sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Oi ihana Lissabon

Tässä hän on, uusi ihastukseni, Ginja.


Tapasimme kadunkulmassa. Oli ilta, huomasin heti etten ollut ainut kiinnostunut. Kävelin lähemmäs ja hymyilin. 1,20e / lasi. Kyseessä on siis portugalilainen kirsikkalikööri jota myyviä kojuja löytyy vähän sieltä sun täältä. Kojut ovat auki myös päivisin ja ei ole ollenkaan tavatonta että mummeli tulee tiskille keskellä päivää, seisahtaa hetkeksi, nautiskelee juoman ja jatkaa matkaa. Siinä oli jotenkin hyvä fiilis.

Ei sillä että juoma olisi tajunnanräjäyttävä makuelämys mutta se että ihmiset pysähtyy hetkeksi keskellä päivää nautiskelemaan, siinä on jotain hienoa. Osataan ottaa se hetki nautiskelulle.




Ja nautiskeleva, ihana tunnelma leijui Lissabonissa ylipäätään. Rento, keväinen ja ystävällinen. Asuttiin jossain tuolla.


Tässä kaupungissa osataan tehdä leivoksia. Alla se klassisisin, Belem-leivos eli Pastel de nata. Ohuen, rapean taikinareunan sisällä on lämmintä vaniljakiisseliä muistuttavaa pehmeää täytettä, päälle ripotellaan kanelia, ah. Kyytipoikana bica, eli Portugalin vastine espressolle.


Portugalilaiset tosiaan osaavat herkutella, leipomoita, konditorioita ja kahviloita oli hyvin hankala vältellä. Enkä vältellytkään, vähintään kaksi erilaista leivosta meni helposti päivässä. Mutta yllättävää oli se että toinen asia joka helli makuhermojani oli.....  turska!


Yllä turskaa kuivatussa muodossa, alla tarjoiltuna ihanan paistetun pinaatin sekä aivan sairaan hyvän kikhernemuusin kanssa. Maistui lämpimälle hummukselle johon oli lisätty voita. Tätä tulen varmasti testaamaan kotioloissa.


Ja alla turskaa paistoksena raastetun perunan, kerman ja suolan kanssa. Oli niin hyvää että piti vaan hokea miten hyvää se oli.



Kasvisruoasta pakko sanoa se että vaikka ravintoloissa tarjonta ei ollut huima, marketeista löytyi vaikka mitä, seitan- ja tofupihvejä, kaikenlaisia vegeleikkeitä, maitoja, levitteitä sekä valmispihvejä joihin en ollut ennen törmännyt.




Alkupalat ravintolassa tuotiin pöytään kysymättä, useimmiten leipää, voita, oliiveja ja juustoa. Hinta vaihteli 1,50-5e. Näissä varmaan turistipaikoissa vedätettiin ihan hyvin mutta toki alkupalat voi jättää syömättäkin. Harvemmin kuitenkaan halusi.


Ja viini oli naurettavan halpaa.

Oikeastaan ainoa ruoka joka ei maistunut ihan niin hyvin oli erään ravintolan suosittelema leipäkeitto katkaravuilla. Kaunis kuin mikä mutta märkä leipä muussattuna ei ehkä iskenyt ihan täysillä.


Toisin oli meriahvenen kanssa. Grillattu kala ei tosiaan tarvi seuraksi muuta kuin suolaa ja hieman sitruunaa. Ja ihan vähän voita. Oijoi.



Ravintoloista sanottakoon yleisesti että ne olivat tunnelmallisia. Tosin fado-paikoissa, niin symppistä kuin onkin että että vuorotellen kukin kokki ja tarjoilija tulee vetäisemään sydäntäsärkevän laulun, on aika hankalaa keskittyä syömiseen kun joku huutolaulaa edessäsi.

Huutolaulannasta ei löytynyt kuin hyvin hämäriä kuvia. Tässä vähän väriä.


Vanhat ratikat oli kätevä ja tunnelmallinen tapa liikkua aikamoisia korkeuseroja sisällään pitävässä kaupungissa. Käveltyä tuli paljon. Ja ihasteltua paikallista elämänmenoa.


Ja hoi te jotka hukutte nappeihin, aika hienon verhon bongasin eräästä kahvilasta.


Hämmentäviä asioita joita tuli vastaan:
Maailman ankein mäkki.


Pizza jossa on makkaroita ja kynttilöitä.


'
Master chef -niminen hyvin kulahtanut ruokakauppa.


Reissun kohokohta (ihanan ylensyönnin lisäksi) oli vierailu Estádio da Luz -stadionilla. Euro cuppia pelattiin ja kotijoukkue Benfica päihitti pariisilaiset. Kyllä siinä kun parikolmekymmentätuhatta ihmistä huutaa, laulaa ja huutaa lisää on aikamoinen tunnelma.

Oo lee o le o le o leeeeee!

18 kommenttia:

  1. Kala oo mun kaveri -projekti on näköjään onnistunut hyvin :)

    Oliko tuo kuivattu turska myös tönkkösuolattua?

    VastaaPoista
  2. Kiva raportti! Alkoi tehdä mieli visiitille. Ja ensimmäinen kuva pullosta tiskillä on yksinkertaisuudessaan niin kaunis.

    VastaaPoista
  3. Kiitos nojatuolimatkasta Lissaboniin.
    Tuskinpa minäkään pääsisin kahviloiden ohi nauttimatta herkullista leivonnaista. Ruuan ja juoman herkullisuus ulkomailla liittyy mulla ainakin siihen kiireettömyyden tunteeseen - osataan ottaa hetkestä kiinni ja nauttia.

    VastaaPoista
  4. Höö, oon kateellinen. Onneks yhdessäkään kuvassa ei paista aurinko ja ihmisillä on takit päällä, se olis vielä puuttunut että olis ollut kovin lämmintä.

    Ihania kuvia siis! Oon muuten kans (vrt. Nelli) miettinyt tuota että voishan Helsingissäkin mennä vaikka Krullaan nauttimaan kakkukahvit kiireettömästi. Mutta eipä tule mentyä. Kyllä se fiilis taitaa vaatia loman.

    VastaaPoista
  5. Ihania kuvia! Tuli kauhea hinku päästä Lissaboniin,jossa en ole koskaan ollut...

    VastaaPoista
  6. Mieletön pizza! Sellainen seuraaviin synttäreihin. Ehkä.

    Portugal olisi kiva vierailukohde. Seuraava reissu on Ranskaan, mutta Lissabon ja Porto olisi kiva kokea pian.

    VastaaPoista
  7. Ari, no tosiaan :) Mä en itseasiassa tiedä, oltais tuotu sitä Suomeen mutta sitä myytiin vaan karmeen kokoisina köntsinä joka haisi aikalailla niin jäi ostamatta. Ensi kerralla maistan myös tuossa muodossa.

    Marja, kiitos!

    Nelli ja Handepande, se on ihan totta, miksi pääasiassa vaan lomalla osaa ottaa sellaisia nautiskeluhetkiä? Miksei vaikka normaalina maanantai-iltana menisi kahvilaan kakuttelemaan ja sulkisi arjen ulkopuolelle, edes kakkupalan ajaksi. Vaadin maanantaikakkupaloja!

    Ja Handepande, ikävä kertoa mutta kyllä siellä välillä tarkeni hihattomalla paidalla. Mutta tuli päähän yksi kunnon ukkoskuurokin että vähän kaikkea sääkartalta.

    Yaelian ja Rauna, oli kanssa mun eka reissu mutta ehdottomasti ei vika.

    Merituuli, miii tuuu!

    VastaaPoista
  8. Bloggaajien maanantaikakku? Joku viikko?

    VastaaPoista
  9. nappiverho on hieno! ja kannatan maanantaikakku-aloitetta.

    VastaaPoista
  10. No hemmetti, maanantaikakuille siis joku ilta! Kakkugalleria on muuten aika hyvä vaihtoehto, 11 eurolla saa syödä niin paljon kaakkua kuin jaksaa ja valikoimasta pitäisi löytyä jokaiselle jotain. Tosin ylensyöntiä ei voi välttää.

    VastaaPoista
  11. Me oltiin Lissabonissa juuri tasan vuosi sitten. Tekis mieli uudelleen! Mahtava paikka! Samassa kirsikkaviinabaarissa käytiin, samoja leivoksia syötiin, turskaa monessa eri muodossa...

    VastaaPoista
  12. Karmiini, munkin tekisi mieli jo uudestaan reissuun :) Ensi kerralla kyllä haluan käydä myös Portossa. Ja siis tosiaan, ginja, turska ja leivokset, parhautta!

    VastaaPoista
  13. Porto on kuulemma upea! Ensi kerralla sinne! Tutustuttiin Lissabonissa ihmisiin, jotka oli kotoisin täältä: http://www.golisbon.com/portugal/cities/monsanto.html
    Monsanto on kuulemma Portugalin portugalilaisin kylä. Kuulemma näkemisen arvoinen paikka. Uskon!

    VastaaPoista
  14. Tulipa ikävä Lissaboniin! Just se paikallisten tapa napsaista kahvit ohikulkumatkalla on niin kiva. Ja muutenkin kaikki. (Paitsi se kasvisruokien vaikeahko saatavuus.)

    Omasta matkasta maahan on jo vuosia, mutta Porto oli kyllä vielä enemmän mun mieleen.

    Portugali on nii-in ihana!

    VastaaPoista
  15. Oih, nyt tuli ikävä Lissaboniin! Se oli kyllä ihana kaupunki. Pakko päästä joskus uudestaan!

    VastaaPoista
  16. Oh mahtavaa. Lähden Lissaboniin ensi kuussa enkä meinaa enää pysyä pöksyissäni. jeejeejee!

    VastaaPoista
  17. Heh, tietkö just kävin eilen täällä kattomassa nää kuvat ja huokailin että tänä keväänä olisi ihan pakko päästä takaisin! Voi onnekas! Ginja ja grillattu kala olivat niin hyviä että meinaa itkettää kun muistelee.

    VastaaPoista