Kesälomalla

Olen tänä kesänä onnellisessa tilanteessa: kolmen kuukauden kesäloma! Kaupunkiviidakon sijasta vietän sitä tällä hetkellä maalaispuskissa. Kaikenlaista pikkuhommaa on tullut aloiteltua, mutta mitään en ole saanut oikein vielä valmiiksi. Paitsi kukat on istutettu kuistin reunoille, kiitos äitin joka oli hommannut kukat valmiiksi. Ja saunottu on, ja käyty uimassa (joku voisi kutsua sitä kastautumiseksi, mutta kyllä uin kolme vetoa.) Ja käyty pesäpallopelissä (sori Eki, te hävisitte). Kamalasti on vielä hommaa to do -listalla, mutta mikäs tässä, koko kesä aikaa.









Olin etukäteen fiilistellyt ajatuksella, että vihdoinkin on runsaasti aikaa etsiä kivoja reseptejä ja laittaa ruokaa ajan kanssa. Jep jep. Olen laittanut ruokaa tasan kahdella reseptillä, joista toinen on pääruoka ja toinen jälkiruoka. Molempia on nyt laitettu kahteen kertaan, pienillä variaatioilla. (Kolmas ruokalaji on uudet perunat, mutta osasin laittaa niitä ilman reseptiä.)



Kuivalla pannulla paistetut ja soija-inkivääri-marinoidut tofut kasvispedillä. Rujosta esillepanostaan huolimatta ehdottomasti paras tapa ikinä kokata tofua, uskoakseni myös kesägrilliin.



Vanukasta (eli putinkia, kuten Amerikan siirtolais-fingelskasta nuoruudessaan vaikutteita saanut isäni sanoi). Luottoresepti, joka toimii aina vaan.

Ehkä jo ensi viikolla menu vaihtuu? Olisihan se tosin aika rohkeaa. Huominen menee onneksi vielä näillä tähteillä.