sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Muistattekos tämän?


Nuoruudessani tämä vempele oli meillä kovassa käytössä. Römertopfin savipata löytyy varmaan nykyäänkin monesta taloudesta, sitä en tiedä minne meidän oma joutui. Kun työtoverini tarjosi käyttämättömänä omaansa, nostalgia-aalto pyyhkäisi mukaansa sen verran rajusti että huomasin käveleväni töistä kotiin pata kainalossa.

Mutta mutta, mites tämä toimiikaan? Sen verran muistan että kansia liotetaan ennen kuin pata laitetaan uuniin. Okei, guuglaamalla löytyy varmaan ohjeita mutta halusin kuitenkin kysyä jos täältä löytyisi hyviä vinkkejä padan käyttöön. Mitä sinne kannattaa laittaa?

18 kommenttia:

  1. ooh, hieno! pistä ny ainaki kovasti punaviiniä ja yrttejä ja juureksia muhimaan! (sorry, oikeasti en tiiä tarkempia käyttöohjeita...)

    VastaaPoista
  2. Hitsi,mulla on ollut tuollainen hakusessa jo pitkään. Käyttöohjeista mullakaan ei ole tietoa,mutta näin kun jossain tv-ohjelmassa(Strömsö?) tehtiin leipää joka paistettiin tuossa...

    VastaaPoista
  3. Ellu, heh, hyvä vinkki silti! Ja Niinu, whaaaat, leipää?? Jösses, pitääpä selvittää asiaa!

    VastaaPoista
  4. No enpä ole minäkään muistanut käyttää pitkään aikaan!! Hyllystä löytyy opus, joka antaa seuraavia ohjeita:"Liota savipataa aina ennen käyttöä kylmässä vedessä 15 min vähintään. Voi tehdä myös niin, että täyttää mol puoliskot mahd täyteen vettä. Jos kys. on uusi vuoka, upota vuoka kokonaan yön yli kylmään veteen. Sen jälkeen pese se kuumalla vedellä harjaamalla, jolloin savipöly lähtee irti.
    Savi on huokoista ja imee nesteen itseensä ja valmist luovuttaa sen takaisin, joten vuokaan ei tarvitse lisätä nestettä, ellei erit halua. Savi imee herkästi hajuja ja makuja. Vuoka pannaan AINA kylmään uuniin, lämpö n. 200C.
    Keskimääräinen aika ehkä n. 40min, riippuen tietenkin valmistettavasta."
    Kuvan pata näytti pienimmältä, joka on 1-2 hengen. Mulla on aika paljon lihaohjeita, mutta juurekset ja kasvikset maustavat ihanasti toisiaan, paljon sipulia ja valkosipulia joukkoon!!

    VastaaPoista
  5. Laitoin tuossa edellä ajan 40 min, mutta huomasin esim. ratatouillen ohjeen, jossa paistoaika on 1,5h. Ja se vielä yleisistä ohjeista, että kun vuoka otetaan uunista, se saa hautua kansi päällä vielä 15-20 min.
    Ohjekirjassani oli, kuten Niinu muisteli, muutama leipäohjekin, mutta niihin suositeltiin suurinta tai toiseksi suurinta pataa. Itse en ole koskaan kokeillut leipomista :)

    VastaaPoista
  6. Ja hei, ei kalaa tuohon pataan jos aiot sen jälkeen valmistaa ei-kalaisia ruokia.

    mutta missä on Aromipesä?!

    VastaaPoista
  7. Minen ole kyllä liottanu... Porukoilta peritty pata on paikkansa täyttäny siitä huolimatta. Ehkä äiskä liotti joskus aikojen alussa (=minut pyöräytettyään tuossa <30v sitten)? Mut hyvin palvelee! Ehkä se on imeny kaikki nesteet kitusiinsa jo aikain saatossa.

    Meillä siinä tehdään nykyään lähinnä miehen ykkösherkkua eli lihapataa: halpaa (keittoliha)nautaa kuutioina pannulla ruskistettuna, tummaa olutta, pekonia (lihan ja sipulit voi käristää siinä pekonin rasvassa pannulla jos jaksaa), sipuleita ja lihalientä. Ja piiitkä haudutus, kolmisen tuntia.

    Oma suosikki on kyllä korma-tyyppinen sapuska, johon voi mieltymyksen mukaan laittaa tai olla laittamatta lihaa. siis mausteet elikkä meikäläisen tapauksessa korianteri, juustokumina, kardemumma (nää siemeninä), kanelitanko paahdetaan pannulla. Murskataan morttelissa muutaman valkosipulinkynnen, inkiväärijuuren pätkän ja hienonnetun chilipalan kans. Paahdetaan hässäkkä vähässä öljyssä paistinpannulla, sekaan vähän jauhettua korianteria. Sit mausteet sivuun. Samalla pannulla paahdetaan pari bamixilla murskattua sipulia, nää suurustaa padan. Saa käristyä ihan kunnolla, 10-20 min jopa kunhan jaksaa sekotella. Sit tomaattimurskaa purkki niskaan ja koko hoito pataan.

    Tässä vaiheessa lisätään pataan (halutessa ruskistettu) protsku eli esim. halpa kuutioitu liha (ei tartte olla ns. hyvää osaa elukasta koska muhii kumminkin pitkään)ja niin paljon vettä että soossi peittyy. Suolaa maun mukaan, vähän sokeria myös. Aion kokeilla tätä pikapuoliin myös paneer-juuston ja pinaatin kans, ne tosin kannattaa varmaan lisätä vasta loppuvaiheessa kypsymistä.

    Ja sit muhitellaan lempeässä uunilämmössä. Lihan kans 2-3h ei oo yhtään liiottelua, lämpöä sellaset 150-175c.

    Sit SYÖDÄÄN ;)

    VastaaPoista
  8. Näin jälkikäteen katsoen karmean pitkä kommentti, anteeksi! :) Oon seurannut ruoka- ja muitakin blogeja pastanjauhannan hamasta alusta asti (6v?) ja kokannut innolla ikäni, mutten vieläkään ole uskaltautunut pistämään omaa pystyyn... ehkä pitäis, ettei tarttis muitten kommenttilaatoissa päteä ;)

    VastaaPoista
  9. Minä pistin meidän padan, miehen peruja, jo vuosia sitten kirpparille. Siinä oli minusta kamala eltaantuneen rasvan haju. Patahan on huokoinen, joten kyllä se imee ruoista rasvan ja varmaan muutakin. Ehkä joku oli käyttänyt sitä liottamatta ja haju johtui siitä.

    VastaaPoista
  10. Äitiliini, kiitos! Mä muistelinkin että tähän liittyi vielä jotain mutta se olikin tuo kylmä uuni! Saa nähdä miten sitten käy mun kaasu-uunissa kun se on heti lämmin mutta kohtahan se selviää.

    Merituuli, aa, ei kalaa siis joo. Ja hahaa tosiaan, missä on armoipesä!? Jos joku teistä omistaa, tunnustakoon :)

    Statisti, kiitos vinkeistä, tuo korma kuulostaa tosi hyvälle! Ja kommenttien pituudesta, antaa tulla vaan!

    Omenaminttu, tuota mäkin mietin että miten se imee aromeja ja muuta. Mutta en muista että silloin joskus äiti olisi valitellut. Tosin riippuu varmaan paljon mitä sinne sitten laittaa.

    Onpa jännää, nyt testailemaan!!

    VastaaPoista
  11. Pata kaipaa viidentoista minuutin liotuksen uppeluksissa kylmässä vedessä. Sen jälkeen sinne ladotaan juuri niitä kasviksia mitä haluaa kuutioina tai miten nyt haluaakaan pilkkoa, viskataan vähän öljyä päälle. Sen jälkeen kylmään uuniin, jonne laitetaan asteita 250 celciusta. Pidetään uunissa tunnin ajan. Minä tykkään bataatista, punajuurista, valkosipulista, vihreistä pavuista ja parsasta, muun muassa. Minusta tällä tavoin tulee maailman parasta kasvisruokaa. Nam!

    Saksi-Sadie

    VastaaPoista
  12. Ihana muistutus lapsuudesta, kiitos tästä. Meillä tämä oli aina se astia jossa tehtiin kanankoivet pentuna, koipien lisäksi laitettiin vettä hieman mukaan ettei koivet kuivu, mutta meillä ei toisaalta lioteltu astiaa sen kummemmin. Pitääpä alkaa mankua ennakkoperintöä kotoota kun ei äitimuori tätä enää käytä :)

    VastaaPoista
  13. Saksi-Sadie, tuo yhdistelmä kuulostaa just mahtavalta, mmm.

    Ja Jonna, nyt kun sanoit niin tuli mullekkin sellainen muistikuva että siellä olisi joskus kanankoipia ollut! Ja joo, ennakkoperintöä mankumaan ihmeessä :)

    VastaaPoista
  14. Hei vaan!
    Riisi pohjalle, vähän nestettä (vettä lihalientä) ja päälle kanan kappaleita sekä tietysti mausteita maun mukaan. Tää on siitä hieno, että koko ateria tulee kerralla. Ja sitten pataa ei saa laskea kylmälle alustalle uunista oton jälkeen! (esin sanomalehteä alle)

    VastaaPoista
  15. Anonyymi, no hei ja kiitos vinkeistä! Mähän olen kohta ihan pro savipadan käyttäjä :)

    Ja Nelle, musta on jotenkin niin hämmentävää että padassa voisi tehdä leipää! Siis aivan pakko kokeilla, kiitos!

    VastaaPoista
  16. Jytis: sinne padan sisään muodostuu pieni oma "ilmastonsa" ja leivän kuoresta tulee yhtä rapeaa kuin kaupassa. Suosittelen kyllä kokeilemaan, mullisti mun kokemukseni kotona tehdystä leivästä.

    VastaaPoista
  17. Nelle, oma ilmasto, wau :) Mä uskon ja siis kiitos tosi hyvästä ohjeesta, kiva kun on vaihe vaiheelta kerrottu pähkäilyt koska ekaa kertaa tällaisen kimpussa. Kerron sitten miten kävi!

    VastaaPoista