Viime sunnuntain kerho käynnistyi aamupuuron voimin. Yhdeksän aikoihin laitoin ohrasuurimot vuokaan kauramaidon kanssa uuniin valmistumaan ja yhdeltoista päästiin lusikoimaan. Kyllä puuro kauramaidollakin puuroutui, mutta peitti alleen ohran makua ja vaikutti hieman koostumukseen. Lehmän maidosta tässä tapauksessa tykkään siis enemmän ja mielellään siitä rasvaisimmasta versiosta.
Omasta marjamehusta valmistin mehukeiton ja pakastimesta löytyi myös karpaloita sekä mustia viinimarjoja. Olen kiitettävästi onnistunut uudenvuodenlupauksessani eli marjojen syömisessä pakastimesta. Ensimmäistä kertaa taitaa käydä niin, että loppuvat ennen uusien saapumista. Uusin myös viimevuotisen lupaukseni tehdä eväät töihin joka päivä ja nyt ollaan jo onnistuneesti helmikuun lopulla!
Vadelmasuklaapiirakkaakin maisteltiin, kun oli ensin hieman edistetty tikkuuprojekteja.
Handepande se on niin näpsäkkä tikkuamaan, että Ellun täytyy jo purkaa toisesta päästä. Ehkä myöhemmin nähdään, mitä purkulangasta syntyy.
Ekin sukkaprojekti lähenee loppuaan, kuten Raisun unelmanpehmeä baktuskin. Hertalla oli puikoilla toiset
junasukat.
Vadelmaiset Browniet (Vegaanin uusi keittokirja, toim Fauna ry)
1 dl tummaa kaakaojauhetta
2 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1/4 tl suolaa
75 g hasselpähkinärouhetta (jätin pois)
2 banaania
2 1/2 dl sokeria (laitoin vajaa 2 dl)
2 dl vegaanista margariinia (laitoin vajaan desin keijua, loput rypsiöljyä)
100 g vegaanista suklaarouhetta (laitoin palasina)
100 g pakastevadelmia (laitoin 200 g)
Kuivat aineet sekoitettiin aluksi keskenään. Banaani, sokeri ja sulatettu margariini surautettiin sauvasekoittimella mössöksi ja lisättiin varovasti sekoitellen jauhoseokseen. Vuokani oli 27x27 ja mielestäni tavallinen uunipelti olisikin ollut kooltaan liian iso. Levitellyn taikina päälle asettelin marjat ja suklaat. Ohjeen mukainen valmistusaika 200 asteessa oli noin 20 min. Ei tullut ainakaan kuivaa piirasta, ennemminkin lähenneltiin mutakaakkua. Saattoi johtua tekemistäni muutoksista ja marjojen lisäyksestä, mutta hyvä näin.
Piirakan seurana tarjosin Korealaista Snow Dew teetä kauniista korealaisista kupposista. Tarkemmin ohjeita luettuani pannulliseen riittää yksi lehti, joten seuraavalla kerralla keittelen vähän miedompaa ja vähemmän makeaa versiota.
Näillä ruuilla ei ehkä tajuntaa räjäytetä, kuten Jytis on lupaillut seuraavassa kerhotapaamisessa käyvän(iik!), mutta tällä hetkellä minulle maistuu parhaiten puurot, perunat ja juurekset. Ja ne marjat! Heh, suosikkieväsruokani näin alkuvuodesta on ollut perunalaatikko. Lieko Koreassa oleilu nostanut pintaan kaipuun yksinkertaisesta suomalaisesta ruuasta, jossa maistuu tunnistettu raaka-aine. Noo.. ehkä vähän suolaa ja pippuria voi laittaa.
