Keltaista

Muhun on iskenyt keltaisen himo. Sitä sais olla kaikkialla, useammassa sävyssäkin. Mieluisin taitaa kuitenkin olla sellainen sinapinkeltainen tai lämmin keltainen - hieman oranssiin taittava. Mietin pitkään, mistä olen saanut yhtäkkiä keltaisuuspuuskan, mutta sitten tajusin: sitä on nyt ihan kaikkialla! Sisustus- ja muissa lehdissä, vaatteissa, blogeissa jne. En siis olekaan ollut kovin omaperäinen, vaan mennyt virran mukana. Mutta ei se mitään.

Löysin Hakaniemen Kauppahallin Vihreästä Vyyhdistä ihanaa okrankeltaista lankaa ja tikkusin niistä putkilot, joita rannekkeiksikin voidaan kutsua. Kahdesta kerästä tuli itse asiassa kahdet: peukalolliset eli kämmekkeet löysivät kodin ystävän käsistä, ilman peukaloa olevat putkilot lämmittävät omia ranteita.

Olen tehnyt näitä toki ennenkin, mutta täytyy sanoa, että langalla todella on väliä! Aiemmin olen tehnyt tällaisia joistain vanhoista jämäseiskaveikoista, ja voi sitä kutinaa ranteissa, arrrrgh. Mutta nyt ei kutita, vaan mukavasti lämmittää, mutta ei silti yhtään hiosta. Voisin nukkua nämä kädessä! Lanka on nimeltään Linie 110 Timona, ja siinä on 60% merinovillaa ja 40% polyakryylia.

Puikoilla oli aluksi 40 silmukkaa ja siitä sitten kaventelin 36 silmukkaan matkan varrella. Otin puikkosuositusta hieman kapeammat puikot, nro kolmoset.

Muutakin keltaista talosta löytyy.

Olen tapojeni vastaisesti saanut pidettyä tulppaanit hengissä jo useita päiviä. Vain vähän vettä, haaleaa sellaista, eikä kukkia suoraan paisteeseen. Toimii! Ehkä tilannetta helpottaa myös se, että tulppaaneja himoitsevat kissat ovat lomailemassa maaseudulla.

Kuun vaihteessa on edessä muutto uuteen kotiin. Siellä eteisen seinä kaipaisi uutta väriä. Keltainen voisi olla aika varteenotettava värivaihtoehto!