sunnuntai 29. elokuuta 2010

Se saapuu aina yllättäen

Tänä vuonna syys saapui Taiteiden yönä (kuitenkin ihan täällä Helsingissä eikä Soulissa), minne hieman omaksikin ihmetyksekseni päädyin katsomaan oopperaa(!). Kylmä oli, käsiä myöten. Onneksi sopraano heitti laulun lomassa kärrynpyörän, kannatti katsoa.

Korjasin tilanteen eilen ja neuloin kämmekkäät. Ihan vaan yksinkertaiset, mutta tykkään silti. Nää on rujommat kuin Handepanden romantilliset ja viehkot, sellaisetkin haluaisin tehdä.



Kai niitä kämmekkäitä tai ranteenlämmittimiä vois olla useammatkin parit..? Ainakin on joutuisa kutoa ja jämälankoja saa kulutettua hyvin. Ja kauan kadoksissa ollut neulontaboogiekin alkaa pikkutöiden avulla löytyä.

Kämmekkäät jakavat mielipiteet, tiedetään. Moni tykkää, että on ihan tyhmää, kun sormet jää paljaaksi. Minusta se näillä säillä sopii aivan hyvin.

4 kommenttia:

  1. Hmm, näillähän munkin neulontaboogie voisi käynnistyä. Vaikuttaa sopivan helpolta ja tarvetta olisi. Joo. Teitkö siis niinku lapaset mutta sitten vaan stoppasit johonkin väliin? Onko jotain superhelppoa ohjetta jossain?

    VastaaPoista
  2. Juuri näin tein. 40 silmukalla ja kaks oikein kaks nurin aloitin, ja sit vaan sileää neuletta, väliin peukalot (niinku lapasissa) ja sit sopivassa kohdassa päättelin.

    Helpompaa ei voi olla :)

    VastaaPoista
  3. Heh, no siltä se kuulostaa :) Joo, kyllä mä tätä testaan! Nyt pitää enää ettiä puikot. Ja lankaa.

    VastaaPoista
  4. No multa löytyy niitäkin molempia, et tuu lainaamaan vaan. Jos siis ei omissa kätköissä ole.

    VastaaPoista