Uusi asukas on ollut talossa reilun viikon, ja täytyy kyllä nostaa hattua kaikille blogaaville äideille (joita hämmästyttävän paljon on)! Miten ne ehtii? Kun vauva on suurimman osan päivästä sylissä, niin ei siinä paljon puikkoihin tartuta - eikä tehdä blogauksia.
Mutta onneksi on mummut! Hän on tehnyt ylemmän kuvan sukat pienelle, samoin tämän huikaisevan hienon peiton.
Itse ehdin tehdä etukäteen tilkkupeiton, jollaisen olen tehnyt ennenkin. Mutta se talvivauvalle tarpeellinen villatakki on yhä puikoilla, ja itsetehtyjen villahousujen tikkuamisen joutuu ehkä siirtämään vähän myöhempään aikaan.
Pieni vaava on kyllä elämän suurin ilo! Voi että, onneksi olkoon kun saat sellaista pientä ihmettä ihastella :) Ja upeat sukat, mutta miten joku voi osata tehdä tuollaisen peiton? Menee yli ymmärryksen, hieno! Ihanaa Joulunodotusta teille!
VastaaPoistahieno on peitto mutta vielä hienompi vaavi <3
VastaaPoistaUskomattoman hieno peitto!
VastaaPoistano huh, nyt on mummu kyllä pistäny parastaan. mieletön tuo kirjoneulepeitto! vaikka niin on kyllä tilkkupeittokin, ihanat värisommitelmat. ne yhet villahousut taitaa olla vielä noin muutaman vuoden ajan aika isot :)
VastaaPoistaOi! Onnea!
VastaaPoistaOnneksi olkoon, ihanan pikkuruiset jalat suloisissa sukissa. Nautiskelkaa pikkuisesta!
VastaaPoistaKiitos kaikille onnitteluista, on se kyllä ihana tuo vauva!
VastaaPoistaKodinhenki: Mullakin menee yli ymmärryksen. Jos en aivan väärin muista, niin mallia peittoon taidettiin ottaa 70-luvun villapaidasta. Serkkuvauvalla on samanlainen eli nyt kelpaa molempien.
Handepande: Aivan totta :)
Hr: sä oot muuten just yksi niistä äitiblogaajista, joiden energiaa ja ehtimistä ihmettelen!
Ellu: villahousuillekin koittaa aikansa!
Jonna: samoin sun blogaamista ihmettelen tai siis hattua nostan. Vinkkejä yhdistelmästä neulominen + vauva otetaan vastaan!
Liinu: kyllä! Kiitos!
hirveästi onnea :D onpa suloinen juttu :)
VastaaPoistaMahtava peitto ja mahtava vauva! Toivottavasti pääsen tutustumaan uuteen tulokkaaseen pian!
VastaaPoistaOnnea vauvasta! :) Blogata ehtii myöhemminkin, nukkuvan vauvan ihaileminen on parasta!
VastaaPoistaVoih, onnea sinne vauvantuoksuun! Aivan uskomattoma upean peiton sai vauveli mummulta!
VastaaPoistaOnnea pikkuisesta. Peittokin on ihana.
VastaaPoistaKiitos vielä!
VastaaPoistaJanna: näin mäkin ajattelen...
Minulle tämä neulominen ja blogaaminen on sellainen henkireikä. Sellainen omajuttu, mihin löydän jotenkin ihmeellä ajan, koska on pakko olla joku juttu neljän lapsen kanssa.
VastaaPoistaYleensä neulon, kun vauva nukkuu. Blogaan myös. Ja välillä neulon niin, että lapset leikkii tuossa äärellä ja minä värkkään käsillä.
Ihania hetkiä pienen kanssa <3 Se on uskomattoman ihanaa aikaa!
Mä luulen, et kun meillä löytyy vähän enemmän rytmiä, voi blogaamisellekin olla enemmän aikaa. Tai siis sille neulomiselle nyt ekana.
VastaaPoistaNyt mennään ihan pienen ehdoilla. Ja pidetään toista sylissä.
Onnea hurjasti!
VastaaPoistaTäälläkin väsätään juuri peittoa vauvalle, muttei siitä kyllä millään noin hienoa tule kun mummon tekemästä. Ihan uskomattoman hieno!
Oi, paljon onnea!
VastaaPoistaoi, tuhannesti onnea! nukkuva vauva on kyllä huippukaunis. tai no, vauva. varsinkin oma(t). leppoisaa eloa ja oloa teille!
VastaaPoistaOnnea vielä tätäkin kautta!
VastaaPoistaMulla oli ipanan vauva-aikana tilaisuus blogata juurikin siksi, että vauva ei viihtynyt muualla kuin sylissä - salaisuus on tietysti kantoliina. Siinä se tuhisi päivät pitkät, kun minä kirjoitin, leivoin ja kudoin. Toki vauvat on erilaisia, mutta kannattaa kokeilla!
Eltsu: kuulostaa hyvältä! Tosin meidän neito, 2 viikkoa ja risat, ei ole vielä oikein innostunut mun kantoliinakokeiluista. Mutta yritämme uudemman kerran!
VastaaPoistaIhana ihana peitto, mutta ihanampi vauva! <3
VastaaPoista