Toisinaan harmittelen, kuinka vähän olen saanut neulottua tai ommeltua omalle jälkikasvulle. Junasukkia joo, mutta en kovin paljon muuta. Sitten kipuan kotikodin vinttiin ja tajuan, ettei mun ehkä tarvitsekaan.
Tässä väri-ilottelua 70-luvulta, tekijänä äitini.
Käytetään mm. pulkkaillessa kevätauringossa. Toimii yhä!
Ihana!
VastaaPoistaIhana peitto, todella iloiset värit!
VastaaPoistaIhastuttava!
VastaaPoistaTosi nätti! Toivottavasti omalle tytölleni tekemäni vastaava peitto kestää yhtä hyvin aikaa (ja en ole minäkään lapselleni paljon tehnyt, peiton ja yhdet sukat. Oma napa lähinnä, kai.)
VastaaPoistaKiitti tyypit! Minustakin peitto on hieno - juuri tuollaisen olisin itsekin halunnut tehdä. Mustaa ja kaikkia kirkkaita värejä mausteeksi.
VastaaPoistaLiina: varmasti säilyy perintöpeitto! Hienoa, että sait aikaiseksi.
Tämä on kyllä hieno klassikko! Minunki kotoa löytyy kyseistä virkkuuta, jopa sohvatyynynpäällisenäkin.
VastaaPoistaKlassikko, toden totta!
PoistaJoo mahtava! Ja oivallinen tuo musta pohjavärinä, go äiti!
VastaaPoistaÄitiliinit yllättää!
Poistavoi mitkä ihanat värit! miks mun jämälangat on harmaata ja ruskeaa vaan? ai nii, oon tainnut hankkia just sen värisiä lankoja...
VastaaPoistaMietin ihan samaa... Ei mun langoista tällaista peittoa varmaan sais aikaiseksi.
PoistaIhana, ihana peitto! Mut tää on niin tätä; jos itse alan tekemään just tuommosta, ni puolivälissä kyllästyn ja esim. tuon ns. päävärin päättäminen on hankalaa. Musta on varma, mutta eiks sit joku oranssikin ois kiva.. Ääh. Mulla ON itse asiassa isommista neliöistä peitto tulossa. Sen pitäisi oikeesti olla iso, joten todennäköisyydet kyllääntymiselle ennen valmistumista ovat noin 150 prossaa. Mutta alkuperäiseen aiheeseen palaten: ihana, ihana peitto! Ja vielä perintöpeitto, siksikin ihana!
VastaaPoistaMinähän kyllästyn useimpiin neuletöihin puolivälissä, vaikka kyseessä olisivat lapaset. Joten ymmärrän! Mutta toivotan taemppiä projektiisi!
PoistaPieni tarkennus. Tämäkin tilkkupeitto on yhteistyö, eli ensin
VastaaPoista"äitiliini" tytär aloitti innokkaana peiton virkkaamisen, mutta into lopahti ja
siten minun äitini eli Hetan mummu jatkoi peiton tekoa ja jossain loppuvaiheessa taas innostuin virkkailemaan mustalla langalla. Toinen samanlainen on keinutuolimattona.
Äitiliini
Kiitos tarkennuksesta! Tämähän tekee peitosta vain entistäkin arvokkaamman!
Poista