Yäk! Eiku..

Kun aloitin ystäväni kanssa kalaprojektimme, teimme muutaman päätöksen. Vuoden aikana aiomme jutella kalakauppiaiden kanssa, ehkä jopa itse mennä kalaan tai ainakin saada hyvät naurut siitä ajatuksesta, tehdä retki silakkamarkkinoille ja maistaa myös sellaisia kaloja joihin suhtaudumme hyvin suurella varauksella ja joiden sanominen ääneen saa irvistämään. Tällaisia ovat mm. silli ja silakka. Aika oli tullut.

Kuva: Savon Sanomat

Ensimmäinen hämmästys oli se että silli on ihan oikea, isohko kala. Ei vaan pala joka asuu marinadissa lasipurkissa. Ja sitä siis saa tuoreena kalakauppiaalta. Omani löytyi Nummelan torilta jota on muuten blogistanissa hehkuteltu ennenkin!

Ja mainitaan nyt vielä etten ole silliä ennen syönyt. No siinä se sitten lepäsi edessäni. Leikkasin pikku pikku palan ja ensimmäinen reaktio oli hämmästys. Onpa pehmeää! Ja hui miten suolaista. Piti saada muitakin makuja ympärille ja lopputuloksena oli sillikaviaari, uudet perunat ja Prinsessakeittiöstä bongattu minttuinen feta-kurkkusalaatti

Sillikaviaari (ohje Hesarista)

2 matjessillifileetä
2 kovaksi keitettyä munaa
1 kevätsipuli
4 tl tilliä hienonnettuna
200 g smetanaa tai creme fraichea tai kermaviiliä
1 rkl sinappia
(3 rkl kapriksia)

Keitä kananmunat ja hienonna ne. Tarkista sillifileen maku. Jos se on liian suolaista, liota liika suola pois (en liottanut kun ei hajuakaan mikä on sillille liian suolaista). Kuivaa sillifileet hyvin ja leikkaa ne pieniksi kuutioiksi. Hienonna sipuli ja leikkaa varsi ohuiksi renkaiksi. Hienonna tilli. Kaada smetana isoon kulhoon ja lisää sinne sinappi, sipuli, tilli, munat ja lopuksi silli. Sekoita tahnaksi ja tarjoile joko keitettyjen uusien perunoiden, mallas- tai ruisleivän kera.

Minttuinen kurkku-fetasalaatti

kurkkua
mustia oliiveja
tuoretta minttua
hyvää fetaa
oliiviöljyä
mustapippuria





Ja kun silli-ateriaa satuttiin nauttimaan eräiden tyyppien hääpäivänä niin jälkkäri oli sen mukainen.


Loppukommenttina sanottakoon että silli oli ihan jees. Ei yhtään niin kauheaa kuin olin ajatellut mutta ei meistä ehkä ylimpiä ystäviä tullut. Tosin mielenkiinto heräsi, varsinkin kun huomasin etten ole ainoa joka on puuhastellut sillin kanssa viime päivinä. Enää en ainakaan nyrpistä ja sano yäk.