sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Kukka

Joskus inspiraatio iskee jo ennen aamiaista.

IMG_5005

Heräsin eilen aamuna siihen faktaan, että illalla on juhlat ja juhlavieraan kädessä saisi olla onnittelukortti. Edellisenä iltana olin vähän tehnyt askartelutestailuja, mutta huonolla menestyksellä. Saran taannoinen postaus (kiitosta vaan, hyviä ideoita olivat!) johti kukkakortin äärelle. Ja siitä se ajatus jne.

Kukkaan 80 cm lahjanauhaa, jossa metallilanka molemmilla reunoilla. Metallilankaa toiselta reunalta esiin molemmista päistä niin, että nauha rypyttyy. Ryppy pyöritellään kukaksi.

kukka

Pahvikiekot kukan molemmille puolille.

kukka1

Kukka kursitaan kokoon pahvilevyjen läpi pistelemällä ja etupuolen pahvilevyyn liimataan koristeita.

kukka2

Kukka liimataan kiinni korttiin. Korttipohjana pahvilevy, johon decoupage-lakalla kiinnitetty servietin palanen. Tadaa! Joko nyt sitä aamiaista?

IMG_5023

Kortin taakse vielä sivu 40-luvulla painetusta runokirjasta. Tapanani ei ole mutiloida kirjoja, mutta tämän olen napannut jostain ilmaiskierrätyshyllystä ihan askartelutarkoituksiin.

IMG_5028

Samasta kirjasta löytyi muuten myös tämä merkkiteos. Täytyy sanoa, että tätä kautta en ole itse koskaan mietiskellyt talven tuloa, mutta ehkä syynä on vieraantumiseni luonnosta ja elämän kiertokulusta. Omistan tämän kaikille kesästä haaveileville.

IMG_5008

8 kommenttia:

  1. Ooh, tulipas hieno! Mahtavaa, että ideat pääsivät käyttöön, jo ennenkuin itse kerkesin toteuttaa! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Sara, ja toivottavasti oli ok että näin hyväksikäytin inspiraatiotasi :)

    VastaaPoista
  3. Wau! Onpa todella hieno! (Mä en pystyisi mihinkään tuollaiseen ennen aamiaista. Enkä ehkä sen jälkeenkään).

    VastaaPoista
  4. Minun blogissani on teille tunnustus. :)

    VastaaPoista
  5. Tottakai! :) Sitähän varten ne siellä on, että muutkin saa inspistä!!

    VastaaPoista
  6. Jytis, kyllä aamiaisen nauttiminen ennen askartelu olisi kannattanutkin. Kahvinhimoisena sitä leikkaa pahvia vähän sinne päin ja tulee vinoja kortteja.

    Kiitos Emmanuelle tunnustuksesta ja Sara ymmärtäväisyydestä!

    VastaaPoista
  7. Oi, tuosta alimmaisesta runosta saattoi juuri tulla suosikkini! Ihan mahtava! (Ja korttikin on hieno, kyllä.)
    -Marika

    VastaaPoista
  8. Marika, mäkin oon alkutyrmistyksen jälkeen alkanut tykkäämään runosta :D

    VastaaPoista