tiistai 30. joulukuuta 2008

Pehtoorin metsästystä ja muita aarteita


Kuten aika moni on jo varmaan kuullutkin, Antti Nurmesniemen suunnittelemaa Pehtoori-pannua valmistetaan taas. Jytis mainitsi joskus sellaisen haluavansa, ja itsekin olen asiaa kypsyteltyäni päätynyt samaan. Pehtoorille antaisin mielelläni hyvän kodin.

Ainoa asia, mikä tuossa viehättävässä pannussa mättää, on sen hinta. Tuosta viehättävästä pannusta kun saa pulittaa ainakin 150 euroa. Designesineeksi hinta ei (kai) ole kovin korkea, mutta kyllä se silti kirpaisee.

Joululomalla kotikotona keskustelin asiasta äitini kanssa, ja hän kertoi että meilläpäs onkin joskus ollut punainen Pehtoori-pannu. Tärisin jo innosta pannun kuva silmissäni, ja juoksin kiireesti ulkorakennuksen vintille katsomaan, josko pannu sieltä löytyisi.

Ei löytynyt. Pengoin joka nurkan, mutta turhaan. Äitini lohdutti, että kyllä se vielä voi jostain tulla eteen, ja sitten pannu on minun.



Siihen asti on tyydyttävä ihailemaan vaikka näitä peltipurkkeja, jotka löytyivät vintiltä. Ne ovat mummulani jäämistöstä ja minusta aika somia.

Ja vielä eräs asia äidistäni. Kun taannoin valittelin, kuinka hyvien ja huokeiden lasipurkkien löytäminen kirpputoreilta on niin hankalaa, niin aarreaittapa löytyikin kotoa: siellä on kaapit pullollaan erikokoisia ja -näköisiä lasipurkkeja. Onneksi äitini on aikamoinen keräilijä, eikä raaski heittää vanhaa tavaraa roskiin.

Pehtoori-kuva täältä.

7 kommenttia:

  1. No niin, tieto lisää tuskaa. Sain juuri kuulla, että asuintoverin vanhemmillakin on ainakin ollut Pehtoori-pannu.

    Kukaan ei kuitenkaan muista, että onko kannua enää olemassa. Auuuuu!

    VastaaPoista
  2. tää pannu on ollu varmaan ihan joka perheessä joskus aikoinaan, omani otin talteen mummolasta. se on punainen eikä ihan priima enää, kannen nuppi on vähän hajalla ja maalipinta kolhiintunut. kommuuniaikoina pannu oli myös niin kovassa käytössä että sisällys on aika musta... nykyisin toimiikin lähinnä koristeena.

    mutta toivottavasti hertallekin siunaantuu oma pannu tuota pikaa jostain jäämistöstä! ja saahan näitä tosin hyvin kirppareiltakin, aika paljon alle 150 euron lisäksi.

    VastaaPoista
  3. Pyydän kaikkia koukkulaisia pitämään silmät auki kirpparikierroksilla: jos eteen sattuu ylimääräinen (eli ei aio sitä itse ostaa) Pehtoori, niin voisiko ottaa rapsakasti muhun puhelinyhteyden?

    Kiitos!

    VastaaPoista
  4. Jep, me pidetään silmällä Pehtoori-tilannetta kirppareilla kun kierrellään.
    Mitä lasipurkki-keskusteluun tulee, niin Riihimäen ja Karhulan purkeista pyydetään nykyään melkoisia hintoja, varsinkin jos niissä on kannet tallella. Just näin keskikikokoisen purkin josta pyydettiin kirpparilla 20 euroa. Jytis, meillä on tuommoinen samanlainen perltipurkki - värit mätsää muuten kivasti siihen teidän "uuteen" puhelinpöytään!

    VastaaPoista
  5. siellä 500 kilometrin päässä helsingistä lasipurkit maksoivat 8 euroa, mutta eivät siis olleet ihan priimakuntosia. että hinnoissaan ovat!

    hertta, justiinki tuolta uniikki-ohjelman sivuilta saa vinkkejä helsingin antiikkiliikkeistä/kirpputoreista joista pehtoorin vois löytää, kalliossakin näytti olevan pari. ilmoittaudun vapaaehoiseksi seuralaiseksi etsintäkierrokselle!

    VastaaPoista
  6. Lasipurkeista saa tosiaankin pulittaa, näemmä myös 500 km Hgistä pohjoiseen.

    Meidän äitiliini kantoi isoimman Karhula-purkkinsa Hgistä asti, kun löysi Makasiinien kirpparilta pojan, joka myi mummonsa jäämistöä halvalla. Meillä on siis kotona kaapin päällä aika komea rivi erikokoisia purkkeja.

    Ellu, ilman muuta lähdetään etsimään Pehtooria hetimmiten!

    VastaaPoista
  7. Siis mähän melkein jo ostin uuden Pehtoorin. Ja aion sen ehdottomasti hankkia, mieluusti toki kirppishinnalla koska todentotta, niitä on ainakin ennen ollut kaikilla ja nyt niistä voisi kirpparillakin pyytää enemmän joten luulisi että löytyisi.
    Eli valmiina metsästämään myös, tosin se uus vaaleansininen on ihanin!

    VastaaPoista