Palsternakkavoi. Ja levite.

Paluu arkeen, paluu keittiöön. Ja kävi hassu sattuma. Olin tsekkaillut Vihreä pöytä -keittokirjasta palsternakkalevitteen ohjetta, ja oikein ostanut palsternakatkin. Mutta sitten bongasin Kulinaarimurulasta tämän Viva ciabatta -blogista ammennetun palsternakkavoin reseptin. Ja päädyinkin testaamaan sitä. Ja myöhemmin huomasin, että innoitus siihen oli haettu Vihreästä pöydästä. Ympyrä sulkeutui.

Hyvä levite!  Ei Jaana turhaan ylistänyt.

Palsternakkavoi

300 g palsternakkaa
50 g voita
½ tl väkiviinaetikkaa
suolaa

Kuori ja pilko palsternakka. Keitä palat kypsiksi. Ruskista voi pannulla reilusti ruskeaksi. Lisää keitetyt palsternakkapalat pannulle ja pyörittele hetki. Mausta seos etikalla ja suolalla. Sauvasekoita tasaiseksi tahnaksi. Maista, lisää suolaa jos siltä tuntuu.

Monipuolinen veijari, tuo palsternakka. Juureksia voisi hyödyntää enemmänkin tahnoissa. Ainakin porkkana ja punajuuri sopivat mainiosti tahnahommiin. Tässä muuten vielä se Vihreä pöydän resepti, kertokaa kommentit jos testaatte!

Palsternakkalevite
 (Vihreä pöytä, s.33)

1 iso palsternakka
3 rkl oliiviöljyä
3 rkl mantelikermaa
0,5 tl puhdistamatonta merisuolaa

Keitä paloiteltu palsternakka kypsäksi ja yhdistä ainekset tehosekoittimessa, ja soseuta sileäksi.

Niin ja sellaista piti vielä hehkuttaa, että olen yrittänyt etsiä pitkään suomalaista näkkileipää tai hapankorppua, tuloksetta. Tai no on niitä Ruislastuja, jotka ovat kyllä hyviä, mutta mun makuun liian ohuita. Hajoaa käsiin, jos ei ole pehmeää voita.

Mutta nyt löytyi! Leipomo J. Martin tekee tällaisia rieskanäkkäreitä, aivan hullun koukuttavia ja hyviä, iso, iso suositus näille. Isoista marketeista pitäisi löytyä.

Ja näistä tuli mieleen, että pitääpä taas tehdä näitä superhelppoja rieskoja. Ja ylipäätään alkaa taas viettämään enemmän aikaa keittiössä.