Käsityökoulu

Laskin tässä neuloneeni epäsäännöllisen säännöllisesti ainakin 15 vuotta. Ala-asteen jälkeen innostuin oma-aloitteisesti lapasten neulomisesta muistaakseni 7. ja 8. luokan välillä, kesällä. Kylässä ollut tätini piti minua hulluna, kun heinäkuun helteillä istuin sisällä neulomassa.

Ennen lapastehtaan (juuu-u, niitä on tullut tehtyä muutamia) käynnistymistä neuloin hoitohevosilleni pinteleitä eli sellaista pitkää kaulahuivimaista pötköä, joka sitten käärittiin hevosen jalkoja lämmittämään. Äitini puolestaan taivasteli tämän harrastuksen järkevyyttä.

Mutta neulomisen tiellä ollaan edelleen, ja yhä neulon ehdottomasti eniten juuri lapasia. Uusia ohjeita on kyllä haettu lehdistä ja netistä, ja ehkä tämä bloggaajan uudenvuodenlupaus liittyy jotenkin uusien neulemallien kokeiluun... saa nähdä.

Sen sijaan että itse pidän neulomisesta, en osaa oikein opettaa toisia. Olen huono selittämään asioita ja toisaalta omat "neulomissääntöni" (kuten se peukalon teko toisen kolmas ja kolmannen toinen -tavalla) ovat sen verran kummallisia, ettei niitä ehkä muille kannata yrittääkään selittää.

Eikä mun onneksi tarvitsekaan, kun netissä on näin hyvä paikka, nimittäin Käspaikka! Eksyin sivulle vahingossa tänään, ja sieltähän löytyy vaikka mitä. Neuleoppia aloittelijalle, mutta vinkkejä myös jo pitempään neuloneille.

Näissä havainnekuvissa opastetaan sukan tekoon.

Ensin luodaan silmukat ja sitten suljetaan neule.


Tässä tehdään kantapäätä.


Eikä siellä ainoastaan neulojille ole ohjeita, vaan kaikille muillekin käsitöistä kiinnostuneille. Käykääpä katsomassa!

Kuva: Käspaikka