lauantai 2. huhtikuuta 2011
Pikkusukkainnostus
Jokunen viikko sitten olin käymässä kotikotona. Samaan viikonloppuun osui myös kerhon kokoontuminen, joka jäi minulta siten väliin, mutta kerhoilin sitten äidin kanssa. Junasukkia tuli tikuttua kahdet parit ja näiden lanka löytyi Rustoopuorista Seinäjoelta matkalla kotiin. Hra Paun täti on puodissa töissä, joten saimme erityiskierroksen vanhassa Kaarakan talossa, jossa liike sijaitsee.
Nämä sukat valmistuivat ensiksi. Kiitoksia Hertalle innostamisesta ja äidille tuesta ja ohjeistamisesta!
Takaisin Helsinkiin päästyäni, innostuin piipahtamaan myös Lankatalo Priimassa. Sieltä nappasin mukaan hieman kesäistä vihreää sekä bambupuikot, joita en olekaan koskaan aiemmin kokeillut.
Lankatalo on ihan muutaman korttelin päässä ja siellä kokoonnutaan neulomaan ainakin torstaisin. Liikkeen myyjä kertoi, että milloin tahansa muulloinkin saa istahtaa paviljongin penkeille neulomaan. Eli mentäisiinkös joku kerta sinne kerhoilemaan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
hihi, minä olen kans ihastunut kutomaan nuita junasukkia ;> ja täytyy varmaan kertoa, että törmäsin söpöihin vauvasukkiin juuri täälä blogissa! :) pikkusukat on mukava kutoa! :))
VastaaPoistaMä en ole vieläkään (!) saanut tehtyä junasukkia omalle vauvalle, mutta nyt on jo pakko. Niin kivalta ne näyttävät, ja monet ovat tosiaan kehuneet.
VastaaPoistaLuulen, ettet enää metallisiin puikkoihin halua koskeakaan bambuisten jälkeen. Niin mullekin kävi.
Mun mielestä meillä on ollut puhettakin siitä, et milloin mentäis Priimaan neulomaan. Mennään vaan!
Oi söpöjä sukkia! Itsekin hankin just monta kerää Alpacaa Kärkkäiseltä (!), se kun on niii-in pehmeää.
VastaaPoistaJa kattavan bambupuikko-setin sain juuri lahjaksi J-miehen äidiltä, joten mitäs tässä enää miettimään - puikot viuhumaan!
Joo Hanne juurikin sopivan mittainen projekti nämä pikkusukat, ettei uuvahda kesken! Hauskaa, että Hertta oli innostanut muitakin. Hertta sitten Priimaan vaan yhdessä neulomaan, niin kyllä ne sukat saadaan alulle:) Ja voipi olla, että puikkojen kilkatusta ei jää enää kaipaamaan, kun bambuisiin tartun. Ja Eki, vaikuttaa, että puitteet viuhtomiseen ovat siellä kohdillaan!
VastaaPoista