Kolmen tunnin keitto (ja selitys siihen miksi ranskattaret eivät liho)

Löysin kesälomalla mökiltä kirjan Ranskattaret eivät liho. Ihan kiinnostava opus. Pääperiaate oli siinä että kaikkea saa syödä, voisarvia ja suklaatakin, kunhan annoskoot ovat maltillisia. Viiniäkin saa juoda. Ja kun on hyvä ryhti, nätit vaatteet ja itsetunto kuosissa, on aito ranskatar. Ou oui.

Kirjassa oli myös reseptejä, joista testiin päätyi mukaelma ratatouillesta. Erityisen kiinnostavaa oli sen eri käyttömahdollisuudet, keittona, lisukkeena tai pizzan päällysteenä. Me äidin kanssa kuitenkin tehtiin keittoa ja olipa kyllä maukasta. Ja älyttömän simppeliä.

Ratatouille

1,5 kg tomaatteja
1,5 kg kesäkurpitsaa
1,5 kg munakoisoa
12 valkosipulinkynttä
nippu persiljaa ja/tai basilikaa
suolaa, pippuria
2 rkl oliiviöljyä

Pese ja leikkaa tomaatit, kesäkurpitsat ja munokoisot yhtä suuriksi viipaleiksi. Lado kasvikset kerroksittain perheen suurimpaan kattilaan (ja todellakin, se saa olla iso), ensin munakoisoa, sitten tomaatteja ja lopuksi kesäkurpitsaa. Toista kunnes kattila on ääriään myöten täynnä. Laita kerrosten väliin valkosipulinkynsiä ja persiljanoksia. Mausta suolalla ja pippurilla. Peitä kannella ja kypsennä hyvin miedolla lämmöllä 2-2,5 tuntia.

Anna jäähtyä noin 20 minuuttia ja lisää loraus oliiviöljyä ja silputtua persiljaa. Tarjoile keittolautasilta koska muhennos on tässä vaiheessa keittomaista ja liemi ihanaa kasvismehua.

Jos käytät ratatouillea lisukkeena, nostele kasvikset liemestä ja muhenna parmesanraasteen kanssa. Tai sitten soseuta liemestä poimitut kasvikset, lisää kananmuna ja levitä kaulitun pizzapohjan päälle. Ripottele päälle parmesanraastetta ja paista pizzan tapaan.