Meidän työpaikalle perustettiin jokin aika sitten kierrätyshuone. Sinne voi viedä omia tarpeettomia tavaroitaan, joita muut saavat sitten ottaa ilmaiseksi. Olen tehnyt monia löytöjä: mahtavat käsin kirjaillut sohvatyynyt, Arabian huippukuntoisen vanhan emalikipon, kirjoja ja lehtiä sekä nyt vielä lankojakin. Paksua liukuvärjättyä Novitaa en olisi itse kaupasta valinnut, mutta kyllähän siitä taaperon villatakkia kelpasi neuloa kun sävyt olivat nättiä turkoosia ja luumua.
Tein villatakin Sanna Vatasen Jämälanka-kirjan "lapsen takki" -ohjeella. Kirjassa takki oli toteutettu monista värikkäistä tilkuista, mutta tämän tein sileänä neuleena vaan. Hupun olisin tehnyt kuten ohjeessa, mutta lanka loppui valitettavasti kesken. Resorit ovat aina oikein -neuletta.
Puunapit olivat osotoslistalla taannoisella Tallinnan matkalla, ja niitä löytyikin sieltä hieno valikoima.
Takista saattoi tulla hieman pieni 2-vuotiaalle hurmurille, mutta onneksi pikkusisko tulee perässä kovaa vauhtia - eiköhän takki jossain vaiheessa pääse tositoimiin.
Teillä on oikeinkin valveutunut työpaikka. Hyvä idea tuo kierrätyshuone!
VastaaPoistaTakki on mainio. Mun mielestä lasten vaatteet näyttää aina pieniltä, mutta todellisuudessa ne on kumminkin liian isoja... Ja onneksi on se pikkusisko.
mainio idea, kyllä!
VastaaPoistaTuo kierrätyshuone oli yksi osa Green Office -sertifikaattiprosessia. Mun suosikkiosa!
VastaaPoistaKuulostaapa kivalta, ja hyvä jos toimii - monesti kun tuollaisiin tahtoo jäädä sama tavara seisomaan. :) Söpönen takki!
VastaaPoista