perjantai 30. marraskuuta 2012

Goji-kookosmuffinssit

CocoVi lähestyi bloggaajia reseptikisan merkeissä. Halukkaille lähetettiin tuotepaketti, joka sisälsi kaakaonibsejägoji-marjojakookosöljyä ja Kalaharin suolaa. Kilpailun sääntöihin kuului laatia jälkkäri- tai välipalaresepti, johon käytetään vähintään kahta pakkauksen raaka-ainetta.

Pyörittelin etukäteen mielessäni koivuntuhkauutteesta ja msm-jauheesta muodostuvia jännittäviä jälkiruokareseptejä, mutta paketin tuotteet olivatkin ihan tuttuja ja turvallisia ja moniin perusherkkuihin taipuvaisia. Tällä kertaa en lähtenyt kuitenkaan perinteiselle raakailulinjalle suklaan tai smoothien muodossa, vaan päätin ujuttaa näitä terveysihmeitä tavallisiin muffinsseihin. Vallan hyvin sopivatkin leipomiseen! Eivät nämä muffinssit tietenkään kovin terveellisiä ole viherpirtelöön verrattuna, mutta ehkä joitain terveysaspekteja on nähtävissä verrattaessa vaikka... ööh... uppopaistettuihin Mars-patukoihin?


Ja pitemmittä jorinoitta itse reseptiin: osallistun kilpailuun goji-kookosmuffinsseilla. Kaakaonibsit ja suola jäivät siis tässä reseptissä rannalle, vaikka toki suolaa voisi taikinaan ripauttaa (tarkoitus olikin, mutta unohtui...) ja kaakaonibsejä ripsotella päälle koristeiksi (saattaisi hieman pelastaa monotonista ulkomuotoa). Hyviä olivat glögin kanssa! Kookos maistuu kovasti, mutta siitä huolimatta koemaistaja, joka inhoaa kookosta, tykkäsi näistä. Näillä voi siis ehkä myös käännyttää kookosvihaajia faneiksi. Hurjaa!

Goji-kookosmuffinssit
12 kpl

Taikina:

1 dl goji-marjoja
4 dl spelttijauhoja
1,5 dl raakaruokosokeria (myös esim. palmusokeri sopisi varmasti hyvin)
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
1 dl kookosöljyä
2 dl kookosmaitoa
0,5 dl vettä

Liota goji-marjoja vedessä kunnes ne pehmenevät (minulla likosivat vajaan tunnin). Kaada vesi pois ja soseuta. Sekoita keskenään jauhot, sokeri, leivinjauhe ja sooda. Sulata kookosöljy vesihauteessa. Sekoita öljyn joukkoon kookosmaito, vesi ja gojimarjasose. Tämä kannattaa myös tehdä lämpimässä vesihauteessa, jotta nesteet eivät jähmetä kookosöljyä uudestaan. Lisää nesteet jauhoihin ja sekoita tasaiseksi. Lusikoi muffinssivuokiin ja paista 180 asteessa noin 20 minuuttia, tai kunnes muffinssiin tökättyyn puutikkuun/sukkapuikkoon ei enää tartu taikinaa. Anna muffinssien jäähtyä.

Kuorrute:

1 dl gojimarjoja
1 dl cashewpähkinöitä
3 rkl raakaruokosokeria
2 rkl kookosöljyä

Liota gojimarjoja ja cashewpähkinöitä vedessä noin tunnin verran (tämä kannattaa tietty tehdä samalla kun liottaa gojeja noita muffinsseja varten). Sulata kookosöljy vesihauteessa. Soseuta kaikki ainekset esimerkiksi sauvasekoittimella. Lusikoi massa pursotinpussiin ja laita pakastimeen jäähtymään puoleksi tunniksi (tai jääkaappiin vähän pidemmäksi aikaa). Pursota muffinssien päälle. Koristele halutessasi vaikkapa niillä kaakaonibseillä.

Ps. Kilpailu on jo nyt tuottanut monia mahtavia reseptejä. Vähänkö täytyy pikapikaa testata näitä popcorn-suklaita!

tiistai 27. marraskuuta 2012

Teippituunausta (muistikirjan uudet kannet)

Mainos-Moleskine jäi melkein käyttämättä epäesteettisen kantensa takia. Mutta ei hätää, Kotoliving vinkkasi, mitä kannattaa tehdä.



Ihanat teipit Teippitarhasta ja Bravosta, pikku apulainen omasta takaa. Noita teippejähän voi käyttää vaikka mihin! Tähän mennessä olen käyttänyt vasta paketoinnissa ja joidenkin korttien kiinnittämisessä, mutta tästä alkavat uudet tuotekehittelyt, kyllä. Teippitarhassa menee kyllä pää helposti pyörryksiin, varoitan.



Kyllä musta marraskuu tästä vielä iloksi muuttuu. Vielä kun saatais lunta!

maanantai 26. marraskuuta 2012

Helpoista helpoin rieskaohje

Siis rieskahan on parasta leipää, eikö? Oikea rieska on myös sellaista ohutta ja sitä syödessä hampaat ovat koetuksella, eikö? Olen ymmärtänyt, että rieska jakaa mielipiteet varsinkin tuon koostumuksen suhteen. No mutta ainakin meillä Pohojanmaalla, ja nyttemmin myös Helsingissä, tykätään juuri tuollaisesta edellä mainitusta koostumuksesta.

Äitini leipoo myös sitä rieskaa. Tällä kertaa päätin tarttua toimeen itse. Ja nyt kyllä täytyy sanoa, että minulla on vähän huijattu olo: luulin, että se on oikeasti aika haastavaa tehdä tuota rieskaa. No juu, ei ole.



Ohje löytyi googlettemalla ja Myllyn Parhaan mukaan se menee näin:

Ohrarieskat (6 pientä tai 2 isoa, mulla tuli tällä ohjeella 5 pienehköä)

2 dl kylmää vettä
4 dl ohrajauhoja (mä laitoin desin vehnäjauhoja ja kolme ohraa)
1 tl suolaa

Sekoita ainekset nopeasti taikinaksi ja taputtele jauhotuin käsin pellille tai kauli 2-3 mm paksuisiksi rieskoiksi. Pistele haarukassa ja paista uunin keskitasolla 250 asteessa n. 10-15 minuuttia.

Rieskaan kuulemma syntyy paras mahdollinen rakenne, kun taikina on on tosi kylmä ja uuni kuuma. Kylmän ja kuuman äkillinen ero muodostaa vesihöyryä, mikä kohottaa rieskaa ja tekee siitä murean.

Näitä tarjosin Herkun ja Koukun likoille eilen kerhokokoontumisessa. Maistuivat! Parhaimmalta maistuvat tietysti uunikuumina ja voin kanssa. Nam!

Vaikka rieskat olikin helppoja tehdä ja kivoja syödä, niin äidille kunniaa taikinansa koosta: mä lähdin liikkeelle tällaisella pienemmällä määrällä. Ehkä ensi kerralla. Tai sitten kotona käydessä leivinuunissa paistaen.





sunnuntai 25. marraskuuta 2012

HS: Ompelukerho kokoontui

Oli kuukausittaisen Herkku & Koukku -päivän aika, ja sehän noteerattiin ihan valtakunnan uutisissa. No vitsi vitsi, ne oli jotain mäkihyppyhömpötyksiä, meillä oli ihan omat meiningit.

Oli mun vuoro kutsua arvon kerholaiset meille ja pötyä piti siis pöytään laittaman. Salaattia teki mieli, mutta vettyneet tomaatit ja kurkut marraskuussa eivät innostaneet. Hakusanalla talvisalaatti päädyin Jamie Olivierin salaattiin, jonka ohjeen nappasin Pumpkin Jam -blogista. Moni muukin tätä kertoi kokeilleensa ja tykänneensä.

Porkkanoita ja avokadoa sisälsi tämä salaatti pääasiassa ja tältä se sitten näytti. Jos ei kovin porkkanaiselta näytä, niin kerrottakoon, että oli siellä mm. leipäpaloja ja salaattiakin joukossa:

Minulle salaatin uusi juttu oli se, että appelsiinia ja sitruunaa paahdettiin uunissa, jonka jälkeen niistä puristettiin mehut salaattiin. Irtosi muuten todella helposti!

Vegaaniseksi salaatti muuttui helposti: päälle voi laittaa creme fraichea, kuten alkuperäisessä ohjeessa, tai käyttää vaihtoehtoisesti soijajugurttia.

Ihan niinku Strömsössä ei tämä kokkailu sujunut, sillä kaapista (ja osin lähikaupasta) puuttuivat sekä kuivattu chili (laitoin tilalle cayennepippuria), kuminansiemenet että valkosipuli. Ja nyt tajuan, että unohdin kaikessa hässäkässä paahtaa siemeniä joukkoon, kääk! Mutta onneksi tyttärille kelpasi. (Meinasin jo varoittaa etukäteen, että tulkaa jonkun nakkikioskin kautta.)

Tässä ohje:

Jamie Olivierin Talvisalaatti (alkuperäinen ohje neljälle, muuttelin seitsemälle sopivammaksi)

700 g porkkanoita
2 tl kuminansiemeniä
1-2 kuivattu chiliä
suolaa
mustapippuria
2 valkosipulinkynttä
timjamia (käytin kuivattuna)
oliiviöljyä
etikkaa (ohjeessa oli punaviini-, itse käytin omenaetikkaa)
2 appelsiinia halkaistuna
1 sitruuna halkaistuna
4 syöntikypsää avokadoa
6 palaa paahtoleipää
3 kourallista salaatteja (mulla rucolaa ja tammenlehtisalaattia)
1 prk creme fraichea (tai soijajugurttia)
4 rkl paahdettuja siemeniä

1. Lämmitä uuni 180 asteeseen.
2. Pese, kuori ja pilko porkkanat. Keitä suolavedessä, kunnes ovat melkein kypsiä.
3. Sekoita mausteseos: chilit, kumina, pippuri ja suola. Lisää valkosipulit murskattuna ja lorauta sekaan oliiviöljyä ja viinietikkaa.
4. Siirrä porkkanat uunivuokaan, kaada päälle mausteseos. Laita porkkanoiden päälle sitruuna ja appelsiinit, leikkauspinta alaspäin. Paahda noin 30 minuuttia.
5. Kuori ja viipaloi avokadot, laita isohkoon kulhoon. Lisää paahdetut porkkanat kulhoon, purista hedelmien mehut mukaan. Voit lisätä vielä mausteita.
6. Paahda leipäpalat, revi palasiksi ja lisää kulhoon. Huuhdo ja kuivaa salaatit, revi kulhoon ja sekoita. Lusikoi päälle creme fraichea ja ripottele paahdetuja siemeniä.

Yksityiskohtaisemmat ohjeet löytyy Pumpkin Jamista tai alkuperäisestä kirjasta.

Ohje: Jamie Oliver: Jamien Kotona (s. 370)





Toisenlaisia keitoksiakin kerhossa keiteltiin. Perheen kaksivuotias kiittää Jytistä kivasta lahjasta! (Samoin Ellua nukenvaatteista, vaikka niitä ei nyt kuvattukaan. Mutta tarpeeseen tulivat, todella.)


Ja mitäs sitten muuta? Kudottiin ja askarreltiinkin, mutta sanotaanko että mustanpuhuvien materiaalien kuvaaminen marraskuussa on aika hankalaa..? Esitellään ne tuotokset sitten vaikka toukokuussa! Oli tosi kivaa, ja kerrankin oltiin oikein koko seitsemän naisen voimin kerhoilemassa. Mukavaa!

P.S. Jytis, se rieskaohje tulee huomenna, lupaan!

torstai 22. marraskuuta 2012

Brasilialaiset guudiissit eli brigadeirot





Jösses, tämän vuoden projekti eli makumatka lähenee loppuaan. Ja vaikka minkä maiden herkut vielä testaamatta. No mutta, kyllä nyt ainakin vielä Brasiliassa käydään. Paikallisten herkkujen eli brigadeirojen ohje tuli vastaan Viva Ciabatta! -blogissa jo keväällä, siitä asti ovat pallerot kummitelleet mielessä. Myös Mausteinen Manteli -blogissa on aika veikeä versio näistä.

Ja jos ohjeen pääraaka-aine on kondensoitu maito niin ei voi mennä pahasti pieleen. Vähän jonkinsortin potkua jäin kaipaamaan, mutta en oikein osaa sanoa että millaista. Ripaus suolaa tai chiliä ehkäpä?



Tässä siis Aleksin ohjeella toteutetut brassipallerot.

Brigadeiro

400 g purkki makeutettua kondensoitua maitoa
n. 10 g voita
siivilöityä kaakaojauhetta
kaakaostrosseliä
rypsiöljyä

Kaada maito paistinpannulle, lisää voi sekä kaakao (pari lusikallista) ja keitä pienellä lämmöllä n. 10 minuuttia koko ajan sekoittaen. Massa alkaa tiivistymään pikkuhiljaa. Kun se alkaa olla kinuskikastiketta jäykempää, kaada massa laakeaan astiaan jäähtymään. Öljyä vähän pohjalle tai leivinpaperin päälle. Öljyä kädet ja pyörittele jäähtyneestä massasta palleroita, pyörittele pallerot strösselissä.


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Parmesanpatonki


Tein patonkia! Siitä on muuten aikaa kun olen viimeksi leiponut moista. Vehnäjauhot loppuivat heti alkuun, joten käytin pääasiassa durumjauhoa, jota oli tullut hankittua pastan teko mielessä. Liekö durumia kiittäminen, mutta olipa kuohkeaa ja pehmeää ja ihanaa. Patongin sisään piilotin läjän parmesania.

Durumpatonki
(ohje: Myllyn paras)

2,5 dl vettä
25 g hiivaa
1 tl suolaa
5-6 dl durumvehnäjauhoja
2 rkl oliiviöljyä

+ täytteeksi parmesanraastetta ja oliiviöljyä, persilja tai basilika sopisi mainiosti myös


Liuota hiiva ja suola kädenlämpöiseen veteen. Lisää öljy ja jauhot vähitellen ja alusta hyvin vaivaten taikinaksi. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa. Jaa kohonnut taikina kahteen osaan ja taputtele käsillä kahdeksi levyksi (n. 20x40 cm). Voitele levy oliiviöljyllä ja raasta päälle parmesania, silppua halutessasi yrttejä mukaan.



Rullaa levyt pidemmästä reunasta. Laita patongit saumapuoli alaspäin uunipellille kohoamaan. Tee patonkeihin viillot terävällä veitsellä vinottain. Anna kohota kaksinkertaisiksi peitettynä lämpimässä paikassa. Voitele patongit vedellä. Paista 250-asteisessa uunissa n. 15 min.

Kierteet paljastuvat sitten leipää leikatessa. Pimeän marraskuun lohturuokaa parhaimmillaan. Vehnää ja juustoa, lämpimänä.


sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Sipsiä alkupalaksi

Kuulin jokin aika sitten aivan mahtavalta kuulostavasta alkupalasta, jonka pääraaka-aineet olivat sipsit ja kylmäsavulohi. Siis SIPSIT, ihan mahtavaa! Kun ellu ja pau perhekuntineen olivat sitten tulossa syömään ja tiesin kokoonpanossa olevan vannoutuneita sipsinystäviä, niin siitä se ajatus sitten lähti...

Uskonvahvistusta haettiin bon appetit -sivustolta.

Sipsiä ja kylmäsavulohta
Sileitä sipsejä, valitse pussista mahdollisimman isoja
Ohueksi viipaloitua kylmäsavulohta
1 prk ranskankermaa
0.5 sitruunan kuori raastettuna
suolaa
mustapippuria
tuoretta ruohosipulia

Sekoita sitruunankuori ranskankermaan, mausta suolalla ja mustapippurilla. Asettele sipsit lautaselle ja leikkaa päälle palanen viipaloidusta lohesta, päälle ranskankermaa. Koristele silputulla ruohosipulilla.

IMG_9189

Hyvin toimi! Alkupalat seisoivat ehkä puolisen tuntia, ja sinä aikana sipsit olivat alkaneet vähän pehmenemään, mutta pehmeämpi rakenne sai testimaistajilta kiitosta, joten sovitaan että se oli tarkoituksella.

Vegaaniset alkupalaversiot oli alunperin tarkoitus myös rakentaa sipsin päälle, mutta ostin vahingossa vääränmerkkisiä (ei-vegaanisia) sipsejä. Pohjana sitten ohueksi viipaloitua ja öljyssä paistettua moniviljaleipää. Päällä

avokado-sitruuna-suola-mustapippuri -tahnaa
ohut siivu purkkiartisokkaa
aurinkokuivattua tomaattia
tofutuorejuusto-sitruunankuori-suola-mustapippuri-sokeri -tahnaplöräys
ruohosipulia

Hyvin katosivat nämäkin lautaselta!

lauantai 17. marraskuuta 2012

Sinappikukkakaali


Enpä tiennyt olevani sinappikastikkeen ystävä. Ennenkuin löysin itseni nuolemasta lautasta tämän ruoan jäljiltä. Siitä kiitos Pipsa Hurmerinnalle, jonka uuteen Pipsan keittiössä -keittokirjaan olen täysin hullaantunut. Pitkästä aikaa keittokirja joka todellakin inspiroi. Paljon kaikkea kivaa myös kasvissyöjille (mm. hummusburritoja, juuressipsejä, polentamuusia, papuranskalaisia). Suosittelen tutustumaan.

Ja sieltä siis löytyi tämä seuraava resepti. Kerrassaan herkullista.

Sinappikukkakaali

1 kukkakaali
rakuunaa (tätä mulla ei ollut)
suolaa

4 rkl voita
2 rkl sitruunamehua
1 tl raastettua sitruunankuorta
2 rkl kokojyväistä dijoninsinappia
1 rkl silputtua ruohosipulia

 Lämmitä uuni 200 asteeseen. Paloittele kukkakaalin kukinnot ja levitä ne pellille leivinpaperin päälle tai uunivuokaan. Ripottele päälle suolaa ja paahda noin 15 minuuttia. Sillä välin tee kastike. Sulata voi pienessä kattilassa ja lisää muut kastikkeen ainekset joukkoon, sekoittele. Kaada kastike kukkakaalien päälle ja jatka paistamista kunnes kukkakaali saa kauniin ruskean värin, noin 10 minuuttia.


Ja muistutuksena teille jotka näkevät kukkakaalin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, kannattaa testata myös kukkakaalicouscousia, oiva lisäke sekin!

perjantai 9. marraskuuta 2012

Päärynäpulkka kinuskilätäkössä


Vielä yksi postaus liittyen kaurahaasteeseen.

Minä: Mikä on parasta mitä kaurahiutaleista voi tehdä?
Mies: No se kauramuru.
Minä: No mihin sitä murua voisi laittaa?
Mies: Päärynäpulkkaan!




Päärynäpulkka kaurakinuskilla

2 päärynää
3 dl kaurahiutaleita
1 dl fariinisokeria
50g margariinia

Kinuski:
2 dl kaurakermaa
2 dl fariinisokeria

Valmista ensin kauramuru. Sulata margariini pienessä kattilassa, lisää siihen fariinisokeri ja kaurahiutaleet. Sekoittele tovi jotta ainekset sekoittuvat tasaiseksi muruksi. Tässä välissä voi siirtää murun toiseen kippoon ja käynnistää kinuskin keittämisen kattilassa. Kaada fariinisokeri sekä kaurakema kattilaan ja keitä kinuskia välillä sekoitellen (saa kuplia) 10-20 minuuttia, kunnes kastike muuttuu hieman jähmeämmäksi.

Pese kypsät päärynät ja halkaise kahtia. Kaavi lusikalla hedelmälihaa pois jotta saat kolot päärynöihin täytettä varten. Lusikoi kauramurua koloihin. Laita täytetyt päärynät uunivuokaan ja paista 225-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Tarjoile kinuskin kanssa.




maanantai 5. marraskuuta 2012

Paahdetut, mausteiset kaurasnacksit


Tää on näitä hetkiä kun ei tiedä pitäisikö olla tyytyväinen siitä että on saanut aikaan jotain jonka syömistä ei pysty lopettamaan. Vai huolissaan siitä, ettei pysty lopettamaan. Joka tapauksessa, kamalan hyviä ja koukuttavia olivat.

Päätin siis kaurahaasteen innoittamana tehdä jotain kauramuroista. Ekana mielessä oli kaurasuklaa, kvinoasuklaan ja riisisuklaan hengessä. Mutta sitten tekikin mieli jotain suolaista naposteltavaa.

Paahdetut kauraraksut

kauramuroja
oliiviöljyä
jauhettua paprikaa
suolaa
valkosipulijauhetta
mustapippuria

Levitä haluamasi määrä kauramuroja pellille. Ripottele murojen päälle jauhettua paprikaa, myös taco-mauste sopii jos sellaista löytyy kaapista. Lisää valkosipulijauhetta, suolaa ja ripaus mustapippuria. Valuta maustettujen murojen päälle muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä ja sekoittele. Paahda 7 minuuttia 225-asteisessa uunissa. Maista ja lisää lopuksi vielä suolaa, jos tuntuu että raksut sitä vaativat.


 Ja napostele!


Ja sitten kun olin mielessäni hymistellyt tälle innovaatiolle, huomasin, että on sitä muroja paahdettu ennenkin. Eipä ole muuten eka kerta kun luulee keksineensä jonkun uuden ruokajutun, heh. Mutta oivaa naposteltavaa vaikkapa glögin kanssa.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Ei ihan aikakone (lamppuprojektin päätös)

Mies viritteli taannoin itselleen askarteluprojektia ja päätti tuunata vanhan kirjoituspöydän lamppunsa uuteen uskoon. Beigenharmaa väri ei miellyttänyt silmää, joten uutta värimaailmaa lähdettiin hakemaan.

Tästä siis lähdettiin liikkeelle:

Ja tällainen siitä tuli:

Mies poisti hiomalla vanhan maalipinnan, jonka jälkeen maalasi lampun kolmeen kertaan mattamustalla spraymaalilla. Ja lopuksi onnistui kokoamaan lampun sellaiseksi, miltä se ennenkin näytti. Hurraa!

Olemme lopputulokseen tyytyväisiä, vaikka miehen mukaan näpertämistä kyllä oli. Ihan kahta vuotta tässä projektissa ei sentään kulunut, mutta lopputuloksen raportointi on jotenkin unohtunut. Ja olihan siinä välissä yksi putkiremontti ja evakkokeikkakin.

Ei tullut ihan aikakonetta, kuten eräs kommentoija lamppuprojektin osa I:ssa kommentoi, mutta aivan kelpo lamppu kuitenkin!

perjantai 2. marraskuuta 2012

Söin sitten siitintä


Ja siihen syyllisiä ovat nämä kolme herraa, Tunna, Antto ja Riku. Kyseessä ei ollut kuitenkaan kenenkään heidän yllämainittu elin, vaan härän. Jos pesko-lakto-ovo-vegetarismissa tulee tehdä poikkeus, niin ehkä tämä on aika mieleenpainuva tapa tehdä se.

Kyseessä oli siis Mad Cook -ilta Kellohallissa. Halli oli laitettu tosi hienoksi.


65 e hintaiseen illalliseen sisältyi viisi ruokalajia ja muutama ylläri sekä ohjelma. Kaikkea en viitsi paljastaa mutta tässä pari erinomaista makuelämystä.

Vahvasti chilinen mango-cashewsalaatti.


Ja täällä syntyy ihania ramen-keittoja. Pöytäseurueessa ei päästy yhteisymmärrykseen mikä oli parasta, tofu, hauki vai possu.


Paistettu heinäsirkka maistui popcornille.


Ja väliin vähän leipää kikhernesoosilla.


Hauskinta koko hommassa oli pitkät pöydät, joissa tutustui uusiin mainioihin tuttavuuksiin. Ja tietysti se huumori, jota sai revittyä siitä, että söi sitä.

Tässä itse keittiömestari, sen kimpussa.



Tämän myötä, maukasta viikonloppua kaikille!

torstai 1. marraskuuta 2012

Kurpitsa-kummituskaakku

Saatiin kutsu Halloween-juhliin, ja halusin viedä sinne mukanani jotain pelottavaa syötävää. Juhlan teema huomioon ottaen ostin kaupasta ison kurpitsan, jonka sisällön paahdoin uunissa ja soseutin. Sitä sosetta tuli aika paljon. Tein pellillisen kurpitsa-pähkinämuffinsseja, syötin sosetta vauvalle, leivoin tämän kakun (maku oli hyvä, mutta kakku ei paistunut vaan jäi taikinaiseksi lätyksi), tein ison satsin kurpitsarieskoja ja lopulta leivoin myös yhden kurpitsakaakun, jonka kehtasi viedä tarjolle juhliin - ainakin kun laittoi paljon kummituksia päälle.


Kurpitsa-kummituskaakku

5,5 dl spelttijauhoja
2 dl (raakaruoko)sokeria
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl inkivääriä, kanelia ja kardemummaa
2 dl kurpitsasosetta
1 dl öljyä
2 dl kauramaitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja sose, öljy ja maito keskenään. Lisää nesteet jauhoseokseen ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan ja paista 200 asteessa noin puoli tuntia.

Kakun jäähdyttyä halkaisin sen ja laitoin väliin omenasosetta ja kauravispiä. Laitoin kauravispiä myös kakun päälle marsipaanin alle. Haamut on helppo tehdä: kauli valkoinen marsipaani levyksi (ei kovin ohueksi) ja leikkaa siitä pyörylöitä. Paina pyörylään silmät mustasta marsipaanista. Paina pyörylän reunoja yhteen siten, että muodostuu haamumainen hahmo. Jätä kuivumaan leivinpaperin päälle vähintään yön yli (mulla kuivui parisen päivää).

Kurpitsassa oli sisällä toki myös iso kasa siemeniä. Otin ne talteen ja paahdoin ja maustoin tämän Hesarin ohjeen mukaan. Hyviä!