Mangoldipesto

Mangoldi on kasvimaapalstallamme kasvavista asioista henkilökohtainen suosikkini. Se on erinomaisen helppo kasvatettava: kasvaa tällaisena kuumana kesänäkin laiskoista kastelijoista huolimatta, tuottaa suuren sadon pitkälle loppukesään asti ja on tämän kaiken lisäksi vielä erinomaisen aromikas ja monikäyttöinen kasvi. Maku muistuttaa aika paljon pinaattia, ja mangoldin lehtiä voikin käyttää pinaatin tapaan. Lehtien lisäksi kasvista voi käyttää lehtiruodit, jotka soveltuvat erinomaisesti vaikkapa perunatortillaan, piirakkatäytteenä tai wokkiin. Onkin harmillista, että mangoldia ei Suomessa juurikaan kaupoissa näy, eikä sitä ilmeisesti viljellä kovinkaan laajasti.



Tässä kuvassa mangoldin lehtiä ja ruotia ryöpättynä. Ruodit pistin pakkaseen, lehdistä tein pestoa.

Mangoldipesto

4 dl kevyesti ryöpättyjä mangoldin lehtiä
noin 1 dl oliiviöljyä
noin 1 dl cashewpähkinöitä
1/2 sitruunan mehu
1 valkosipulin kynsi
1 rkl hunajaa/agavesiirappia
suolaa
mustapippuria

Sekoita tehosekoittimessa/sauvasekoittimella mangoldi, öljy, pähkinät, sitruunamehu, valkosipulin kynsi ja hunaja/siirappi tahnaksi. Lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Tarjoa pastakastikkeena tai leivän päällä. (Ja jos pestohammasta alkoi kolottaa mutta mangoldia ei ole saatavilla, pinaatti on erinomainen korvike.)

Malja äidille!

Viime viikonloppuna juhlittiin äidin synttäreitä. Olen viime aikoina innostunut kokeilemaan kreikkalaisia reseptejä, joten synttäreiden kunniaksi testailuun lähtivät nämä fetajuustokolmiot. Ja olivatkin ihan älyttömän hyviä! Kolmioiden kanssa tarjottiin kuvassa näkyvää proseccoa, joka myöskin oli todella hyvää ja raikasta, sopi mainiosti alkumaljaksi kuumana kesäpäivänä.

Fetajuustokolmiot
200 g fetaa
1 pkt pakastepinaattia
1 kananmuna
1-2 tl silputtua tuoretta oreganoa (käytin persiljaa)
mustapippuria
4 arkkia pakastefilotaikinaa
oliiviöljyä voiteluun

Valmista ensin täyte. Sekoita keskenään pehmennetty feta, sulatettu ja valutettu pinaatti, rikottu kananmuna ja silputtu oregano / persilja. Mausta seos pippurilla.
Levitä filotaikina-arkki työlaudalle ja jaa se pituussuunnassa neljään yhtä suureen osaan. Pidä muut arkit keittiöliinan alla peitettynä niin ne eivät kuivu. Nosta kunkin taikinasuikaleen päähän reilu ruokalusikallinen täytettä. Taittele taikinan reuna täytteen yli toiseen reunaan niin että taikinasta muodostuu kolmio. Taita sitten kolmio arkin toiseen reunaan ja niin edelleen kunnes koko taikinasuikale on täytteen ympärillä.
Pane valmiit kolmiot leivinpaperille ja sipaise päälle öljyä. Paista uunin keskitasolla 250 asteessa noin 10 minuuttia tai kunnes kolmiot ovat kauniin kullankeltaisia.
Nosta uunista ja anna jäähtyä.

Lähde: Eeva-lehti, kesäkuu 2010.

Mausteiset tomaattilastut

Sain taannoin äidiltä lahjaksi Sigri Sahlinin kirjan Säilö kuivaamalla. Julkaisuvuosi on 1979 mutta näissä hommissa ei ole pelkoa vinkkien vanhenemisesta. Ja kun selailee reseptejä, kovin nykypäiväisiltä tuntuvat. Löytyy mm. sieni- ja pähkinätahnojen ohjeita, sesam-kurpitsansiemenpaloja, pihlajanmarja-kookossosetta, hedelmäpatukoita, keittoja ja liemijauheita. Ja paljon asiaa hedelmien, marjojen, siemenien, vihannesten sekä yrttien kuivaamisesta ja säilömisestä.

Päätin ensimmäiseksi testata reseptiä joka kuulosti oudoimmalta. Luonnollisesti. Homma tosin meni vähän pieleen heti alkutekijöissä kun massan valmistamisen jälkeen aloin katsoa reseptiä tarkemmin. Kuivaa 50 asteessa. Ja kun aloin säätämään kaasuhellaani moiseen asentoon, tajusin että pienin lämpötila siinä on 100 astetta. Että se siitä kuivausharrastuksesta.

Tomaattitahna oli kuitenkin valmiina niin päätin tyrkätä sen uuniin. Ja kappas, lopputulos oli yllättävän hyvä vaikka mulla reunat pääsivätkin vähän kärvähtämään. Olisi oiva lisäke keitolle leivän sijaan ja hyvää iltanaposteltavaa!

Mausteiset tomaattilastut

tomaatteja
raejuustoa
chilijauhetta
timjamia
basilikaa
oliiviöljyä

Sekoita tehosekoittimessa tuoreita tomaatteja ja raejuustoa tasaiseksi tahnaksi. Käytä raejuustoa enemmän kuin tomaatteja ettei massasta tule liian löysää. (Käytin kaksi isoa tomaattia ilman siemeniä ja reilu 1 dl raejuustoa, tuplamäärä olisi mahtunut pellille.) Mausta ripauksella chilijauhetta sekä timjamilla ja basilikalla. Pane tahna teelusikalle öljytylle leivinpaperille. Nokareet leviävät ohuiksi. Kuivaa 50 asteessa kunnes lastut ovat mureita, mulla meni 1,5 h.

Häh, saako täältä oikeasti hyvää ruokaa?

Hyviä salaattipaikkoja on etsitty täällä blogissa ennenkin ja haku on päällä edelleen. Viime viikolla koin parikin mukavaa yllätystä, joista ensimmäinen oli toden totta yllätti. Mä inhoan isoja ketjuravintoloita, ihan jo sen takia että niiden ruokalistat ovat yleensä supertylsiä, varsinkin kasvissyöjille. Kun työtoveri suositteli testaamaan Chico´sin lounasta, taisin vaan tuhahtaa ylimalkaisesti. Mutta kurkkasin kuitenkin heidän listaa ja päätinkin antaa paikalle mahdollisuuden.

Listan kaikki burgerit sai halutessaan soijapihvillä, ranskalaiset saa vaihtaa salaattiin ja hatunnosto siitä että hampurilaiset sai myös gluteenittomalla sämpylällä. Itse päädyin kuitenkin salaattiin johon sai valita kaksi täytettä, hinta 8,06e. Päädyin tofuun (joka ilokseni oli paistettua savutofua) sekä marinoituihin herkkusieniin ja salaatti oli todella hyvä! Hintaan kuului myös raastepöytä jostä löytyi mm. oliiveja ja vesimelonia, tuoretta leipää, yrttivoita sekä kahvi/tee.


Toinen hyvä salaatti lähti mukaan Kalliossa sijaitsevasta luomukauppa/kahvila Galleria Keitaasta. Hinta oli 7,90 ja salaatti ilahdutti monipuolisuudellaan. Rasiasta löytyi mm. erilaisia linssejä, juustoja, papuja, kasviksia ja tofua. Tuoretta leipää, tuoreita raaka-aineita ja kaikki luomua. Ainoa miinus oli kastikkeen puute, jonkinlainen vinaigrette olisi sopinut hyvin.


Mutta edelleen, kaikki vinkit hyvistä salaattipaikoista otetaan ilolla vastaan!

Tofupihvit, tomaatti-oliivisalsa ja jahtaava sorsa

Siinä se mokoma on. Tai yksi niistä. Olin ystävien kanssa viettämässä rantapäivää Mustikkamaalla ja lauma sorsia halusi kovasti liittyä seuraan. Vähän väliä ne hiippaili jostain suunnasta ja ihan pokkana tulivat nokkimaan jalkoja ja vilttiä ja vaikka miten huitoi, huusi, uhkaili ja neuvotteli.

No okei, meillä oli kyllä mahtavat herkut eväänä joten ehkä ne vaan halusi apajille. Kattauksessa oli coucoussalaattia, hummusta, naan-leipiä, tofupihvejä, tomaatti-oliivisalsaa, melonia ja ananasta. Itse vastasin pihveistä ja salsasta, ohje bongattu uusimmasta Yhteishyvästä. Vähän muokkasin, oma versio alla. Tykättiin!

Kuva pihveistä on huono mutta lennokas!

Tofupihvit

1 paketti (270 g) maustamatonta luomutofua
3 rkl (makeaa) soijakastiketta
1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
1 valkosipulinkynsi murskattuna
1 rkl öljyä paistamiseen (käytin oliivi+kookosöljy -yhdistelmää)


Tomaatti-oliivisalsa

3-4 luumutomaattia
1 dl mustia kivettömiä oliiveja
1 punasipuli
2 rkl persiljaa/ruohosipulia
1 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa
ripaus rouhittua mustapippuria

Leikkaa tofu viipaleiksi. Sekoita marinadin ainekset laakeapohjaisessa astiassa ja nosta viipaleet maustumaan 15 minuutiksi (mulla oli tunnin verran). Käännä kertaalleen, jotta maut imeytyvät tasaisesti.

Valmista salsa. Halkaise tomaatit ja poista siemenet. Kuutioi tomaatit, oliivit ja sipuli. Sekoita ainekset ja hienonna joukkoon persilja/ruohosipuli. Mausta kevyesti öljyllä, suolalla ja pippurilla.

Paista tofupihvit öljyssä miedolla lämmöllä kauniin ruskeiksi molemmin puolin. Tarjoa lämpimät tofupihvit tomaatti-oliivisalsan kanssa.

Mehuretkellä Hakaniemen hallissa

Vaikka Hakaniemen kauppahalliin on meiltä lähinnä kivenheiton matka, tulee sinne mentyä ihan liian harvoin. Tänään kuitenkin kävimme esittelemässä paikkaa Tanskasta kyläilemään saapuneelle ystävälle, ja samalla testasimme vihdoin myös hallin mehu-smoothiebaarin.



PH-Drinkkibaarista saikin vaikka minkälaisia mehuja ja smoothieita. Päädyimme mehuihin (3 dl), koska pirtelöt olivat suurempia (5 dl) ja olimme juuri syöneet aamupuuron torilla. Kannattaa muuten testata sitäkin. Oiva tapa aloittaa päivä! Yhdestä oranssista kojusta saa puuroa maanantaista lauantaihin. Aina on tarjolla riisipuuroa ja ma-pe lisäksi jotain muuta puurolaatua myös. Hinta 2,50 euroa.

Mutta takaisin mehuihin. Mehu maksaa 5 euroa ja pirtelö 8 euroa. Valittavana on jopa 22 erilaista makuvaihtoehtoa. Otimme porkkana-sitruuna-inkiväärimehut, joskin jätimme työntekijän suosituksesta inkiväärin pois tällä kertaa. Inkivääri lämmittää sisäisesti ja näin kuumana päivänä sille ei liene tarvetta, kun mittari kohoaa muutenkin kolmeenkymppiin. Ensi kerralla sitten jotain muuta makuyhdistelmää. Miltä kuulostaa mantelimaito-herneenverso-kurkku tai avokado-tomaatti-parsakaali-himalajasuola?

Kiitämme raikkaita mehuja ja ideaa, ihan vähän purnaamme kuitenkin suhteellisen tyyriistä hinnoista. Mutta kannattaa kokeilla!

Kookosta ja chiliä mainiossa soijapalasalaatissa

No vihdoinkin sain kookosöljypurkkini avattua ja käyttöön. Olen tuijotellut sitä jo tovin ja visioinut sen hyödyntämistä niin korvapuusteihin kuin kalalle kaveriksi mutta nyt se pääsi tositoimiin chilin vastapainoksi. Ja oijoi kun tulikin hyvä salaatti! Uusi suosikki on syntynyt, kyllä! Innoitus kasikkeeseen tuli taannoisesta thai-kurkkusalaatista.


Kookoksinen soijapalasalaatti chilikastikkeella (kahdelle)

3-4 dl soijapaloja
1 kasvisliemikuutio
1 ruukku salaattia
1 päärynä
1/2 kurkku
1-2 rkl kookosöljyä
1,5 rkl makeaa chilikastiketta
1 rkl vaaleaa balsamicoa (tai valkoviinietikkaa)

Keitä soijapaloja kasvisliemessä noin 10 minuuttia. Kaada soijapalat siivilään ja pienennä lämpöä. Laita kookosöljy kattilaan ja kaada palat takaisin. Pyörittele soijapaloja hetki niin että imaisevat öljyn itseensä ja siirrä syrjään odottamaan.

Revi salaatti, pilko päärynä ja kurkku ja kasaa ne lautasille. Sekoita chilikastike ja vaalea balsamico keskenään. Jaa soijapalat lautasille ja lorauta kastike päälle lopuksi.

Sieniburgeri

Burgeri, salaatti ja pottuja. Mukavaa tässä pikaruokapaikassa oli se, että ruoka tehtiin vasta tilauksen jälkeen eikä sitä oltu seisotettu vitriinissä. Salaatti oli tuoretta sekä lautasella, että burgerissa ja potut olivat hyviä. Sämpyläleipä ei tosin ollut kovin kummoinen ja muita kasvisvaihtoehtoja ei ollut.

Melonikeitto

No täältä tulee vielä yksi kylmä keitto. Meloni on mun suurta herkkua ja kun Hesarin ruokasivuilla oli taannoin melonikeiton ohje, heräsi mielenkiinto heti. Ja mikä parasta, valmistukseen meni noin 5 minuuttia, keitto pulloon ja hoblaa, piknikeväs on valmis. Minä sekä testimaistaja olimme samaa mieltä, melonille maistuu. Heh. Ei oikeen tiennyt onko tämä nyt suolaista vai makeaa mutta krutongit toivat juuri sopivan suolaisen lisän.

Melonikeitto

600 g kuorittua melonia (käytin cantaloupea, n. 1 kg kuorineen)
1/2 sitruunan mehu
1 rkl valkoista balsamiviinietikkaa
(peukalonkynnen kokoinen pala chiliä)
3 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
mustapippuria

leipäkrutonkeja (revin maalaisleipää paloiksi ja paistoin oliiviöljyssä, päälle ripsin suolaa ja paprikamaustetta)


Kuori meloni huolella, poista siemenet ja paloittele hedelmäliha. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja soseeksi. Laita keitto jäähtymään kylmään pariksi tunniksi. Tarkista maku. Tarjoa leipäkrutonkien kanssa.

Uppopaistettuja juttuja

Näitä uppopaistettuja juttuja löytyy pikkunälkään melkein joka kadunkulmasta ja varrelta. Ylipäätään ravintoloita ja ruokaa on joka puolella. Tässä viikon aikana meidän perheessä on muodostunut tapa, että herra ensin maistelee ja mikäli vaikuttaa kasvispöperöltä, niin meitsikin sitten syö. Näistä pakoran tyyppisistä saattoi kyllä päätellä sisältöä muodon mukaan ja siitä, että näkyykö pyrstöjä missään.

Sanoisin kyllä, että ovat muuten tuplasti uppopistettuja. Ensin itse valittiin tuohon koriin, mitä haluaa ottaa ja sitten ne tiristetään vielä lämpimäksi ja tuodaan soijakastikkeen kera pöytään.

Minulle on printattu myös sellanen lappu missä lukee koreaksi, että olen kasvissyöjä ja en syö kalaa enkä lihaa. Voin sitä sitten vilautella, jos yhteistä kieltä ei löydy. Siihen kyllä pitäis vielä lisätä ne meren hedelmät ja liejuryömijät.


Eikös ole nätisti pussi lautasen päälle sujautettu tiskausta helpottamaan. Metalliset mukit puhdistetaan/desinfioidaan ultraviolettisädetyskaapissa. Jännittävää.


Nämä välipalat ovat vielä selvityksen alla, että mitä lienevät. Jos joku osaa sanoa, niin kertokoon. Valmistustapa näyttää enempi höyrystämiseltä kuin rasvassa upottamiselta.


Kojuista löytyy myös lättysiä ja söin ekaa kertaa tikuilla. Onneksi lätty paloiteltiin valmiiksi. Soijakastikkeessa oli sipulia. Hyvää.