Shakkiruutua

Viikonlopun kulinaristinen supersaavutus valmistujaisten hengessä: perinteiset shakkipikkuleivät kaupan murotaikinasta.







Onnea kaikille valmistuneille!

PS. Olen ulkoistanut pahimmat neulevuodatukseni ihan vaan vaihtelun vuoksi toisaalle. Tervetuloa käymään sielläkin!

Yrttisarvet

Teki mieli leipoa jotain. Jotain helppoa ja nopeaa, mutta että saisi jotain tuoretta ja lämmintä. Sarvien ohje löytyi Yhteishyvän sivuilta ja koska vihdoin parveke vihertää yrteistä niin ohjeen kinkku/aurinkokuivattu tomaatti -täyte vaihtui niihin. Tosin jälkimmäinen olisi ollut hyvä lisä.

Ylläolevasta linkistä löytyvää ohjetta siis noudatettiin muuten paitsi että sarvien sisälle rullattiin parmesania, persiljaa ja basilikaa. Sarvet nautiskeltiin simppelin salaatin kanssa, rucolaa, lehtisalaattia, fetaa, tomaattia ja punaista pestoa. Goody!

Uusi tuttavuus: papaija

Onko tää kuva vähän vinossa? Oli miten oli, Uusi tuttavuus -projekti jatkuu eli joka kuukausi keittiöön tuodaan raaka-aine joka ei ole siellä ennen vieraillut. Luin Hannan soppa -blogista papaijasalaatista joka kuulosti mahtavan raikkaalta ja samalla tajusin etten ole koskaan ostanut papaijaa niin tämän kuun raaka-aine oli sitä myöten selvä.

Tosin mun papaija taisi olla hieman raaka. Olisi vissiin pitänyt vähän kypsytellä kotona. Se myös maksoi aika paljon sekä siinä oli todella paljon siemeniä ja vähän itse hedelmää eli pikku pettymys. Jos testaatte niin hedelmä saa tosiaan olla sellainen jo vähän pehmennyt. Ja miksi sitten testata, noh, kypsänä maku on oikein hyvä, sellainen cantaloupemelonimainen ja hedelmässä on kuulemma hyviä terveysvaikutteita hirmuinen määrä.

Papaijasalaatti (kahdelle)

1 papaija
rucolaa tai pinaattia
4 rkl pähkinöitä ja siemeniä
4 kuivattua taatelia (mulla oli kuivattua papaijaa)
½ sitruunan mehu (tai limen)
pieni loraus soijakastiketta
pieni loraus seesamiöljyä

Kuori ja viipaloi papaija ohuelti, poista siemenet. Kasaa lautaselle reilu kasa rucolaa tai pinaattia ja asettele papaijasiivut päälle. Ripottele salaatin päälle rouhittuja pähkinöitä ja siemeniä (mulla oli paahdettuja cashew- ja pistaasipähkinöitä) ja pieniksi paloitellut taatelit. Viimeistele sitruunanmehulla ja lorauksilla soijakastiketta ja sesam-öljyä. Nauti heti.

Ohje on siis Hannan sopasta, linkki yllä. Mainio yhdistelmä suolaista, vähän makeaa ja raikasta. Täydellinen kesäsalaatti.

Klassikon lumoissa

Nyt taitaa olla paras raparperiaika, ja muutkin ovat sen huomanneet. Tässä jälleen yksi tapa käyttää ihanan kirpsakkaa kasvista: kiisseli - mikä ihana klassikko!

Muistan yhä elävästi, kuinka seiskaluokalla kotitaloustunnilla harjoiteltiin marjakiisselin tekoa. Nesteenä käytettiin (perusteena säästösyyt!) vettä, ja koska meidän ryhmämme sekoitti mitoituksen (perunajauhoja lorahti kiisseliin deseittäin eikä ruokalusikoittain), saimme aikamoisen jännittävää klimppimarjasoppaa, joka oli vielä väritöntä! Uh. Nyt sujuu jo paremmin kiisselitkin. Tämän tuotoksen keitteli kyllä äiti.

Tässähän ikisuosikkini kaurapuuro saa vahvan haastajan. Onneksi nämä sopivat yhteenkin erinomaisesti! Herkkuhetkiin sopii vaikka tämä resepti. Ja sitten tietysti osa pakkaseen, että voi herkutella talvellakin.

Kuvausassistentilla on vikkelät sormet.

Täytynee odottaa vielä hetki, että vauva saa kiisselimaistiaisia. Onneksi tuo lusikka on niin kiinnostava.

Psyko-lapsi ja piirakkaa

Tällä kirppislöydöllä alkoi toukokuun Herkku & Koukku -tapaaminen Loviisassa.
Aluksi kyseisen tarjottimen halusivat kaikki, sitten ei kukaan ja lopulta sen osti Hanna joka lupasi antaa sen Paulle joululahjaksi.
Suurkirppiksellä kiertelyn jälkeen suuntasimme syömään Loviisan uudehkoon Ravintola Bellaan.  Pöytään tilattiin pizzoja, purilainen ja parsaviikon antimia, oikein hyvää oli.

Vatsat täynnä oli hyvä jatkaa matkaa Rantatien kirppikselle. Siellä me törmättiin kirppiksen sivuoven edessä lojuvaan lappuseen..

..ja ihan pysähdyttiin porukalla miettimään että kuis tämän kanssa nyt on? Jos yhdessä ja samassa lapussa lukee "ei", "stop", "älä" ja melkein "njet" niin tarkoittaako se että siitä ovesta ei saa mennä..??

Kummaltakin kirppikseltä tarttui paljon löytöjä matkaan, tässä muutama kuva päivän saaliista.

Yllä "Psyko-lapseksi" ristitty vanha kuva, jonka ympärillä oleviin kehyksiin Ellu iski silmänsä. Ja jalo neito kun on niin hän lahjoitti kyseisen, ehkä maailman pelottavimman lapsikuvan, allekirjoittaneelle -  lämmin kiitos siitä!
Päivä hurahti ihan liian nopeasti, mutta lopuksi ehdittiin vielä hörpätä sumpit ja syödä kevään ekoista raparpereista leivottua piirakkaa jäätelön kera. Ja täytyy kyllä sanoa että NYT kandee ryhtyä syömään ja säilömään raparperia. Maku oli tosi hyvä, toisin kuin niissä syksyisissä, puisevissa varsissa, joita itse aina viimetingassa herään pakastamaan..

Kaurainen omena- / raparperipiirakka
Taikina:
100 g voita *
1 kananmuna *
1½ dl kaurahiutaleita
½ dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
n. 3-4 omenaa / 3-4 raparperin vartta

Muruseos:
50 g voita*
½ dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
1½ dl kaurahiutaleita

(*Saat reseptistä vegaanisen kun korvaat voin sinisellä Keiju-margariinilla ja kananmunan seuraavalla 
korvikkeella: 1 tl leivinjauhetta + 1/2 tl soodaa + 2 rkl jauhoja + 3 rkl vettä)

Sekoita keskenään pehmeä voi, muna, sokeria, hiutaleet, vehnäjauho ja leivinjauhe. Painele taikina voideltuun pyöreään piirakkavuokaan jauhojen avulla. Kuori ja viipaloi omenat tai pilko raparperit ja levitä ne tasaisesti taikinan päälle.

Muruseos: Sulata voi ja sekoita joukkoon sokerit ja hiutaleet. Ripottele seos tasaisesti omenoiden / raparperien päälle.
Paista piirakkaa 200 asteessa n. 25 min

Vihdoinkin!

Tänä keväänä olen kiertänyt kirppiksiä toiveikkaana. Olen haaveillut räsymatoista ja lampunvarjostimista, joita kaivattaisiin uuteen kotiin. Eniten olen kuitenkin haaveillut puisista palikoista perheen pienimmän käyttöön. Todistettavasti kirppiksiltä niitä on löydetty täällä ja täällä, mutta omalle kohdalle niitä ei ole koskaan osunut.

Paitsi nyt.

Kirppikseltä en niitä kuitenkaan löytänyt, vaan vanhempieni vintiltä. Näillä leikki pikkusiskoni 80-luvulla, minä tänään ja perheen pienimmäinen toivottavasti pian.

Onni on vintti, joka kätkee paljon tavaraa sisuksiinsa - ja äiti, joka ei heitä mitään pois.

Olin valjastanut myös Herkun ja Koukun tytöt palikkajahtiin, mutta nyt ei enää tarvitse. Olemme tyytyväisiä! Ja ne räsymatot ja se lampunvarjostinkin löytyivät samalta vintiltä.

Parsaleipä ja oliivi-mantelilevite

Taannoin kylässä käyneille ystäville tarjoiltiin speltti-parsaleipää oliivi-mantelilevitteellä. Leipä ja levite sopivat mainiosti yhteen: leipä oli mukavan mietoa maultaan, levite toi suolaisuutta.

Mitäpä niistä sen enempää jaarittelemaan, ohjetta kehiin vaan!

Speltti-parsaleipä

 4 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
0,5 tl suolaa
1 rkl siirappia
n 8 dl spelttijauhoja
0,5 dl oliiviöljyä
500 g parsaa
1 dl soijajuustoraastetta

Sekoita kädenlämpöiseen veteen suola, siirappi ja kuivahiiva. Lisää joukkoon jauhot ja öljy ja alusta kimmoisaksi. Kohota kaksinkertaiseksi. Vaivaa taikina uudestaan ja levitä pellille. Laita kohoamaan.

Kuori parsojen varret ja leikkaa puumaiset päät pois. Kiehauta vedessä 1-2 minuuttia. Asettele parsat pellille taikinan päälle ja ripottele päälle juustoraaste. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Tarjoile lämpimänä.

Oliivi-mantelilevite

1,5 dl vihreitä kivettömiä oliiveja
1,5 dl kuorittuja manteleita
(oliiviöljyä, vettä)

Sekoita oliiveista ja manteleista sauvasekoittimella tahna. Lisää oliiviöljyä ja/tai vettä sen verran, että saat haluamasi koostumuksen. Valmista tuli.

Paahdettu tomaattikeitto

Selailin työpaikalla Iltalehteä (tai -sanomia, kuka niitä erottaa), ja huomasin hyvältä kuulostavan tomaattikeiton ohjeen. Enpä sitten tietenkään tajunnut ottaa reseptiä talteen, mutta kotona keittelin keiton suurin piirtein muistelemistani aineksista. Olennaisinta tässä lienee tuo tomaattien ja sipulien paahtaminen, mainio maku irtoaa niistä silläviisiin!

Paahdettu tomaattikeitto
3-4 hlölle

1 kg tomaatteja
2 sipulia
4 valkosipulin kynttä (joku saattaa pärjätä vähemmälläkin...)
2 rkl oliiviöljyä
3 aurinkokuivattua tomaattia
2 rkl tomaattipyrettä
suolaa
mustapippuria
balsamicoa
hippunen sokeria tai muuta makeutusta
yrttejä

Kuori sipulit ja valkosipulinkynnet, pilko sipulit neljään osaan. Halkaise tomaatit ja poista niistä kannat. Voitele uunivuoka öljyllä ja asettele tomaatit ja sipulit vuokaan. Ripsi päälle oliiviöljyä ja paahda uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes sipulit ovat pehmenneet ja tomaateista irronnut nestettä.

Kaada vuoasta kattilaan tomaatit, sipulit ja kaikki neste. Lisää mausteet, tomaattipyre ja aurinkokuivatut tomaatit. Soseuta ja kiehauta. Ripsuta päälle yrttejä.

Kevääksi saunaan!

Viimeisen vuoden jatkunut saunaprojektimme saapui maaliskuussa siihen pisteeseen
että me päästiin yrittämään saunan lämmitystä ensi kertaa. Kyllä tätä hetkeä oli ootettu!

Kuvassa J-mies sytyttää kiuasta ekan kerran ja jännittynyt yleisö pidättelee hengitystään..

.. ja piipustaa alkaa tupruttamaan savua, jahuu!

Aluksi vanhat raksapukit ja lankut saivat toimia väliaikaisina lauteina..

...kunnes J-miehen isä tuli ja nikkaroi meille kevään kunniaksi nämä hienot ja jykevät lauteet. Lisäksi saunan seinähirret ja katto mustattiin. Ekojen vetojen jälkeen musta näytti hurjalta, mutta lopputuloksesta tuli tosi tyylikäs valkoisen muurin kanssa. Lauteet jäävät puunvärisiksi.

Nyt saunasta puuttuu enää lopulliset ikkunat ja punamultamaali pinnasta. Eiköhän ne kesän aikana valmistu nekin. Ai niin - saunan löylyt on muuten aivan mahtavat!

Uusintapostaus: Raparperimuffinssit

(Tämä on julkaistu blogissa aikaisemminkin, mutta Bloggerin säätöjen vuoksi postaus katosi eetteriin. Onneksi se löytyi kuitenkin postauslistalta luonnostilasta(!), joten pannaanpa uudestaan tulemaan. Anteeksi  toisto. Kommentitkin ovat kadonneet, kiitos kuitenkin kaikille niistä näin jälkikäteen! ;)



Se on kevät kasvimaallakin. Raparperi pukkaa taas vartta innosta piukkana, ja malttamattomat viljelijät ovat suorittaneet ensimmäisen sadonkorjuun. Pinkit minivarret keitettiin makeaksi kompotiksi, maustamattoman jugurtin kanssa maistuivat ihan kesältä.

Viimevuotistakin raparperia oli kuitenkin vielä jäljellä pakastimessa. Säästän aina kaikkea pakastimessa viime tippaan, kesämaut ovat mielestäni niin kallisarvoisia etten malta muka tuhlata niitä talvella. Sitten aina keittelen mehuja ja leivon piirakoita uuden satokauden kynnyksellä.



Raparperimuffinsseista tuli vegaanisia ikäänkuin vahingossa, koska kaapissa ei ollutkaan kananmunia eikä voita. Ohje on mukaelma tästä kakkuohjeesta - rakenteen puolesta taikina toimisikin varmasti loistavasti myös mehevänä kakkuna.

En oikein ehtinyt miettimään leipomistohinassa että onko tuo valitsemani makuyhdistelmä kookos-raparperi-kaakao paras mahdollinen, mutta lopputuloksessa maistuu oikeastaan vain kookos ja vähän suklaa, ja hyvin toimii. Makujen kannattaa antaa kuitenkin tasaantua seuraavaan päivään, jotta kookos pääsee oikeuksiinsa.

Kookosmuffinssit (10-12 kpl)

1 dl kookosmaitoa
3 dl pakastettua raparperia
2 dl (fariini)sokeria
1 dl öljyä
1 tl vaniljajauhetta
1 tl ruokasoodaa
3 rkl kaakaojauhetta
4 dl jauhoja

Kuumenna kookosmaito ja lisää raparperit. Keitä hetki, kunnes raparperit pehmenevät. Anna jäähtyä hetken verran.

Lisää raparperiseokseen öljy ja sokeri, vatkaa sekaisin. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita nopeasti, lisää kookosmaitoa jos taikina tuntuu liian jämäkältä.

Annostele muffinssivuokaan ja paista 200 asteessa noin 15-20 minuuttia.