyivät netistä, ihanainen paputahnan ohje (hyvää vaihtelua hummukselle!) on Bella Vanilla -blogista ja löytyy täältä. Itämainen oliivi-porkkanadippi oli valkosipulista ja myös herkkua, ohje täältä.

Ei juhlia ilman focacciaa, ainakaan täällä päin. Se on jotenkin niin helppo ja hyvä ja saa kätevästi ison satsin. Tällä kertaa leipä sai päälleen aurinkokuivattuja tomaatteja ja basilikaa. Taikinan teen aina Ruokatorstain hyväksi havaitulla reseptillä.


Tomaattinen focaccia (uunipellillinen)
9-10 dl vehnäjauhoja
4 1/2 dl vettä
1 rkl sokeria
hippunen suolaa
1 pss kuivahiivaa
2 rkl oliiviöljyä
10 aurinkokuivattua tomaattia + tomaattien öljyä noin desi
1/2 ruukku basilikaa
1 rkl karkeaa suolaa

Lisää veteen sokeri ja hieman suolaa. Lämmitä vesi 42-asteiseksi. Sekoita kuivahiiva kolmeen desiin jauhoja ja vatkaa seos lämpimään veteen. Anna seistä lämpimässä paikassa kunnes kuplii. Alusta taikina lopuilla jauhoilla ja lisää lopuksi oliiviöljy jotta taikina irtoaa kulhosta ja käsistä. Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille, levitä ja anna kohota.
Silppua aurinkokuivatut tomaatit ja basilika ja yhdistä suolan ja tomaattien öljyn kanssa. Painele kohonneeseen leipään koloja ja levitä mausteseos käsin leivän päälle. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.


Ja toki oli jälkkäriäkin! Halusin juhliin muffinsseja ja koska Ellu on alan mestari, käännyin hänen puoleensa. Ja ui jui, mestari loihti aivan tajuttoman hyvät sitruuna-kookosmuffinssit!! Ellu saa kertoa tarkemmin mitä ne pitivät sisällään, aaah.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Varhaiskaalta piirakkaan


Viikonlopun kynnyksellä vastauksen kuumaan Mitä tänään syötäisiin? -kysymykseen antoi ehkä hieman yllättäenkin Hyvä Terveys -verkkosivusto. Siellä siis julkaistaan näemmä joka torstai ruokavinkki viikonlopulle.

Kotimaista varhaiskaalta saa jo kaupasta, joten tartuin tähän vinkkiin innoissani. Ohje menee kutakuinkin näin:

Mehevä kaalipiirakka

Ohjeesta tulee uunipellillinen piirakkaa.

Pohja:

1 ps kuivahiivaa
4 dl vettä
1 tl suolaa
8-9 dl hiivaleipäjauhoja
100 g juoksevaa margariinia

Sekoita hiiva jauhojen joukkoon ja vaivaa jauhot 42-asteiseen veteen. Lisää suola ja rasva ja sekoita. Kohota taikinaa ainakin puoli tuntia.

Täyte:

1 1/2 kg kaalia (meillä n. 1,2 kg ja siinäkin oli ihan tarpeeksi)
2 rkl juoksevaa margariinia
2 isoa sipulia
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
1 rkl meiramia
1/2 dl siirappia
3 rkl etikkaa

Pilko kaali ja sipuli. Kuullota kasviksia pannulla, kunnes kaali on pehmennyt ja neste haihtunut. Mausta suolalla, pippurilla, ja meiramilla, lisää siirappi sekä etikka. Levitä kohonnut taikina leivinpaperin päälle uunipellin pohjalle ja reunoille. Anna kohota hetki leivinliinan alla.

Nostele kaalitäyte taikinan päälle, paista uunin alatasolla 200 asteessa 25-30 minuuttia.

Ohjeessa kehotettiin vielä voitelemaan piirakan reunat kananmunalla, mutta skippasimme sen osuuden. Aika kauan tässä valmistuksessa meni, mutta oli se piirakka sitten hyvääkin. Pohja oli aavistuksen verran turhan paksu, joten sitä voisi olla vähemmänkin.

Lisää raparperia!

Handepande raparperiherkuista ehtikin jo kirjoittaa jo viime viikolla, mutta nyt myös meidän keittiössä on päästy tuon herkun makuun.



Kaikenlaisia ohjeita löytyy, mutta lähdin hakemaan ihan perusmeininkiä eli eikun kiisseliä tekemään. Ohjeita kiisselille löytyi googlettamalla lukuisia, tässä niistä yksi:

Raparperikiisseli

4 - 5 vartta raparperia ( n. 1/2 kg )
5 dl vettä (laitoin enemmän, muistaakseni 7,5 dl)
1 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja

Paloittele raparperit ja keitä ne pehmeiksi sokerilla maustetussa vedessä.
Sekoita perunajauhot pieneen tilkkaan kylmää vettä ja lisää suuruus ohuena nauhana koko ajan sekoittaen keitokseen.

Anna kiisselin vain pulpahtaa ja kaada se maljaan jäähtymään. Ripota pinnalle hiukan sokeria.

Maistuu sellaisenaan tai vaikka vaniljajäätelön kera. Itse lisäsin soppaan hieman soijajugurttia. Nii-in hyvää!



Samalla sain pyyhittyä seitsemännen luokan kotitaloustunnin kirouksen. Tuolloin harjoittelimme kiisselin tekoa ja työparini kanssa sekoitimme mitat pahemman kerran. Käytimme suurukseen yhden desin perunajauhoja, emme suinkaan yhtä ruokalusikallista. Se oli kuulkaa melkoista liisteriä se soppa!

torstai 11. kesäkuuta 2009

Mustikka-kookos-kauralastut


Meikäläinen on juhlinut tällä viikolla synttäreitä ja sain työtovereilta niin kivoja lahjoja että heitä piti palkita herkuilla. Jotain gluteenitonta piti keksiä ja päädyin klassikkoon, kauralastuihin, joita höystin kuivatuilla mustikoilla ja mahtavilla paahdetuilla kookoslastuilla. Hyvin menivät kaupaksi! Reseptin pohja on Marianne Kiskolan Koti -ruokaa koko perheelle -keittokirjasta jonka sain lahjaksi. Mainio teos, kaikista resepteistä annetaan myös vegaaninen ja gluteeniton vaihtoehto!

Mustikkaiset kaurakookoskeksit

100g margariinia
1 1/2 dl sokeria
2 1/2 dl kaurahiutaleita
2 rkl perunajauhoja
2 rkl soija/kaurakermaa
2 rkl kuivattuja makeita mustikoita
2 rkl paahdettuja kookoslastuja

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sulata margariini kattilassa. Sekoita kuivat aineet keskenään toisessa astiassa. Kaada sulanut margariini joukkoon hyvin sekoittaen, lisää myös kerma. Nosta taikinasta nokareita leivinpaperille, jätä reilusti tilaa niiden ympärille koska nokareet leviävät paistuessaan. Paista noin 5 minuuttia.

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Kaarrokevillis

Tätä villatakkia on neuloskeltu aina kun on jaksettu. Hellesäät meinasivat tuhota koko homman, kun kuka sitä nyt helteillä jaksaa paksua villaa neuloa, mutta onneksi tuli taas tämä normaali, ihana, villavaatteita suosiva Suomen suvisää, jonka innostamana projekti saatiin onnelliseen päätökseen.



Malli: DROPS 113-17
Lanka: Pirtin Kehräämö Kampalanka 110 tex x 4, värisävy #6 (värjäämätön)
Koko: M (neulottu XL:n mukaan eri neuletiheyden vuoksi)
Menekki: 400 g
Puikot: KnitPro 4 mm

Ohjetta on muokkailtu jonkin verran, lähinnä sen takia, että en oikein tajunnut ohjeen kaaviokuvaa, joten en voinut neuloa ohjeen mukaan ;) Mutta ihan hyvä tuli. Vähän höttöä tuo kampavillalanka, mutta ihanan pehmeää. Toivottavasti kestää nukkaantumatta.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Rapapapaparperi


Raparperi se on hauska sana, ja hauska kasvi. Keväiseltä kasvimaalta sitä vaan alkaa pukkaamaan ilman sen kummempaa huolenpitoa, ja tällä hetkellä sato on parhaimmillaan - jopa siinä määrin, että ideat meinaa loppua, kun ei yhden hengen taloudessa ihan loputtomiin voi raparperiruokia keksiä.

No, raparperikiisseli (inkiväärillä tai mansikoilla maustettuna) on toki ikisuosikki, ja olen viihtynyt hyvin myös nami-nami -blogin raparperireseptien parissa. Testattuna on sekä supermehevät muffinssit että sovellettu keikaus-juustokakku, jossa raastetun omenan sijasta käytin raparperia. (Myös raparperi-kookoskakku näyttää makoisalta - haastan kookoskokkailijat testaamaan!) Juustokakussa käytettiin eestiläistä kohupiim-rahkaa, joka totta puhuen muistuttaa rakenteeltaan enemmän ricotta-tyyppistä juustoa, mutta niin vaan sitä rahka-nimikkeellä Suomessa myydään. Suosittelen tutustumaan muuten tuotteeseen, huippua kaikenlaisessa leivonnassa ja jälkiruoissa. Pääkaupunkiseudulta saa eestiläisistä ruokakaupoista maustamattomina, maustettuina ja eri rasvaprosenteilla.

Raparperi-juustokakku

500g kohupiim-rahkaa tai ricottaa
200 g ranskankermaa
1.5 dl jauhoja
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljaesanssia/-sokeria
1.5 tl kanelia
1 tl inkiväärijauhetta
4 kananmunaa (keltuaiset ja valkuaiset erotettuna)

3-4 rapaperinvartta pilkottuna
voita/margariinia
sokeria (kourallinen)
kanelia, inkivääriä

Sekoita kuivat aineet yhdessä kulhossa ja rahka+ranskankerma toisessa kulhossa. Lisää kuivat aineet rahkaseokseen ja tämän jälkeen sekoita mukaan kananmunankeltuaiset. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja lisää varovasti käännellen taikinaan.

Voitele reippaalla kädellä irtopohjavuoka, erityisesti vuoan pohjalle saa räiskiä voinokareita. Ripottele pohjalle sokeria ja mausteet sekä raparperit. Kaada juustokakkutaikina raparperien päälle ja paista 200 asteessa 45-50 minuuttia. Anna kakun jäähtyä ja kumoa se tarjoiluastiaan niin, että raparperikerros tulee päällimmäiseksi. Kakun maku paranee makujen tasaantuessa, joten kannattaa valmistaa päivää ennen tarjoilua.

Omistaapa huvila

Alkukesän vehreys puskee läpi joka puolelta, kesäillat ovat huumaavan valoisia (vaikkakin auttamattoman kylmiä, hrrr!) ja tämä tyttö kaipaa maalle taas enemmän kuin koskaan.

Kesälomaan ja maalaiseloon on aikaa, joten on lohduttauduttava näillä kuvilla. Annoin Pia-Maria Lehtolan ja Tomi Parkkosen Huvilan hengessä -kirjan äidilleni lahjaksi, mutta onneksi ehdin nauttia itsekin kirjan kauniista kuvista.






Ja jos ihan totta puhutaan, niin ei tarvitsisi olla huvilaa (kirjoista ihastelu riittää), mutta olisipa oma piha! Tai edes parveke! Lomaan on vielä montaa pitkää viikkoa, uuuh.

lauantai 6. kesäkuuta 2009

Nopea pasta nälkäisille


Usein kotiin tullessa nälkä on lähes sietämätön, eikä siinä vaiheessa yksinkertaisesti voi alkaa selata keittokirjoja, blogeja tai ylipäätään mitään ruokaohjeita. Silloin on vain toimittava, nopeasti.

Asuintoveri on kehitellyt helpon, mutta maukkaan kookos-currypastan. Juju on ennen kaikkea kookosmaidossa ja curryssa, mutta enpä kyllä persikkaakaan pois jättäisi. Kasviksia voi kyllä varioida mielensä mukaan. Kas näin:

Kookos-currypasta

pastaa
soijapaloja tai -suikaleita
sipulia
valkosipulia
persikkaa
paprikaa
basilikaa
kookosmaitoa
currya
suolaa
parmesanjuustoa



Keitä soijapalat ja pilko samalla kasvikset paloiksi (mielestäni tässä ruuassa palat saavat olla kohtuuisojakin). Kuullota sipulit paistinpannulla ja lisää reilu teelusikallinen vahvaa currya. Lorauta joukkoon kookosmaito (meillä meni noin puoli tölkkiä) ja kasvikset. Anna hautua hetki. Keitä pasta. Lisää joukkoon kypsennetty pasta ja silputtu basilika. Mausta suolalla. Ripottele annoksen päälle hieman parmesanjuustoa. Eikun syömään!

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Berliini osa 4, putiikit

Kauf Dich Glücklich!! Eli ostelin itselleni takin ja tulin tosi onnelliseksi ja sitruunasorbetti oli herkkua myös.

Polli Überall oli hyvä pysähdyspaikka sadekuuron ajaksi. Mukaan lähti kosteutta kestävä pikku pussukka, jonka ajattelin viedä töihin, niin saapi suihkutarvikkeet järjestykseen sielläkin.


Frau Tulpe oli pääasiassa kangaskauppa, mutta löytyi sieltä valmiita tuotteitakin jonkin verran.

berliini osa 3, pyöräillen paras


Kesäkukkia modernin museon seinustalla Mittessä.

Tierparkissa luonnon ja kaupungin keskellä oli erittäin idyllistä.

Pyöräillen liikuttiin oikeastaan koko ajan ja se olikin matkassa mukavinta. Eikä kävellen oikeastaan olisi jaksanutkaan, koska etäisyydet ovat niin pitkiä. Ja maan alla olisi ollut tylsä matkustaa. Tärkeimmät nähtävyydetkin tuli siis nähtyä. Päivän aikana saattoi kilometrejä kertyä parikymmentä, hissukseen kun ajeltiin. Pyörävuokraamoja oli useita ja hinta noin 10 euroa vrk.

Berliini osa 2, kirpputorit ja vintagekaupat



Toreja ja tavaraa oli joka lähtöön. Matka-arkun olisi voinut pakata täyteen kaikilla kivoilla astiolla ja jutuilla, mutta pääasiassa tyydyimme katselemaan ja aistimaan tunnelmaa. Nämä kuvat ovat Mauerparkista, joka on ehkä Berliinin isoin ja tunnetuin ulkoilmakirppis. Käväistiin myös Arkonaplatzin vastaavalla, hieman pienemmällä torilla.


Ihania pesuvateja saunaan kuin saunaan.


Kokonaisia astiastojakin näkyi useita.

Stiefel Kombinat Oderberger Str 13, Prenzlauer Berg. Tällaisia kauppoja oli useita ja niihin oli ilmeisesti valikoiden kerätty halvemmilta kirppareilta halutut tavarat ja hinnat olivat huipussaan. Naisten nahkasaappaita oli varmaan satoja ja hinnat 80 eurosta ylöspäin. Mutta mukavia kuitenkin kierrellä ja ainahan sitä jotain voi löytyä.

Berliini osa 1, ruoka

Turkkilaisia herkkumähniä ei kerenny maistamaan kaikkia, mutta noista pikku lappusista voi yrittää päätellä sisältöjä ja tehä ite. Kuvassa ei näy, mutta mähnien yläpuolella oli möykylöitä, joitten päällinen oli tehty ilmeisesti kuskusista ja sellaiseksi kovaksi öljyssä tiristtetty tulkitsin, sisällä oli pottua ja mausteita. Tosi herkullinen ja kätevä pikaruoka!

Tarjolla oli myös viininlehväkääryleitä, täytettyjä artisokkia ja paprikoita. Ja erilaisia suolasia ja makeita leipomuksia. Pinaattijuustoleipänen oli mahtista. Tämä koju löytyi Mauerparkista sunnuntaina, kun kirpputori oli auki ja missään muualla ei sitten nähtykään, vaikka yritettiin etsiskellä.


Tässä sitten Libanonilaisen ravintolan antimia. Falafelia, humusta ja halloumia, aiolia ja chilimähnää salaatin ja pitaleivän kera. Ja nuo Bionade-limunaatit oli mukava uusi tuttavuus. Eivät olleet liian makeita eivätkä liian poreilevia.


No niin, tässä ollaan taasen aamupalalla. Aikas jämäkkää pannukaakkua hedelmien kans, paahtisten kanssa jonkin sortin rahkalevite ja sienipinaattiomeletti. Raparperimehu oli tosi hyvää ja maistui ihan kesältä.


Toisen sortin aamiainen, pääasiassa voita ja juustoa leipien kans. Onneks oli ees vähän hedelmiä koristeena. Miellyttävä ja rauhallinen sijainti Pappelalleella. Lähellä Maja's deliä, joka olikin pettymys, kun vihdoin sinne pääsimme. Ellun vegaaanisuklaatikaakut on niin paljon parempia!!

Kiinalaisessakin tuli käytyä ja munakoisokastike sekä friteerattu tofu oli toimiva yhdistelmä. Tofujen keskellä on tuorekurkkua chilimarinaadissa ja aattelin kokeilla itsekin, eipä ole koskaan tullut mieleen käyttää tuorekurkkua tuohon tapaan.

Ensimmäisenä päivänä lähikahvilassa. Limua, teetä ja rucolamozzarellatoastit.