Krakova

Jos ei kamalasti tykkää vellovista ihmisjoukoista, kuumista kaupungeista tai jalkapallosta, kannattaako lähteä jalkapallon EM-kisojen aikaan isäntämaahan kaupunkilomalle turistisesongin aikaan...? No, juhannuksen tienoilla retkeilty retki Krakovaan ei ehkä ollut ihan loppuun asti harkittu, mutta kyllähän tuo kovastikin kannatti mahdollisista epäilyistä huolimatta!



Kaupunkihan on nätti kuin postikortti! Pieni UNESCOn perintölistalta löytyvä vanha keskusta säilyi tuhoitta sotien yli ja on lisäksi kauniisti kunnostettu. Katukaava on lisäksi superhelppo navigoida (vannon, että jos minä osasin suunnistaa, niin kuka tahansa osaa) - kaikki tiet tuntuvat johtavan lopulta keskusaukiolle, Rynek Glownylle, ja vanhaa kaupunkia ympäröi kokonaisuudessaan ihanan vehreä puistoalue Planty, sinne ajautuessaan tietää aina tulleensa ulkomaailmaan.



Rynek Glownylla olisi päässyt hevosrattaisiin ja kaupunkiajelulle. Kovin oli suosittu ajanviete.



Vanhan keskustan kupeessa pönöttää Krakovan kuulemma suosituin nähtävyys, Wavelin linna. Kyllä olikin kovin suosittu, koululaisryhmiä oli erityisesti paljon liikenteessä, joten kannattaa suunnata paikalle heti porttien avautuessa, jos rauhallinen tutustuminen paikkaan kiinnostaa.

Herkkupuolelta kameraan oli jostain syystä tallentunut nimenomaan niitä herkkuja - kyllä reissun aikana ihan oikeaakin ruokaa syötiin, äitille tiedoksi. Itäeurooppalaiset juustokakut ja -täytteet ovat vaan niin hyviä.





Erityismaininnan ravintolapuolelta ansaitsee Bunkier Cafe, kasvihuonehenkisesti rakennettu ulkoilmaterassikahvila aivan vanhan kaupungin kupeessa Planty-puistoalueella. Ihana viileys ja teevalikoima.





Hotelli sijaitsi Kazimierzissa, entisessä vapaakaupungissa, jonka väestö koostui juutalaisista ja kristityistä. Toisen maailmansodan järjettömien surullisten käänteiden jälkeen alue ajautui alamäkeen, kunnes on noussut viime aikoina uuteen suosioon ja kukoistukseen. Kaupunginosa tuntui olevan erityisen suosittu ravintola- ja kahvilahengailupaikka, samat kuppilat tarjosivat särvintä aamiaisesta seuraavan aamun pikkutunneille. En ole itse asiassa yhtään varma, että ne menivät kiinni missään vaiheessa (nimimerkillä hotellin ikkuna kadulle).



Ompelukonepöydät! Heti lämpenin tälle kuppilalle.



Rakennuskanta oli huomattavasti vähemmän puunattua kuin keskustassa, ihanan romanttista ainakin kadulta katsottuna.



Kazimierzin sydämessä Plac Novy -aukiolla oli takuulla kaupungin suosituin pikaruokasnägäri - pyöreä pömpeli, jonka joka ikkunasta sai jotain mättöä.

Harmittamaan jäi se, että Tatra-vuoriston juurelle Zakopaneen olisi pääässyt kahdessa tunnissa, mutta kun sopivat retkikengät puuttuivat matkalaukusta, niin en lähtenyt vuorenrinteille yrittämään. Muutkin suositut retkikohteet (mm. Wieliczkan suolakaivos) jäivät tällä kertaa käymättä turistiahdingon vuoksi, mutta sitä suurempi syy on nyt sitten palata noihin maisemiin rauhallisempina aikoina.

Ja se jalkapallo, niin. Näkyi itse asiassa aika vähän katukuvassa, vaikka pari maajoukkuetta tietääkseni Krakovassa kisojen aikana majailikin. Yritin sen verran pysyä selvillä tilanteista, että tietäisin mitkä maat kulloinkin pelaavat. Hankalaa se välillä oli.



Jos meinaan luulitte, että Italia on Italia kaikilla kielillä. Puolalaiset kutsuvat italialaisia ihan vaan muukalaisiksi. (Nähtäväksi erotuksena saksalaisista, joita kutsutaan "ei-meiksi". Kätevää.)