Cooking classes, osa II

"Välitunnilla" kävimme ulkosalla kävelyllä, jotta kylläisyyden tunne hieman katoaisi. No se mihinkään kadonnut, mutta söimme seuraavatkin tuotokset. Kokkailun lomassa ope kehui meitä. Olimme kuulemma hyviä syömään!

Kunkin ruokalajin tarveaineet olivat aina nätisti aseteltuna vadille.  Tässä curryainekset, joista haluaisin esitellä reunassa näkyvät perillalehdet. Pienen googlailun tuloksena selvisi, että sitä on ainakin viljelty Suomessa (tosin lajikkeita on useita), mutta en tiedä löytyykö vaikka Hakaniemen erikoiskaupoista. Oikein maukas lehdykkä, voimakas ja minttuinen tämä Korean perilla!

Curryyn tehtiin ensin vihreä tahna morttelissa, johon tuli sitruunan kuorta, perillalehtiä, sitruunan mehua, kevätsipulia (osa koristeeksi), vihreää chiliä, inkivääriä, valkosipulin kynsi. Morttelissa möyhentämisen jälkeen kuullotus kattilassa, jonka jälkeen joukkoon hämmentymään kurpitsalohkot (hyvä idea), munokoisopalat ja paprikaviipaleet. Kuppi kookosmaitoa ja kaksi kuppia vettä. Suolaa maun mukaan. Nopeaa kuin mikä.

Alkukeittona oli porkkanainkivärisosekeitto ja jälkkärinä salaatti. Salaatti oli vähän niinkuin jälkkäri, koska kastike oli makeahko. Sosekeitossa ei ollut mitään erikoisia aineksia, mutta salaatista on enempi kertomista. 

Aloitetaan siis vihreistä, perillan kavereista. Tässähän näitä, mutta mitä ne on?! Ope sanoi, että hän on yrittänyt selvittää ja englannistaa kasvien nimiä, mutta heikohkolla menestyksellä. Niitä kerätään vuorilta ja teiden varsilta ja käyvät tietysti salaatin lisäksi myös monina rohtoina, mutta nämä oli kuitenkin ostettu marketista. Yksi maistui kovasti sellerille! Siis aivan mahtavia lisiä tavallisen salaatin lisäksi.

Mutta mitä Suomessa voi kerätä? Ehkä vähän innostuin! Muistelin, että olen syönyt vain nokkosta lättyjen muodossa ja ketunleipiä leivänpäällä. Maitohorsmaa voi käyttää sekä voikukan lehtiä ja apilaa. Mitä muuta? Pitää lähteä kauas, että näkee kotipihaan. Ihanaa! Ensi kevään salaateista tulee huippuja!

Mutta mutta siihen makeahkoon salaatinkastikkeeseen tuli seesaminsiemeniä, paputahnaa, soijamaitoa, Korealaisen mummon (open naapurin) tekemää mansikkasiirappia ja pähkinärouhetta. Siirappi kuulemma valmistetaan niin, että kerrostetaan sokuria ja mansikoita useampaan kerrokseen. Sitten odotetaan monta kuukautta, että siirappi on valmista. Yleensä siitä tehdään teetä lisäämällä vettä. Korealainen tee on kai sellaista. En ole vielä ehtinyt teetupaan, mutta kerron sitten, kun ehdin!