By the way, järkytyin tuolla Tokyokanissa hieman, kun lueskelin ruokien tuoteselosteita. Säilötyssä inkiväärissä oli aspartaamia ja noissa tofutaskuissa natriumglutamaattia - kääk. Inkiväärit päätin ostaa muualta mutta tofut lähtivät mukaan, eipä se kertalaaki nyt missään tunnu. Mutta harmi sinänsä, että monet ainakin suomessa myytävät japanilaiset ruoat ovat täynnä lisäaineita. (Toki toivottakoon, että jatkossakin japanilaisen ruoan suurin ongelma ovat lisäaineet, eivätkä mitkään ydinpäästölaskeumat...)
Mutta siihen keittoon! Tässä resepti, hyvää oli. Kelpasi sienistä huolimatta myös nälkäiselle koemaistajalle.
Sobanuudelikeitto
neljälle nälkäiselle
nippu (n. 100 g) kevätsipulia
3 porkkanaa
100 g siitakesieniä
200 g sobanuudeleita
6 kpl abura-agea
2 rkl seesamöljyä
2 rkl riisiviinietikkaa
2 rkl soijakastiketta
2 cm pätkä inkivääriä
1/2 tl suolaa (tai maun mukaan)
1 kuivattu chili (tai maun mukaan)
1 litra kasvislientä
Keitä nuudeleita noin viisi minuuttia. Huuhdo kylmällä vedellä.
Pilko porkkanat ohuiksi tikuiksi, sienet viipaleiksi, kevätsipulit pätkiksi ja abura-aget palasiksi. Kuumenna seesamöljyä kattilassa ja lisää siihen inkivääri. Paista hetki. Lisää porkkanat ja sienet, kuullota. Lisää kasvisliemi, riisiviinietikka, soijakastike, chili ja suola ja keitä kymmenisen minuuttia tai kunnes porkkanat ovat pehmenneet sopivasti. Lisää kevätsipuli ja nuudelit, kuumenna uudestaan kiehuvaksi. Pistä tarjolle ja ryystä menemään. (Tuore korianteri olisi sopinut keiton päälle loistavasti, vaan eipä sattunut olemaan.)
Rakastan soba-nuudeleita,ja niitä aina löytyykin kaapistani. Olen huomannut,että monissa japanilaisissa tuotteissa on paljon lisäaineita:viime vuonna ostin täältä aasialaisesta kaupasta dashi-lientä,jossa kaikki teksti oli japaniksi,ainoastaan.Siitä tuli hieman kumma olo,ja ei ihmekään,sillä löysin samaa toisesta marketista,käännöksellä,ja johan selvisi,että siinä oli natriumglutamaattia,joten roskiin lensi se liemijauhe..Tuollainen keitto on ihanan lämmittävä:)
VastaaPoistaMinä en edelleenkään ymmärrä natriumglutamaattikirjoittelua. Sitä on luonnossa vaikka missä. Se on alunperin eristetetty japanilaisen proffan toimesta merilevästä, sitä on lihassa ja tomaateissa. On tietysti eri asia jos ruoka ei maistu miltään muulta kuin natriumglutamaatilta. Dashia on muuten todella helppo tehdä itse, mutta siinäkin saattaa olla natriumglutamaattia, koska sen tekemiseen on käytetty konbu-levää (en tiedä onko konbussa natriumglutamaattia luontaisesti).
VastaaPoistaMutta itse keittoon, kuulostaa hyvältä!
Kiitos kommenteista, Yaelian ja Ari! Natriumglutamaatti on tietenkin kontroversaali aihe - itse välttelen sitä, kuten muitakin lisäaineita, ja pyrin syömään ruokani mahdollisimman puhtaana. Eikä natriumglutamaatti yleensä kerro ainakaan kovin korkealaatuisesta elintarvikkeesta.
VastaaPoistaDashin tekeminen kyllä kiinnostaisi, mutta onnistuisikohan se ilman kalavalmisteita...? Tätyy tutkia asiaa!
Näin japanilaiseen ruokakulttuuriin perehtyneenä voin sanoa, että säilöntäaineettomia aineksia tuoreita raaka-aineita (kala, vihannekset, tofu etc) lukuunottamatta on lähes mahdotonta löytää. Japanilaiset ovatkin tunnettuja terveellisestä elämästään, joten ehkä tämä viestii sen että ei ne lisäaineet niin pahoja aina ole? Onhan E300 (C-vitamiini) ja E161b:kin (beetakaroteeni) elintärkeitä ihmisen terveyttä ja eloa ajatellen, ei ne kaikki lisäaineet keinotekosia pahan ihmisen tuotoksia ole.
VastaaPoistaMutta minä myös lisään loppukevennykseksi, että keitto kuulostaa hyvältä (:
Glutaa tai ei, tosi hyvältä näyttää! Saako tuota uppopaistettua tofua muualta kuin alan liikkeestä?
VastaaPoistaellu, minusta dashi on by definition tehty katsuoboshista ja konbusta. Maittavaa lientä saa varmasti korvaamalla kalahiutaleet kasviksilla, mutta minusta sen nimi ei enää ole dashi.
VastaaPoistaMinusta hyvä tomaatti on korkealaatuinen elintarvike vaikka siinä onkin natriumglutamaattia. Ja minä *en* halua besserwisseröidä tai loukata ketään nostaessani asian esiin vaan minua kiinnostaa mihin erilaiset ihmiset vetävät rajansa.
Anonyymi ja Jytis: tofuakin olisi reseptien mukaan todella helppo tehdä itse. Siten myös uppopaistettua tofua olisi helppo tehdä itse, mutta ainakaan Tokyokanista ei saa nigaria, jolla tofu juoksutetaan. Helsingin Hämeentien alun ns. etnosuorasta voisi ehkä löytyä, mutta muiden aasialaisten kanssa käyttäisin hyvistä historiallisista syistä muuta kuin japanilaista termiä.
Hullu ihminen, kuten minä, voisi tietysti kokeilla ihan tavallisella apteekista saatavalla juustonjuoksuttimella.
Jytis, uppopaistettua tofua, abura-agea, en ole nähnyt "tavallisissa" kaupoissa. Isompina palasina sen nimi vaihtuu, mutta en tähän hätään muista miksi se vaihtuu.
ok ari, sovitaan, että välttelen lisättyä natriumglutamaattia :) prosessoidut elintarvikkeet eivät loista laadullaan, jos makua pitää tuoda lisäaineilla. ja jos japanilaisia liemiä päädyn keittelmään, ne on sitten jotain muuta kuin dashia.
VastaaPoistaanonyymi, totta sekin, että lisäaineita on olemassa enemmän ja vähemmän huonoja.
(perus)tofun tekemisestä: olen tehnyt kerran, en suosittele. hirveä vaiva, tuloksena pieni surkea köntsä. kaupasta saa parempaa :)