Pitsihuivit on ihania! Ja niitä on kiva tehdä. Sain handepandelta joululahjaksi kerän Riihivillan Maahinen-lankaa, sävynä Japanese Indigo, ja pohdiskelin pitkään mihin sen raaskisin käyttää. Päädyin kokeilemaan Nancy Bushin Knitted Lace of Estonia -kirjasta Triinu-nimistä huivia. Huivista tulikin hieno, joskin hyvin lyhyt! Olisin tilannut lankaa lisää, mutta samaa sävyä ei enää ollut saatavilla. Käyttöä tällä pätkälläkin on kuitenkin ollut - pituus on itse asiassa aika sopiva silloin, kun huivin asettelee takin kauluksen sisäpuolelle.
Triinusta innostuneena (miten olinkin tähän mennessä erehtynyt luulemaan, että pitsin neulominen on ylivoimaisen vaikeaa?) halusin tehdä itselleni myös kunnon kokoisen kolmiohuivin. Malliksi valikoitui
Tulppaani-kolmiohuivi, langaksi handepanden ylijäämävarastosta ohutta
Villa Laurilan kainuunharmas + gotlanninlammas -yhdistelmää.
Neuloin mallikertaa aika monta kertaa enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa, enkä oikein hahmottanut minkä kokoinen huivista oli tulossa. Käytin koko kerän (140 grammaa), ja sain kuin sainkin tulokseksi juuri sopivan muhkean huivin.
Huivi on ollut jo käytössä ja reuna on hieman käpristynyt, se täytynee prässätä uudestaan. Kaikenkaikkiaan huivi oli mukava neulottava, joskaan en koko aikana oppinut ulkoa kerrosten aloituksia ja lopetuksia. Mutta sekään ei harmita yhtään nyt, kun valmis huivi lämmittää kaulassa!
Triinusta innostuneena (miten olinkin tähän mennessä erehtynyt luulemaan, että pitsin neulominen on ylivoimaisen vaikeaa?) halusin tehdä itselleni myös kunnon kokoisen kolmiohuivin. Malliksi valikoitui Tulppaani-kolmiohuivi, langaksi handepanden ylijäämävarastosta ohutta Villa Laurilan kainuunharmas + gotlanninlammas -yhdistelmää.
Neuloin mallikertaa aika monta kertaa enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa, enkä oikein hahmottanut minkä kokoinen huivista oli tulossa. Käytin koko kerän (140 grammaa), ja sain kuin sainkin tulokseksi juuri sopivan muhkean huivin.
Huivi on ollut jo käytössä ja reuna on hieman käpristynyt, se täytynee prässätä uudestaan. Kaikenkaikkiaan huivi oli mukava neulottava, joskaan en koko aikana oppinut ulkoa kerrosten aloituksia ja lopetuksia. Mutta sekään ei harmita yhtään nyt, kun valmis huivi lämmittää kaulassa!
Hienot huivit!
VastaaPoistaMulla on myös pitsineulehuivi tulossa. En tosin vielä ole aloittanutkaan. Mutta ihan varmasti aloitan!
On kyllä hienot huivit kuvissakin, ja livenähän olen niitä päässytkin jo ihastelemaan.
VastaaPoistaJa Laura: kyllä mäkin ehkä vielä joskus! Siis vielä en ole ollenkaan aloittanut, enkä osaa, enkä mitään, mutta joku päivä!
Nätit on! Aikamoista kärsivällisyyttä tuon tulppaanihuivin kanssa, hieno lopputulos.
VastaaPoista(niin ja se harmaa lanka taisi kyllä olla villa laurilan kainuunharmas + gotlanninlammas -yhdistelmää eikä riihivillan suomenlammasta, t. nimim. lankatilauksen tekijä :)
Miten kauniita!
VastaaPoistaKiitos kiitos! Laura ja Hertta, kyllä niitä pitsihuiveja sieltä rupeaa tulemaan, kun vaan rohkeasti alottaa!
VastaaPoistaHandepande, kävin muuttamassa tekstiin tuon langan. Epäilinkin että saatan muistaa väärin, mutta en sitten kuitenkaan jaksanut tarkistaa...
Tulppaanistahan tuli hieno! Muistelen, ettei se ohjesivulla näyttäny ollenkaan noin upeelta kuin sun tekele:).
VastaaPoistaNiin, pitsihuivit ON ihania! Ja se just on niin jännää, kun ei ikinä voi olla ihan varma lopputuloksesta ennen lopullista pingotusta :) Kaunis huivi ja varmaan ihana kaulassa!
VastaaPoista