keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Pestonauriit

Kaskinauriit ovat olleet keskustelunaiheena viime päivinä parissakin blogissa. Mun suhde kyseisiin mollukoihin (ja nauriisiin yleensä) on aika neutraali, en vieroksu mutta aika harvoin tulee ostettua. Ja viitaten noihin keskusteluihin, nauriita siis saattaa siis olla karvaan makuisia yksilöitä liikkeellä, jotkut taas mukavan makeita.

Kannattaa olla tarkkana päiväysten kanssa koska kaskinauris ei ehkä kuitenkaan ole se kuumin tuote hevi-osastolla. Omassa pussissani oli melkein viikon vanha päiväys, huomasin vasta kotona, kävin vaihtamassa ja maku oli hyvä. Varsinkin kun nauriinpalat upotettiin jumalaisen täyteläiseen pestoon!



Ohje on Verna Kaunisto-Feodorowin Edustuskeittiö -keittokirjasta jota täällä suosittelin jo aiemminkin. Enkä pettynyt tälläkään kertaa!


Pestonauriit

500g pieniä, uusi nauriita (mulla oli niitä kaskinauriita)

Pesto:
1/2 dl pinjansiemeniä (käytin mantelia kun kirjassa suositeltiin testaamaan)
1/2 dl saksanpähkinöitä
1 dl oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu
150g parmesania
1-2 valkosipulinkynttä
iso nippu basilikaa
1/2 tl suolaa
hieman mustapippuria myllystä

Kuori ja huuhtele nauriit, kuutioi. Keitä pehmeiksi vedessä ja valuta. Valmista pesto jauhamalla siemenet ja pähkinät tehosekoittimessa. Lisää oliiviöljy ja sitruunamehu (estää tummumisen) joukkoon.  Pilko juusto kuutioiksi, kuori valkosipulinkynnet ja lisää ne pähkinä-öljyseokseen. Irroittele basilikanlehdet varsista ja lisää lehdet loppuvaiheessa seokseen. Sekoita nopeasti (lehtien ei tarvitse rikkoontua kokonaan) ja mausta suolalla ja pippurilla.

Kuumenna paistinpannu vähän ennen tarjoilua. Pane pesto ja nauriit pannulle ja kääntele paloja kunnes peston juusto alkaa sulaa ja kastike imeytyä nauriskuutioihin. Sopii kuulemma voimakkaan liharuoan (kuten maksakäristyksen) lisukkeeksi, mä vetelin ihan noin vaan kun en sitten ollut muistanut hankkia mitään kaveriksi.

Ja tosiaan, noin täyteläistä pestoa en ole aiemmin tehnyt/nähnyt. Laitoin vähemmän juustoa kun tuntui että tahnasta tulee niin överipaksua. Mutta kyllä se sitten pannulla lämmittäessä toimi mainiosti eli olisi voinut laittaa koko juustomäärän. Tuhtia kamaa, me like.

3 kommenttia:

  1. Oi, kiitos tästä! Vei muistot erääseen kesään moonta vuotta sitten, kun tein uusia perunoita kreikkalaiseen tyyliin. Niihin tuli muistaakseni reippaasti merisuolaa ja pestoa ja ne paahdettiin uunissa. Tää menee siis ehdottomasti kokeiluun. En olekaan vielä koskaan tehnyt pestoa itse.

    VastaaPoista
  2. Jeps, mäpäs kans kokeilen tätä. Vaikka viikonloppuna... :)

    Tämä pimeys vie mehut ja ideat, kätevää kun voi pummata toisten ideat <3 :)

    VastaaPoista
  3. Kermaperse, oo, kuulostaa mahtavilta nuo potut!

    Ja Nelle, tosiaan vie tää pimeys ideatkin mennessään. Ja harmittaa kun ei ole luonnonvaloa niin ruokakuvista tulee niin ankeita. Huoh. Mutta tällä mennään, ehkä se aurinkokin vielä joskus näyttäytyy. Tuhdin peston voimalla :)

    VastaaPoista