Ellun taiteilemaan bänneriin kirjoitettiin juhlissa vielä elintarviketussilla päivänsankarin nimi, kunhan se oli saatettu kaikelle kansalle tiedoksi. Hienon nimen V.J.Y. saikin, ja on muutenkin mahottoman hieno vauva. Tervetuloa sukuun!
torstai 11. joulukuuta 2008
Ristiäiskakku
Joulukuun alkupuolella yhdistimme Ellun kanssa voimamme kahden ristiäiskakun pykäämiseksi. Ellu valmisti kaakun sisältöinen aika pitkälti Hulkin tyyliin (ainoastaan täyte vaihtui sini-valkoista teemaa mukailevaksi mustikka-vaniljakreemi -täytteeksi), itse keskityin marsipaaniruusujen väkertämiseen.
Ellun taiteilemaan bänneriin kirjoitettiin juhlissa vielä elintarviketussilla päivänsankarin nimi, kunhan se oli saatettu kaikelle kansalle tiedoksi. Hienon nimen V.J.Y. saikin, ja on muutenkin mahottoman hieno vauva. Tervetuloa sukuun!
Ellun taiteilemaan bänneriin kirjoitettiin juhlissa vielä elintarviketussilla päivänsankarin nimi, kunhan se oli saatettu kaikelle kansalle tiedoksi. Hienon nimen V.J.Y. saikin, ja on muutenkin mahottoman hieno vauva. Tervetuloa sukuun!
Joulukalenterin luukku nro 11
Parhaat joulukortti-ideat tulevat yleensä mieleen elokuussa - juuri sopivan ajoissa että ehtivät unohtua marraskuuhun mennessä kun toimeen oikeasti ryhdytään. Tämän vuotinen kortti-idea oli poikkeuksellisesti ollut ajatuksissa jo pidempään. Itse asiassa viime vuodesta asti, jolloin ajan puutteen takia voiton vei kuitenkin helpompi ja nopeammin toteutettava askarteluprojekti. Eipä sitä aikaa tänä syksynä ollut sen enempää, mutta ehkäpäs erinnäisten korttitalkoiden myötä 29 kpl kortteja valmistui suhteellisen hyvissä ajoin!
Ideani oli siis askarrella kaikista ihanista tilkuista, napeista ja nauhoista pieniä sydämiä, täyttää ne kevyesti vanulla ja kiinnittää korttiin siten, että sydämet on halutessaan helppo irroittaa ja käyttää joulukoristeena. Alkutaipaleen kokeellisuuden jälkeen sydämet rupesivat jossain vaiheessa muodostumaan samalla kaavalla; rusetti keskelle ja nappi päälle. Mutta se olikin paras versio sikäli, että sydän narussa roikkuessaan pysyy suorassa. Jos koristeet ovat jommassa kummassa reunassa, painuu reuna alas.
Nyt enää pitäisi kaivaa jostain kaikki ystävien ja sukulaisten osoitteet...
Ideani oli siis askarrella kaikista ihanista tilkuista, napeista ja nauhoista pieniä sydämiä, täyttää ne kevyesti vanulla ja kiinnittää korttiin siten, että sydämet on halutessaan helppo irroittaa ja käyttää joulukoristeena. Alkutaipaleen kokeellisuuden jälkeen sydämet rupesivat jossain vaiheessa muodostumaan samalla kaavalla; rusetti keskelle ja nappi päälle. Mutta se olikin paras versio sikäli, että sydän narussa roikkuessaan pysyy suorassa. Jos koristeet ovat jommassa kummassa reunassa, painuu reuna alas.
Nyt enää pitäisi kaivaa jostain kaikki ystävien ja sukulaisten osoitteet...
keskiviikko 10. joulukuuta 2008
Joulukalenterin luukku nro 10
Tämän nähtyäni muutin heti mieleni valoletkuista. Maton on suunnitellut Johanna Hyrkäs. Löysin sen, kun selailin Ornamon perinteisiin joulumyyjäisiin osallistuvien listaa. Ellu mainitsikin nuo myyjäiset ensimmäisen luukun kohdalla ja osa meistä käväisikin noilla markkinoilla. Niin, mutta siis voiko tunnelmallisempaa joulumattoa olla! Näkisin tämän joulukuusen alla, tai mikäli valoletku lämpiää mukavasti, myös varpaiden alla. Ehkäpä minunkin virkkausurani lähtee tästä käyntiin.
Eettisiltä joulumarkkinoilta ostin itselleni joululahjaksi nämä ihanat kangaslapaset, Design by Mirka.
tiistai 9. joulukuuta 2008
Mausteinen bataattikeitto
Kun taivaalta tulee jotain rännän ja veden välimuotoa vaakatasossa ja flunssa yrittää iskeä päälle niin piti saada lämmittävää keittoa. Vanha ystäväni Ruokatorstai osasi auttaa ja hyvä keitto tulikin. Maku ehkä jopa parani kun seuraavana päivänä lämmitti uudelleen.
Mausteinen bataattikeitto
500g bataattia
2 porkkanaa
1 jauhoinen peruna
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2rkl öljyä
1 tl currya
8 dl vettä
2 kasvisliemikuutioita
2 rkl limettimehua
1/2 tl chilirouhetta
2 tl hunajaa
2 rkl korianteria
200g ranskankermaa
mustapippuria ja suolaa
Ekana hienonnetaan sipulit ja kuullotetaan öljyssä kattilassa, lisätään curry ja sekoitellaan hetki. Sitten mukaan kuoritut ja kuutioidut porkkanat, bataatti ja peruna. Kaadetaan vesi joukkoon ja kuumennetaan kiehuvaksi. Sen jälkeen mukaan liemikuutiot, limettimehu ja chilirouhe.
Annetaan kiehua kypsäksi ja soseutetaan. Lopuksi lisätään ranskankerma ja kuumennetaan vielä kiehuvaksi. Maustetaan hunajalla, mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Hienonnetaan korianteri ja lisätään keittoon. Tarjolle jonkun ihanan rapeakuorisen patongin tai maalaisleivän kanssa.
Mausteinen bataattikeitto
500g bataattia
2 porkkanaa
1 jauhoinen peruna
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2rkl öljyä
1 tl currya
8 dl vettä
2 kasvisliemikuutioita
2 rkl limettimehua
1/2 tl chilirouhetta
2 tl hunajaa
2 rkl korianteria
200g ranskankermaa
mustapippuria ja suolaa
Ekana hienonnetaan sipulit ja kuullotetaan öljyssä kattilassa, lisätään curry ja sekoitellaan hetki. Sitten mukaan kuoritut ja kuutioidut porkkanat, bataatti ja peruna. Kaadetaan vesi joukkoon ja kuumennetaan kiehuvaksi. Sen jälkeen mukaan liemikuutiot, limettimehu ja chilirouhe.
Annetaan kiehua kypsäksi ja soseutetaan. Lopuksi lisätään ranskankerma ja kuumennetaan vielä kiehuvaksi. Maustetaan hunajalla, mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Hienonnetaan korianteri ja lisätään keittoon. Tarjolle jonkun ihanan rapeakuorisen patongin tai maalaisleivän kanssa.
Joulukalenterin luukku nro 9
Piparimausteilla kannattaa joulumakujen määrän maksimoimiseksi maustaa muutakin kuin pipareita, esimerkiksi pähkinöitä.
Makeat maustepähkinät
5 dl pähkinöitä
3 rkl öljyä
3 rkl sokeria
1.5 rkl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssia
1 tl kardemummaa
1 tl vaniljasokeria
0.5 tl suolaa
Paahda pähkinöitä kuivalla, kuumalla paistinpannulla, kunnes ne saavat hieman väriä, ja siirrä ne kulhoon odottamaan. Alenna liesi keskilämmölle.
Sekoita sokeri ja mausteet keskenään (eikä haittaa, jos jotain maustetta ei satu kaapista löytymään, luovuus kunniaan). Kaada öljy pannulle ja lisää sokeri-suola-mausteseos. Sekoittele joitakin minuutteja, kunnes sokeri on liuennut öljyyn. Lisää pähkinät ja sekoita edelleen, kunnes sokeriseos on levinnyt tasaisesti pähkinöihin (varo, ettei sokeri pala!).
Siirrä pähkinät jäähtymään leivinpaperin päälle. Tee hieman jäähtyneille pähkinöille koemaisto ja ripsauttele lisää sokeria tai haluamiasi mausteita, mikäli kaipaat lisämakua. Pähkinöistä tulee myös kivemman näköisiä, kun ne saavat vielä vähän lisähuurrutusta tässä vaiheessa.
Makeat maustepähkinät
5 dl pähkinöitä3 rkl öljyä
3 rkl sokeria
1.5 rkl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssia
1 tl kardemummaa
1 tl vaniljasokeria
0.5 tl suolaa
Paahda pähkinöitä kuivalla, kuumalla paistinpannulla, kunnes ne saavat hieman väriä, ja siirrä ne kulhoon odottamaan. Alenna liesi keskilämmölle.
Sekoita sokeri ja mausteet keskenään (eikä haittaa, jos jotain maustetta ei satu kaapista löytymään, luovuus kunniaan). Kaada öljy pannulle ja lisää sokeri-suola-mausteseos. Sekoittele joitakin minuutteja, kunnes sokeri on liuennut öljyyn. Lisää pähkinät ja sekoita edelleen, kunnes sokeriseos on levinnyt tasaisesti pähkinöihin (varo, ettei sokeri pala!).
Siirrä pähkinät jäähtymään leivinpaperin päälle. Tee hieman jäähtyneille pähkinöille koemaisto ja ripsauttele lisää sokeria tai haluamiasi mausteita, mikäli kaipaat lisämakua. Pähkinöistä tulee myös kivemman näköisiä, kun ne saavat vielä vähän lisähuurrutusta tässä vaiheessa.
maanantai 8. joulukuuta 2008
Joulukalenterin luukku nro 8
Tämän päivän luukussa on asiaa turkinpippurirouheen käytöstä jouluherkuissa, hyvä ja huono esimerkki.
Aloitan ehkä siitä huonosta. Tarkoitus oli tehdä musiikin ystäville vinyylin näköisiä pipareita. Luin pipariohjeen jossa kerrottiin että kun tekee piparin keskelle kolon (esim pienemmällä muotilla) ja täyttää sen karkkimurulla niin se sulaa nätisti siihen (185 astetta, noin 4-5 minuuttia). Ja näin kävi. Mutta maku oli aika kauhea, sillä turkinpippuri maistui tosi suolaiselta ja ei vaan sopinut yhtään. Tosin tällä tyylillä saa hienoja piparikoristeita mutta kannattaa valita hedelmäisiä karkkeja.
Ja sitten se parempi ohje! Päätin tehdä elämäni ensimmäistä kertaa marenkeja. Lähipiirissä on gluteenittomia ruokailijoita joille haluaisin jouluna antaa jotain kivoja herkkuja.
Ohje löytyi Ruokatorstaista:
2 valkuaista
1 dl sokeria
1 tl sitruunamehua
+ turkinpippurirouhetta tai tummaa suklaata
Valkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi, sokeri lisätään vatkauksen aikana hiljalleen, lopussa myös sitruunamehu. Sitten jaoin vaahdon kahteen osaan, toiseen laitoin turkinpippurirouhetta ja toiseen sulatin 5 palaa tummaa suklaata. Ei kannata sekoittaa suklaata vaahtoon vaan yhdistää varovasti ettei hienot värisävyt katoa.
Sitten isolla lusikalla nostellaan vaahdosta kekoja leivinpaperille ja kuivatetaan 100 asteessa tunti. Mä pidin vielä toisen tunnin 50 asteessa kun tuntui vähän löysältä mutta vika oli siinä ettei käsivoimat riittäneet vatkaamaan tarpeeksi kovaa vaahtoa. Todella hyviä tuli!
Aloitan ehkä siitä huonosta. Tarkoitus oli tehdä musiikin ystäville vinyylin näköisiä pipareita. Luin pipariohjeen jossa kerrottiin että kun tekee piparin keskelle kolon (esim pienemmällä muotilla) ja täyttää sen karkkimurulla niin se sulaa nätisti siihen (185 astetta, noin 4-5 minuuttia). Ja näin kävi. Mutta maku oli aika kauhea, sillä turkinpippuri maistui tosi suolaiselta ja ei vaan sopinut yhtään. Tosin tällä tyylillä saa hienoja piparikoristeita mutta kannattaa valita hedelmäisiä karkkeja.
Ja sitten se parempi ohje! Päätin tehdä elämäni ensimmäistä kertaa marenkeja. Lähipiirissä on gluteenittomia ruokailijoita joille haluaisin jouluna antaa jotain kivoja herkkuja.
Ohje löytyi Ruokatorstaista:
2 valkuaista
1 dl sokeria
1 tl sitruunamehua
+ turkinpippurirouhetta tai tummaa suklaata
Valkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi, sokeri lisätään vatkauksen aikana hiljalleen, lopussa myös sitruunamehu. Sitten jaoin vaahdon kahteen osaan, toiseen laitoin turkinpippurirouhetta ja toiseen sulatin 5 palaa tummaa suklaata. Ei kannata sekoittaa suklaata vaahtoon vaan yhdistää varovasti ettei hienot värisävyt katoa.
Sitten isolla lusikalla nostellaan vaahdosta kekoja leivinpaperille ja kuivatetaan 100 asteessa tunti. Mä pidin vielä toisen tunnin 50 asteessa kun tuntui vähän löysältä mutta vika oli siinä ettei käsivoimat riittäneet vatkaamaan tarpeeksi kovaa vaahtoa. Todella hyviä tuli!
sunnuntai 7. joulukuuta 2008
Flunssan nujertaja
Tänään kolottaa luita ja niveliä, päänahka on hellänä ja silmät ovat vetiset. Syynsä voi toki olla eilisillan riekkumisella (en muista, milloin olisin tullut kotiin vasta kolmelta aamulla), mutta pahoin pelkään tämän olevan flunssaa, joka minulle iskee yleensä joulu-tammikuussa. Niin on tapahtunut jo useana vuonna peräkkäin.
Kävin Cafe Javassa juomassa Flunssan nujertajan, joka seuralaisen mielestä maistui Finrexiniltä hunajalla höystettynä, mutta minusta vaan todella hyvältä (pidän kyllä Finrexinistäkin). Fruity Rooibos -teen kyytipoikana oli hunajaa, sitrunaa ja inkivääriä. Nam!
Kävin hankkimassa aineksia myös kotiin, ja taidan illan päälle kiehauttaa vielä toisen annoksen tuota nujertajaa. Fruity Rooibos -teetä en löytänyt kaupasta. Jos joku on sellaista onnistunut löytämään, niin paljastakoon ostopaikan myös täällä, kiitos!
Nuttu nurin
Itsenäisyyspäivänä kastettu vauva sai hienojen lelujen lisäksi myös uuden nutun.
Malli on Debbie Blissin Ribbed Baby Jacket (ohje löytyy vaikkapa täältä), lankana Novita Luxus Wind ja 5mm puikot.
Malli neulotaan hauskasti yhtenä kappaleena takaa alhaalta hartioiden ja hihojen kautta eteen alas, ja lopuksi tehdään tuo joustinneulekaulus erikseen. Neulottaessa tuo yhden kappaleen taktiikka tuntui vähän oudolta, kun kappaleesta lähti ulokkeita vähän joka suuntaan, mutta nätisti ne sitten toimivat lopulta yhteistyössä.
(Postauksen otsikko viittaa muuten taas sukupolvelta toiselle siirtyviin neulontahokemiin: Kun neulotaan (tai miksei ommellaankin) paitaa, äiti on opettanut, että hiha tulee oikeinpäin kiinnitettyä puserokappaleeseen, kun on "hiha oikein, nuttu nurin".)
Malli on Debbie Blissin Ribbed Baby Jacket (ohje löytyy vaikkapa täältä), lankana Novita Luxus Wind ja 5mm puikot.
Malli neulotaan hauskasti yhtenä kappaleena takaa alhaalta hartioiden ja hihojen kautta eteen alas, ja lopuksi tehdään tuo joustinneulekaulus erikseen. Neulottaessa tuo yhden kappaleen taktiikka tuntui vähän oudolta, kun kappaleesta lähti ulokkeita vähän joka suuntaan, mutta nätisti ne sitten toimivat lopulta yhteistyössä.
(Postauksen otsikko viittaa muuten taas sukupolvelta toiselle siirtyviin neulontahokemiin: Kun neulotaan (tai miksei ommellaankin) paitaa, äiti on opettanut, että hiha tulee oikeinpäin kiinnitettyä puserokappaleeseen, kun on "hiha oikein, nuttu nurin".)
Joulukalenterin luukku nro 7
Joulukalenterin luukku numero 7 antaa linkkivinkkejä erilaisille jouluresepteille. Ehkä tänä vuonna innostun ja teen jotain maittavaa kasviruokaa joulupöytään. Tähän mennessä olen lähinnä tehnyt itselleni tofua kinkun sijaan ja syönyt muiden kanssa laatikoita, jotka ovatkin ihan superhyviä!
Ohjeita kasvisyöjän jouluun löytyy esimerkiksi Animalian sivuilta. Osa sivun resepteistä on Härkäpapua sarvista -keittokirjasta, mitä lämpimästi suosittelen.
Tekisi mieli kokeilla ainakin punajuuri-hernemureketta, punajuurilaatikkoa ja puolukkakakkua.
Kasvissyöjän jouluun löytyy vinopino muitakin linkkejä:
Kotilieden vinkit löytyvät täältä.
Animalian joulusivuilta myös siis reseptejä.
Oikeutta eläimille tarjoaa myös reseptejä sivuillaan.
Ja näitä on siis vaikka kuinka paljon lisää, listaa saa täydentää!
Loppuun heitän kysymyksen: mikä on sinun mielestäsi se kaikista maistuvin ja suussasulavin jouluruoka? Mikä on se ruokalaji, joka joulupöydästä puuttuessaan vääntää suupielet alaspäin ja saa kyyneleet silmäkulmiin?
Mulla on kaksi ehdotonta ruokaa, mutta kun molemmat ovat laatikoita, niin menköön nyt. Ilman peruna- ja lanttulaatikkoa ei tule joulua, ei!
Kuva täältä.
lauantai 6. joulukuuta 2008
Hehkuviintä
Kun huomasin Voisilmäpeliä-blogista Glühweinin ohjeen, piti sitä päästä kokeilemaan het ensimmäisen tilaisuuden tullen. Ja mahtavan hyvää juomasta tulikin! Vähän niinku glögiä, mutta tujumpaa eikä yhtä makeaa. Tätähän voisi vaikka pullottaa joululahjaksi...
Kopioin tähän vielä ohjeen Voisilmäpeliltä, sovelsin sen kokonaista viinipullollista koskevaksi.
1 pullo punaviiniä
4 rkl sokeria
tujaus rommia (laitoin puolisen desiä)
7 kokonaista neilikkaa
3 kanelitankoa
1 (pienen) sitruunan kuori raastettuna
1 sitruunan mehu
2 klementiinin (tai 1 appelsiinin) kuorta raastettuna
2 klementiinin (tai 1 appelsiinin) mehu puristettuna
Sekoita kaikki aineet kattilassa ja kuumenna. Varo kuitenkin kiehumista mikäli haluat säilyttää prosentit! Anna maustua mahdollisimman pitkään.Tarjoile appelsiini- tai klementiiniviipaleen kanssa. (Annoin maustua muutaman tunnin ja lämmittelin sen jälkeen uudestaan ennen maistelua. Oli niin hyvää että unohdin tarjoilla appelsiiniviipaleen kanssa.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)