perjantai 28. joulukuuta 2012

Venäläiset rahkaletut


No kappas. Taas yksi vuosi ja ruokaprojekti on tullut päätökseen. Viime vuonna tutustuin uusiin raaka-aineisiin, vuonna 2010 kaloihin. Ja tämä vuosi on siis mennyt ruokamatka-teemalla, eli joka kuukausi jonkun eri maan reseptien kimpussa.

Listasin tuohon alle, mitä kaikkea tulikaan vuoden aikana kokkailtua, mutta sitä ennen viimeinen makumatka ja tällä kertaa suunnataan Venäjälle! Siitä ruokakulttuurista löytyy niin paljon ammennettavaa että huh. Ihania kaali-, sieni- ja kalaruokia, piirakoita, blinejä ja vielä lisää piirakoita. Ja ylipäätään rahkan ja smetanan reipas käyttö ruoissa ja leivonnaisissa, siitä pidän.

Venäläiset rahkaletut eli syrnikit ovat olleet mun to do -listalla jo pitkään, mutta nyt tämän innoittamana vihdoin sain testattua nämä. Aivan mahtavia! Mä tykkään rahkan mausta joten muhun upposi ihan täysillä. Ja todella vähällä vaivalla syntyivät.

Ohjeita oli paljon, mutta päädyin käyttämään tätä suomalais-venäläisen verkkolehti Datshan ohjetta.

 


Syrnikit eli venäläiset rahkaletut (pieni annos, vetäsee nälissään yksinäänkin)

250 g rahkaa (mitä rasvaisempaa, sitä parempi)
1 kananmuna
1 dl vehnäjauhoja
0,5 rkl sokeria
ripaus suolaa
(+ 2rkl smetanaa)
ja voita paistamiseen

smetanaa ja hilloa lisukkeeksi

Vatkaa muna kuohkeaksi. Lisää loput ainekset joukkoon ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan levätä jääkaapissa noin vartin verran. Sulata nokare voita paistinpannulla ja nostele taikinasta lusikalla paksuja pikku lettuja pannulle. Jos taikina on niin tiivistä että saat muotoiltua letut käsin "kiekoiksi" niin sekin sopii. Paista ruskeiksi molemmilta puolilta ja tarjoile hillon sekä smetanan kanssa.




Ja nyt vasta tajusin sattuman. Tämä makumatkaprojekti myös alkoi letuilla, silloin pääraaka-aine oli peruna:



































Kaikkea sitä tulikin syötyä ja miten paljon jäi kiinnostavia maita testaamatta! Mutta kurkkukeitto, pretzelit, rapukakkuset ja nää rahkaletut jäivät erityisen onnistuneina mieleen. Niitä lisää ensi vuonna. Ja paljon muuta! Päätin että en ota mitään pysyvää projektia ensi vuodelle mutta ainakin aion opetella leipomaan leipää. Luulisi että vuodessa saisi sen homman haltuun..



16 kommenttia:

  1. Syrnikit ovat aivan ihania, ne sopivat hienosti sunnuntain erikoisaamupalaksi :).
    Rohkeasti vain leipä- ja sämpylätaikinoiden kimppuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, deluxe-aamiaismateriaalia! Kiitos, vähän rohkeutta tarvitaan. Nimim. jokusen leipäjuuren olen tappanut.

      Poista
  2. Taannoisissaa Tampereen lettuorgioissa tehtiin myös syrnikkejä, joiden taikinan joukkoon rahkalettuvastaava raastoi sitruunankuorta. Toimi ihan hirmu hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooo, joo voin kuvitella että sopisi hyvin joukkoon. Testaan, kiitos!

      Poista
  3. Onpas ollut hauska kierros... Mielenkiintoisisa reseptejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kaikkea jännää tuli kyllä vastaan. Pitää harrastaa tätä makumatkailua jatkossakin!

      Poista
  4. Nam, syrnikkejä! Minä maustan niitä joskus appelsiininkuoriraasteella, ja lopputulema on todella hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kappas, siis sekä appelsiinin että sitruunan kuori sopii. Mainiota, testaan tämänkin!

      Poista
  5. Huhhuh mikä kierros! Sama leipätavoite täälläkin, mulla vaan ne juuret aina kuolee jääkaappiin kun unohdan ruokkia niitä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut sähän oot saanu siitä ihanasta Leipä-kirjasta aikaan jo monta juttua! Mäkin sain muuten leivän leipomiseen keskittyvän kirjan joulupukilta, sen avulla kohti parempia leipiä. Ja saan uuden juuren ens viikolla, nyt mä vaalin ja ruokin sitä huolella. Kuten tamagotchia konsanaan :)

      Poista
  6. Olenko ainoa, jolle tulee syrnikistä mieleen myrkkysieni? No mutta ei anneta nimen häiritä - ovat varmasti hyviä. Valurautainen lättypannu olis mulla ostoslistalla. Sellaisen jo kirppiksellä bongasin, mutta hyllyyn jäi vielä. Valvoja eli seurassa ollut mies, jonka tarkoitus oli valvoa, etten haali kotiin mitä tahansa rojua, oli epävarma, toimisiko tasainen pohja meidän sähkölevyllä. Se ei ole induktioliesi, mutta ei sellainen tavallinen sähköhellakaan. Kotona vanhemmilla lätyypannua käytetään puuhellalla.

    Hieno projekti sulla taas kerran. Pääsee oikeuksiinsa, kun kaikki kuukaudet ovat listattuina. Listan voisi tehdä läpi vaikka heti. Oletko ihan varma, että 2013 ei kaipaamitään kivaa pikkuproggista..? Nimim. Kunhan kysyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla tulee mieleen arsenikki :) Mutta kiitos ja toivottavasti löytyy lettupannu! Ja mä itseasiassa nyt aloin kuitenkin miettii et pitäiskö sittenkin ottaa tosta leipäjutusta oikein kuukausittainen projekti ;) Katsotaan!

      Poista
    2. Mulla on sama tavoite - leipoa leipää itse enemmän. Muutakin kuin pelkkiä porkkanasämpylöitä. Eli leipäohjeita tiedossa blogiin :)

      Poista