maanantai 26. huhtikuuta 2010
Appelsiini-tofusalaatti
Vitsi mä ilahduin kun huomasin että lähimaaston Siwoissa myydään vaan Reilun kaupan appelsiineja, ne on aika eri luokkaa kuin jotkut lajitoverinsa. Kuoret irtoavat hyvin, ei siemeniä ja ihanan mehukkaita. Ja mainion raikkaalta maistuivat myös salaatissa! Vähän jotain suolaista vastapainoa tähän jäi kaipaamaan, esim krutonkeja tai suolattuja ja paahdettuja pähkinöitä.
Appelsiini-tofusalaatti (kahdelle)
Tofu:
250g maustamatonta tofua
2 rkl seesamiöljyä
1 tl inkiväärimurskaa
0,5 appelsiinin mehu
1 rkl soijakastiketta
ripaus suolaa
Salaattiin:
1 ruukku jäävuorisalaattia
2 appelsiinia
200g vihreitä papuja (parsakaali sopisi myös)
paahdettuja seesaminsiemeniä
(+ suolapähkinöitä/krutonkeja)
Kuutioi tofu. Sekoita marinadi-ainekset ja lisää tofukuutiot joukkoon. Anna marinoitua yön yli. Paista tofukuutiota pannulla kunnes saavat rapsakan ja ruskean pinnan. Pese ja pilko salaatti, lisää pavut salaatin sekaan sekä kuoritut ja paloitellut appelsiinit. Lopuksi nostele tofukuutiot salaattiin ja viimeistele seesaminsiemenillä/krutongeilla/pähkinöillä. Kastikkeeksi lorautin vielä siirappista balsamicokastiketta johon olen aikas ihastunut.
Ja kerrotaan vielä että mun osalta on luvassa hiljaiseloa blogissa seuraavien viikkojen ajan. Kämpässä alkoi kattoremppa ja kuivuri, pöly sekä muovitettu asunto taitaa viedä kokkailuhalut ja -mahdollisuudet aika vähiin. Syön siis pölyä.
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
Rikoosettii
Eilen askarreltiin (t)rikoon ja ompelukoneen parissa. Ähertämisen seurauksena syntyi lopulta pipo ja kämmekkäät.
Hommassa meinasi kyllä käydä köpelösti, sillä lähdin ylenkatseellisesti liikenteeseen leikaten kangasta vapaalla kädellä ja suunnittelematta etukäteen kaksinkertaisesta trikoosta muodostuvien tuubien ompelujärjestystä. Halusin siis sekä pipon että kämmekkäät kaksinkertaisiksi niin, että saumat olisivat sisäpuolella, mutta jostain syystä avaruudellinen hahmottamiskykyni ei ollut yhtään hommassa mukana, ja ensimmäinen kämmekäs kääntyi aivan vinksalleen. Otsalle alkoi jo nousta kylmä hiki, kun kangasta ei olisi riittänyt kovin pahoihin sössimisiin, mutta pienen mietintätauon jälkeen saumat alkoivat onneksi kuitenkin pysyä siellä näkymättömissä, niinkuin oli tarkoituskin.
Kämmekkäissä on bonuksena erityispitkät varsi- ja sormiosuudet, jotka voi kylminä päivinä venyttää suojaamaan käsiä ja lämpimämpinä päivänä rutata rennosti rannesuojiksi.
Pipoon laitetiin lopuksi vielä pari nappia kokonaisuutta sulostuttamaan. Setti meni lahjaksi viikonlopun päivänsankarille, ellulle. Hyvää syntymäpäivää näin vielä jälkikäteen!
perjantai 23. huhtikuuta 2010
Munakoisocrostini
"Crostinit ovat pieniä, oliiviöljyllä siveltyjä ja paahdettuja maalaisleipäviipaleita, joissa on erilaisia päällysteitä." Näin opastaa Marja Lindforsin Taivaallinen munakoiso -keittokirja. Maalaisleipä vaihtui mulla omatekemään näkkäriin (joita rakastan) jonka uskon olevan yhtä hyvä ja rouskuva alusta munakoisotahnalle.
Tahna oli hyvin munakoisoista :) Ja huomasin jälkikäteen muuten että Hesarin munakoisokaviaarin ohje on lähes identtinen. Mutta koisokasvien heimon ylimmille ystäville suosittelen kyllä. Ja alla oleva ohje on siis Lindforsin kirjasta (jota myös rakastan!). Heh, friday I'm in love!
Munakoisocrostini (neljälle)
8 pientä viipaletta maalaisleipää
neitsytoliiviöljyä
Päällyste:
1 munakoiso
1 valkosipulinkynsi
3 rkl neitsytoliiviöljyä
rouhittua mustapippuria
suolaa
Pistele kokonaista munakoisoa haarukalla ja paista sitä koosta riippuen 40-60 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Kokeile kypsyyttä tikulla, munakoiso on kypsä kun se on läpeensä pehmeä. Anna munakoison jäähtyä. Halkaise se ja kaavi sisus lusikalla tehosekoittimeen. Lisää valkosipulinkynsi, öljy, mustapippuri ja hieman suolaa. Sekoita.
Kuumenna uuni 250 asteeseen. Sivele leipäpalat öljyllä ja paahda ne uunissa kullanruskeiksi. Levitä seosta paahdetuille leipäpaloille ja tarjoile.
Tahna oli hyvin munakoisoista :) Ja huomasin jälkikäteen muuten että Hesarin munakoisokaviaarin ohje on lähes identtinen. Mutta koisokasvien heimon ylimmille ystäville suosittelen kyllä. Ja alla oleva ohje on siis Lindforsin kirjasta (jota myös rakastan!). Heh, friday I'm in love!
Munakoisocrostini (neljälle)
8 pientä viipaletta maalaisleipää
neitsytoliiviöljyä
Päällyste:
1 munakoiso
1 valkosipulinkynsi
3 rkl neitsytoliiviöljyä
rouhittua mustapippuria
suolaa
Pistele kokonaista munakoisoa haarukalla ja paista sitä koosta riippuen 40-60 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Kokeile kypsyyttä tikulla, munakoiso on kypsä kun se on läpeensä pehmeä. Anna munakoison jäähtyä. Halkaise se ja kaavi sisus lusikalla tehosekoittimeen. Lisää valkosipulinkynsi, öljy, mustapippuri ja hieman suolaa. Sekoita.
Kuumenna uuni 250 asteeseen. Sivele leipäpalat öljyllä ja paahda ne uunissa kullanruskeiksi. Levitä seosta paahdetuille leipäpaloille ja tarjoile.
torstai 22. huhtikuuta 2010
Ei tosiaan menny niinku Strömsössä
Luin Voima-lehdestä (3/2010) mielenkiintoisen reseptin, Rukiiset marjarullat. Hapankorppuja liotetaan vedessä/soijamaidossa ja kun korput ovat taipuisia, ne taputellaan talouspaperilla kuiviksi ja täytetään sokeroidulla (soija)tuorejuusto-marjasekoituksella. Helppoa!
Noh, laitoin korput likoamaan ja sitten kävin välillä niitä tökkimässä, ei ala taipua ei. Siinä vaiheessa kun liotus oli kestäny jo aika kauan, korput vihdoin alkoivat pehmetä mutta halkeilivat kun yritti rullata. Sain kuitenkin täytetyn, lötkön pötkön aseteltua lautaselle, mutta kun sen siitä yritti nostaa syödäkseen, se muussaantui sormien väliin. En suosittele.
keskiviikko 21. huhtikuuta 2010
Seesamipaistettu ahven, jugurttidippi ja peruna-bataattisalaatti
Mä olen ollut vähän hölmö kalaprojektini kanssa. Olen sokeasti tuijottanut kalojen sesonkitaulukkoa vaikka oikeasti tieto siitä mitä saa nyt ja mikä on tuoretta, on tietysti kalakauppiaalla. Noh, katsoin taulukosta että ahven olisi kuukauden kala ja Hakaniemen hallissa kuulin että ahvenia on saatu itseasiassa aika huonosti tän talven jäätilanteen takia.
Tällä kertaa sitä kuitenkin oli tiskissä ja erinomainen resepti ahvenille löytyi Avaruusasemablogista (jossa ihanat kuvat!). Muuten seurasin ohjetta mutta lämpimään perunasalaattiin laitoin myös bataattia. Kyllä maistui affen!
Ja ekana kannattaa tehdä dippi jääkaapiiin maustumaan, sitten laittaa potut kiehumaan ja sitten kalan kimppuun, näin kaikki on samaan aikaan valmista.
Seesamipaistettu ahven
4 isoa ahvenfilettä
1/2 dl korppujauhoja
2 rkl seesaminsiemeniä
1 tl paprikajauhetta
1 tl mustapippuria
suolaa
voita
Mittaa kuivat aineet lautaselle ja sekoita hyvin. Kierittele kalafileet lautasella ja painele leivitys fileiden pintaan. Kuumenna rypsiöljyä pannulla. Paista kalan keskilämmöllä kullanruskeiksi molemmin puolin. Lisää nokare voita juuri ennen kuin fileet ovat kypsiä ja hauduta hetki. Nosta lautaselle valumaan.
Lämmin perunasalaatti
2 kevätsipulia
11 varhaisperunaa (tai 0,5 l perunoita ja 400g bataattia)
1/2 dl oliiviöljyä
2 rkl valkoista balsamicoa
1 rkl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria
rucolaa
lollo rosso-salaattia
Keitä ja leikkaa perunat lohkoiksi. (Lohkoin bataatin perunoiden kokoisiksi paloiksi ja keitin samassa kattilassa.) Sillä välin kun perunat kiehuvat sekoita kastikeainekset kulhossa ja lisää renkaiksi leikattu sipuli marinoitumaan. Nostele sekaan (bataatti- ja) perunalohkot. Tarjoa rucola- ja lollo rosso -pedillä.
Jugurttidippi
1 dl maustamatonta jugurttia
1 tl inkiväärimurskaa
1/2 sitruunan mehu ja kuori raastettuna
1/2 tl suolaa
mustapippuria
Sekoita jugurttiin kaikki ainekset. Tarkista maku ja laita jääkaappiin maustumaan.
Otimme ystäväni kanssa varaslähdön vappuun jälkkärin kanssa, sillä jos tuhkapilvi suo, olemme silloin Berliinissä. Vitsi olikin muuten tippaleipä ja sima hyvääää!!
Tällä kertaa sitä kuitenkin oli tiskissä ja erinomainen resepti ahvenille löytyi Avaruusasemablogista (jossa ihanat kuvat!). Muuten seurasin ohjetta mutta lämpimään perunasalaattiin laitoin myös bataattia. Kyllä maistui affen!
Ja ekana kannattaa tehdä dippi jääkaapiiin maustumaan, sitten laittaa potut kiehumaan ja sitten kalan kimppuun, näin kaikki on samaan aikaan valmista.
Seesamipaistettu ahven
4 isoa ahvenfilettä
1/2 dl korppujauhoja
2 rkl seesaminsiemeniä
1 tl paprikajauhetta
1 tl mustapippuria
suolaa
voita
Mittaa kuivat aineet lautaselle ja sekoita hyvin. Kierittele kalafileet lautasella ja painele leivitys fileiden pintaan. Kuumenna rypsiöljyä pannulla. Paista kalan keskilämmöllä kullanruskeiksi molemmin puolin. Lisää nokare voita juuri ennen kuin fileet ovat kypsiä ja hauduta hetki. Nosta lautaselle valumaan.
Lämmin perunasalaatti
2 kevätsipulia
11 varhaisperunaa (tai 0,5 l perunoita ja 400g bataattia)
1/2 dl oliiviöljyä
2 rkl valkoista balsamicoa
1 rkl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria
rucolaa
lollo rosso-salaattia
Keitä ja leikkaa perunat lohkoiksi. (Lohkoin bataatin perunoiden kokoisiksi paloiksi ja keitin samassa kattilassa.) Sillä välin kun perunat kiehuvat sekoita kastikeainekset kulhossa ja lisää renkaiksi leikattu sipuli marinoitumaan. Nostele sekaan (bataatti- ja) perunalohkot. Tarjoa rucola- ja lollo rosso -pedillä.
Jugurttidippi
1 dl maustamatonta jugurttia
1 tl inkiväärimurskaa
1/2 sitruunan mehu ja kuori raastettuna
1/2 tl suolaa
mustapippuria
Sekoita jugurttiin kaikki ainekset. Tarkista maku ja laita jääkaappiin maustumaan.
Otimme ystäväni kanssa varaslähdön vappuun jälkkärin kanssa, sillä jos tuhkapilvi suo, olemme silloin Berliinissä. Vitsi olikin muuten tippaleipä ja sima hyvääää!!
tiistai 20. huhtikuuta 2010
Uudelle vauvalle
Tehtiin ensimmäistä kertaa tuttavuutta pienen Aamu-tytön kanssa. Tuliaisiksi vietiin pienet sukat ja lapaset.
Kapeita raitoja Utunan Nutu-sukkalangasta ja jostain vanhasta lankakassista löytyneestä harmaasta langasta.
Lapaset ilman peukaloita ja virkattuun köyteen kiinnitettynä, vaikka en tiedä onko se nykyään muodikasta. Joskus muinoin ruukasi lasten lapasissa olla tuommoinen yhdistävä nyöri että eivät vauhdissa tipahda ja mene hukkaan.
Kapeita raitoja Utunan Nutu-sukkalangasta ja jostain vanhasta lankakassista löytyneestä harmaasta langasta.
Lapaset ilman peukaloita ja virkattuun köyteen kiinnitettynä, vaikka en tiedä onko se nykyään muodikasta. Joskus muinoin ruukasi lasten lapasissa olla tuommoinen yhdistävä nyöri että eivät vauhdissa tipahda ja mene hukkaan.
maanantai 19. huhtikuuta 2010
Parsapiiras
Halusin keväistä suolapalaa kahvipöytään, ja mikäs sen keväisempää evästä kuin parsa. Sopivaa ohjetta ei oikein löytynyt, joten jouduin luottamaan mielikuvitukseen. Yritin pitää homman simppelinä ja parsan pääosassa. Sivuosassa näyttelee purjo, ja makuyhdistelmä olikin aika toimiva. Vielä olisi tarjoiluvaiheessa voinut rouhaista karkeaa suolaa piiraan päälle.
Parsa-purjopiiras
Pohja:
100 g margariinia
3 dl jauhoja (käytin ruis-, speltti- ja vehnäjauhojen sekoitusta)
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
0,5 dl kylmää vettä (tai soijamaitoa)
Täyte:
1 prk (500 g) maustamatonta soijajukurttia
1 prk (225 g) yrttimaustettua soijatuorejuustoa
1 iso purjo
1 kg parsaa
1 rkl sitruunamehua
suolaa
pippuria
oliiviöljyä
lehtipersiljaa (tai muita yrttejä)
pinjansiemeniä
Valmista pohjataikina. Nypi kuivat aineet margariinin kanssa. Lisää neste ja vaivaa tasaiseksi. Painele taikina uunivuoan pohjalle (käytin 24x32 cm kokoista vuokaa). Esipaista 200 asteessa 5-10 minuuttia.
Kuori parsat ja leikkaa puumaiset kannat pois. Keitä parsoja kiehuvassa suolalla maustetussa vedessä muutama minuutti. Siirrä (jää)kylmään veteen odottamaan.
Leikkaa purjo silpuksi ja pehmennä sitä hetki oliiviöljyssä paistinpannulla. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita jukurtti ja tuorejuusto toisiinsa, lisää joukkoon purjo, sitruunamehu ja yrtit. Tarkista maku, lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.
Levitä purjotäyte esipaistetulle pohjalle. Asettele päälle parsatangot. Ripsi päälle hieman oliiviöljyä ja halutessasi pinjansiemeniä. Paista 200 asteessa puolisen tuntia. Anna jäähtyä ennen tarjoilua.
Parhaat pisteet piiras sai estetiikasta. Kauniitahan parsapötköt piiraan päällä olivatkin, mutta leikkaamista ja syömistä olisi helpottanut parsojen pilkkominen ennen asettelua. Minulle käytännöllisyys on kuitenkin yleensä sivuseikka, joten taitavat parsat päätyä piiraisiin jatkossakin koristeellisesti kokonaisina...
Parsa-purjopiiras
Pohja:
100 g margariinia
3 dl jauhoja (käytin ruis-, speltti- ja vehnäjauhojen sekoitusta)
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
0,5 dl kylmää vettä (tai soijamaitoa)
Täyte:
1 prk (500 g) maustamatonta soijajukurttia
1 prk (225 g) yrttimaustettua soijatuorejuustoa
1 iso purjo
1 kg parsaa
1 rkl sitruunamehua
suolaa
pippuria
oliiviöljyä
lehtipersiljaa (tai muita yrttejä)
pinjansiemeniä
Valmista pohjataikina. Nypi kuivat aineet margariinin kanssa. Lisää neste ja vaivaa tasaiseksi. Painele taikina uunivuoan pohjalle (käytin 24x32 cm kokoista vuokaa). Esipaista 200 asteessa 5-10 minuuttia.
Kuori parsat ja leikkaa puumaiset kannat pois. Keitä parsoja kiehuvassa suolalla maustetussa vedessä muutama minuutti. Siirrä (jää)kylmään veteen odottamaan.
Leikkaa purjo silpuksi ja pehmennä sitä hetki oliiviöljyssä paistinpannulla. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita jukurtti ja tuorejuusto toisiinsa, lisää joukkoon purjo, sitruunamehu ja yrtit. Tarkista maku, lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.
Levitä purjotäyte esipaistetulle pohjalle. Asettele päälle parsatangot. Ripsi päälle hieman oliiviöljyä ja halutessasi pinjansiemeniä. Paista 200 asteessa puolisen tuntia. Anna jäähtyä ennen tarjoilua.
Parhaat pisteet piiras sai estetiikasta. Kauniitahan parsapötköt piiraan päällä olivatkin, mutta leikkaamista ja syömistä olisi helpottanut parsojen pilkkominen ennen asettelua. Minulle käytännöllisyys on kuitenkin yleensä sivuseikka, joten taitavat parsat päätyä piiraisiin jatkossakin koristeellisesti kokonaisina...
sunnuntai 18. huhtikuuta 2010
Sattumasukat
En ollut ollenkaan aikeissa tehdä sukkia, mutta satuin olemaan lankakaupassa aivan muilla asioilla (tai no, en nyt AIVAN muilla asioilla, miten erilaisilla asioilla siellä nyt voi olla?), ja ulos tullessani olin ostanut yhden 50 g kerän Regian raidoittuvaa sukkalankaa. En tiedä mikä niksahdus päässä kävi, tiesinhän minä ettei tuosta yhdestä kerästä sukkia saa aikaiseksi, mutta kun väri näytti kivalta ja sitä oli vain yksi ainoa kerä jäljellä, niin jotenkin siinä sitten hypnotisoitui kaivamaan lompsaa esille.
Onneksi kotoa löytyi samanhenkistä lankaa yksivärisenä, jolloin sukat saatiin kuitenkin aikaiseksi, vähän lyhytvartisina tosin.
Onneksi kotoa löytyi samanhenkistä lankaa yksivärisenä, jolloin sukat saatiin kuitenkin aikaiseksi, vähän lyhytvartisina tosin.
Lankana siis Regia Design Line 4-ply (Landscape Canyon) tummanruskealla Opalilla jatkettuna. (Tarkempia speksejä Ravelryssa.) Toisin kuin edellisissä Regia-sukissani, ymmärsin neuloa 2.5 mm puikoilla kakkosen sijaan. Nämä sukat siis saa toivottavasti vielä jalkaankin ensimmäisen pesun jälkeen :)
Linssi-pinaatti-kookoskeitto
Kun reseptissä on mainittu kaneli tai kookos, mun kiinnostus herää heti. Tämä resepti on bongattu Pippurimylly -blogista josta löytyy paljon maistuvia ohjeita ja erityisesti ilahduttaa se että monet resepteistä ovat simppeleitä ja nopeita toteuttaa, ihanne-arkiruokaa siis. Ja kookoksesta taidetaan tykätä myös siellä köökissä. Oli hyvää!
Linssi-pinaatti-kookoskeitto (4 annosta)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 iso porkkanaa
3 perunaa
2 dl punaisia linssejä
6 dl kasvislientä
4 dl kookosmaitoa
100 g tuoretta pinaattia
juustokuminaa, kurkumaa, ripaus chilijauhetta
mustapippuria ja suolaa maun mukaan
(lisäsin myös 1/2 ruukkua tuoretta korianteria)
Silppua sipuli ja murskaa valkosipulinkynnet, paloittele porkkanat ja perunat pieniksi paloiksi. Kuumenna loraus öljyä kattilassa ja kuullota siinä sipulit. Lisää kattilaan porkkana- ja perunakuutiot, pehmennä niitä hetki. Kaada joukkoon kasvisliemi ja kookosmaito, anna kiehahtaa. Lisää linssit. Keitä n. 10 minuuttia, kunnes linssit ja juurekset ovat kypsiä. Mausta. Lisää loppuvaiheessa joukkoon suikaloitu tuore pinaatti. Keitä, kunnes pinaatti on painunut vähän kasaan.
Linssi-pinaatti-kookoskeitto (4 annosta)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 iso porkkanaa
3 perunaa
2 dl punaisia linssejä
6 dl kasvislientä
4 dl kookosmaitoa
100 g tuoretta pinaattia
juustokuminaa, kurkumaa, ripaus chilijauhetta
mustapippuria ja suolaa maun mukaan
(lisäsin myös 1/2 ruukkua tuoretta korianteria)
Silppua sipuli ja murskaa valkosipulinkynnet, paloittele porkkanat ja perunat pieniksi paloiksi. Kuumenna loraus öljyä kattilassa ja kuullota siinä sipulit. Lisää kattilaan porkkana- ja perunakuutiot, pehmennä niitä hetki. Kaada joukkoon kasvisliemi ja kookosmaito, anna kiehahtaa. Lisää linssit. Keitä n. 10 minuuttia, kunnes linssit ja juurekset ovat kypsiä. Mausta. Lisää loppuvaiheessa joukkoon suikaloitu tuore pinaatti. Keitä, kunnes pinaatti on painunut vähän kasaan.
torstai 15. huhtikuuta 2010
Paahdetut porkkanat ja ihana tahinikastike
Oijoijoi, miksei kukaan ollut kertonut että tahinista saa mainion kastikkeen kasviksille kun vähän lisää jugurttia ja valkosipulia ja sitruunaa?? Tai ainakin se on mennyt multa ihan ohi. Paahdetut porkkanat sopivat tähän tosi hyvin, mutta maistuu myös munakoison kaveriksi kuten BBC Good Foodista sekä Appelsiineja ja hunajaa -blogista bongasin. Ja dippinä toimii myös!
Paahdetut porkkanat tahinikastikkeella (lisuke kahdelle)
6-8 porkkanaa
2 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa
tuoretta korianteria
3 rkl (soija)jugurttia
1 rkl tahinia
1 tl sitruunamehua
1 pieni valkosipulinkynsi
Kuumenna uuni 225 asteeseen. Kuori porkkanat ja pilko pitkiksi lohkoiksi. Levitä uunivuokaan, kaada päälle oliiviöljy ja ripaus suolaa. Sekoita ja paahda porkkanoita uunissa 20 minuuttia.
Tee sillä aikaa kastike. Murskaa valkosipuli ja sekoita se muiden ainesten kanssa tasaiseksi kastikkeeksi. Kun porkkanat ovat paahtuneet, lisää päälle tuoretta korianteria ja tahinikastiketta.
Niin hyvää.
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Mad Cook
Mitäs täällä keitellään? Ruskeaa nuudelisoppaa?
No ei, vaan lankaahan se on. Ja kattilassa ja liedellä, kyllä! Lopullisesta höyrähtämisestä ei kuitenkaan ole kyse, vaan langanvärjäysharjoituksista.
Olen ollut kovin kiinnostunut langan värjäämisestä jo pitempään, mutta en ole tähän saakka saanut itsestäni irti riittävästi ytyä tarttuakseni toimeen. Ohjeet kun tuntuvat liian monimutkaisilta, ainekset vaikeilta hankkia, homma liian sotkuiselta yksiön keittiöön, kasvivärien kerääminen työläältä ja kotivärjääjien usein käyttämä KoolAid liian myrkylliseltä yhtään mihinkään tarkoitukseen (vain muutamia syitä mainitakseni) - kokeilematta on siis jäänyt.
Mutta sitten päivänä eräänä kaikki muuttui, kun törmäsin eHow-sivuston ohjeeseen, jossa kerrottiin, miten lankoja värjätään kahvilla ja etikalla. Ihan vaan tosi yksinkertaisesti, eikä edes kauppaan tarvinnut lähteä. Siispä otin kaksi kerää tylsänharmaata sukkalankaa ja keittelin niille kahvi- ja teeliemet. Ja kappas kekkosta, tuloksena oli kaksi värjättyä lankakerää!
Alimmaisena teelanka, keskellä kahvilanka ja ylimmäisenä alkuperäisen värinen (joskaan ei se alkuperäinen) lanka. Värjäysprosessissa lankoja keiteltiin siis alle kiehumispisteen olevassa liemessä 30-60 minuuttia (teeliemessä lanka lojui puolisen tuntia, kahviliemessä tunnin). Väriaineen lisäksi olennainen aine oli etikka, jota käytettiin liemessä kiinnittämässä väriä lankaan. Keittelyn jälkeisessä huuhtelussa väriä ei juuri irronnutkaan, vaan tuntui kiinnittyneen hyvin. Tiedä sitten häntä, kuinka värjäys kestää käytössä, ehkä mitään kovaan kulutukseen tulevaa näistä ei kannata neuloa?
Lisää värjäyksestä (kasvi- tai elintarvikevärisellaisesta) voi lukea mm. Ullasta. (Eikä tuo kasvivärjäysohje nyt tällä lukemalla tunnukaan enää monimutkaiselta. Ehkä ensi kesänä?)
Huomaatte ehkä myöskin, että olen hankkinut kerijälaitteen, jolla saa vyyhdit siististi kerälle. I'm loving it. Olen saattanut keriä aika paljon kaikki lankani kerälle, kun se on niin kivaa. Teknisenä syynä voidaan mainita, että säästää myös tilaa, langat mahtuvat nyt viiden laatikon sijasta neljään.
tiistai 13. huhtikuuta 2010
Paistettu papumössö
Okei, nimi ei ehkä houkuttele mutta ainakin se on kuvaava. Törmäsin Siskot kokkaa -blogissa mulle ihan uuteen juttuun nimeltä refried beans. Kyseessä on siis meksikolainen, paistetuista pavuista muussattu lisuke jota voi tarjota esim nachojen kanssa tai tortillan täytteenä. Oikeasti tää tehdään mustista tai punaisista pavuista, mä käytin valkoisia kun niitä oli pakastimessa. Veikkaan että kidneypavut olisivat olleet maukkaampia, tää jäi vähän vaisuksi.
Joten suosittelen seuraamaan Siskojen reseptiä. Papulisukkeen kanssa tarjolla oli salaattia, paprikaa, kirsikkatomaatteja, salsaa, avokadoa ja Hakaniemen hallista ostettua ihanaa lehtileipää. Vaikka beans refritos jäikin vähän mauttomaksi, kokonaisuus oli oikein njam.
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Huivia toisensa perään
Pitsihuivit on ihania! Ja niitä on kiva tehdä. Sain handepandelta joululahjaksi kerän Riihivillan Maahinen-lankaa, sävynä Japanese Indigo, ja pohdiskelin pitkään mihin sen raaskisin käyttää. Päädyin kokeilemaan Nancy Bushin Knitted Lace of Estonia -kirjasta Triinu-nimistä huivia. Huivista tulikin hieno, joskin hyvin lyhyt! Olisin tilannut lankaa lisää, mutta samaa sävyä ei enää ollut saatavilla. Käyttöä tällä pätkälläkin on kuitenkin ollut - pituus on itse asiassa aika sopiva silloin, kun huivin asettelee takin kauluksen sisäpuolelle.
Triinusta innostuneena (miten olinkin tähän mennessä erehtynyt luulemaan, että pitsin neulominen on ylivoimaisen vaikeaa?) halusin tehdä itselleni myös kunnon kokoisen kolmiohuivin. Malliksi valikoitui Tulppaani-kolmiohuivi, langaksi handepanden ylijäämävarastosta ohutta Villa Laurilan kainuunharmas + gotlanninlammas -yhdistelmää.
Neuloin mallikertaa aika monta kertaa enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa, enkä oikein hahmottanut minkä kokoinen huivista oli tulossa. Käytin koko kerän (140 grammaa), ja sain kuin sainkin tulokseksi juuri sopivan muhkean huivin.
Huivi on ollut jo käytössä ja reuna on hieman käpristynyt, se täytynee prässätä uudestaan. Kaikenkaikkiaan huivi oli mukava neulottava, joskaan en koko aikana oppinut ulkoa kerrosten aloituksia ja lopetuksia. Mutta sekään ei harmita yhtään nyt, kun valmis huivi lämmittää kaulassa!
Triinusta innostuneena (miten olinkin tähän mennessä erehtynyt luulemaan, että pitsin neulominen on ylivoimaisen vaikeaa?) halusin tehdä itselleni myös kunnon kokoisen kolmiohuivin. Malliksi valikoitui Tulppaani-kolmiohuivi, langaksi handepanden ylijäämävarastosta ohutta Villa Laurilan kainuunharmas + gotlanninlammas -yhdistelmää.
Neuloin mallikertaa aika monta kertaa enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa, enkä oikein hahmottanut minkä kokoinen huivista oli tulossa. Käytin koko kerän (140 grammaa), ja sain kuin sainkin tulokseksi juuri sopivan muhkean huivin.
Huivi on ollut jo käytössä ja reuna on hieman käpristynyt, se täytynee prässätä uudestaan. Kaikenkaikkiaan huivi oli mukava neulottava, joskaan en koko aikana oppinut ulkoa kerrosten aloituksia ja lopetuksia. Mutta sekään ei harmita yhtään nyt, kun valmis huivi lämmittää kaulassa!
sunnuntai 11. huhtikuuta 2010
Jotain valmista sentään
Hiljaista on pidellyt tosiaan täältäkin suunnalta. Toisin kuin Handepandella, minulla ei ole ollut työ- tai lomakiireitä eikä oikein muutakaan hyvää syytä tähän blogihiljaisuuuteen.
Jotenkin kaikenlainen puuhasteluinto on ollut hakusessa jo pitkään. Neulominen ei ole inspiroinut yhtään, ja minun kohdallani se on jo aika vakava merkki. Reseptejä en ole jaksanut kokeilla, ja ruokalautaselle on päätynyt usein jotain (julkaisukelvotonta) sekalaista kasvissörsseliä. Lohdutusta olen viime aikoina saanut lähinnä Facebookin Ei menny niinku Strömsössä -ryhmästä.
Mutta valitukset sikseen: olen jo uskaltautunut vaihtamaan talvipalttoon kevyempään kevättakkiin ja lempikahvila on jälleen auki. Kyllä tämä tästä taas!
Ja olenhan oikeasti saanut jotain sentään valmiiksikin. Tikkusin ystävälle syntymäpäivälahjaksi huivin.
Kyseessä on vanha kunnon Baktus, mutta pienin muutoksin. Lacy Baktuksen mallin löytää myös Ravelrysta. Lankana Vuorelman Veto, 2 kerää meni huiviin ja 3½ puikoilla neuloin menemään.
Jotenkin kaikenlainen puuhasteluinto on ollut hakusessa jo pitkään. Neulominen ei ole inspiroinut yhtään, ja minun kohdallani se on jo aika vakava merkki. Reseptejä en ole jaksanut kokeilla, ja ruokalautaselle on päätynyt usein jotain (julkaisukelvotonta) sekalaista kasvissörsseliä. Lohdutusta olen viime aikoina saanut lähinnä Facebookin Ei menny niinku Strömsössä -ryhmästä.
Mutta valitukset sikseen: olen jo uskaltautunut vaihtamaan talvipalttoon kevyempään kevättakkiin ja lempikahvila on jälleen auki. Kyllä tämä tästä taas!
Ja olenhan oikeasti saanut jotain sentään valmiiksikin. Tikkusin ystävälle syntymäpäivälahjaksi huivin.
Kyseessä on vanha kunnon Baktus, mutta pienin muutoksin. Lacy Baktuksen mallin löytää myös Ravelrysta. Lankana Vuorelman Veto, 2 kerää meni huiviin ja 3½ puikoilla neuloin menemään.
lauantai 10. huhtikuuta 2010
Halloumi-parsasalaatti
En ollut edes huomannut että parsakausi on alkanut mutta sitten bongasin Prinsessakeittiön Veeran kirjoituksen aiheesta. Ja ihanan näköisen parsasalaatin. Täytyy myöntää että halloumi taisi kyllä olla mun kohdalla se taikasana, en siis ole yli-innokas parsafani, ystävä kuitenkin. Mutta kylläpä oli hyvä yhdistelmä, tykkäsin!
Halloumi-parsasalaatti
vihreitä parsatankoja
Napoli mix -salaattia
kirsikkatomaatteja
kikherneitä (nää unohdin)
kevätsipulia
halloumia
Kuori parsatangot ja leikkaa puumainen tyvi pois. Keitä kiehuvassa vedessä 2-4 minuuttia. Leikkaa halloumi viipaleiksi ja paista paloja kuivalla pannulla tai pienessä tilkassa öljyä, molemmin puolin, kunnes juusto on saanut väriä. Ja sitten vaan salaatti kokoon. Koska en ehkä koskaan kyllästy ihanaan kurpitsansiemenöljyyn, lurautin sitä vähän tähänkin.
perjantai 9. huhtikuuta 2010
Kevätsuunnitelmia
Blogausrintamalla on viime aikoina ollut hiljaista täältä suunnasta, kun pari viime viikkoa on pukannut loma- ja työmatkaa toinen toisensa perään, hyvä kun on laukun ehtinyt käydä täyttämässä välillä kotona puhtaammilla vaatteilla. Mukavaa on ollut kiireestä huolimatta, esimerkiksi tällaisissa maisemissa on tullut köllöteltyä:
Puuh. Oli se vaan mahtavaa.
Mutta täällä Helsingissähän lumi on jo muisto vainen, ja Kansallismuseon seinustalla kasvaa kymmenen sentin korkuisia narsisseja. (Tai ainakin voin väittää, että ne oli narsisseja, menkää itse tunnistamaan jos ette usko). Pääsiäiskiireistä kotiuduttuani tuntuu olevan vähän kevätkuhinaa ilmassa, suunnittelen ja haaveilen uusista projekteista. Talven harmaat ja tummat värit ja keskeneräiset työt tuntuvat tunkkaisilta ja ikäviltä. Värejä, kaikkia eri värejä nythetimullepaljon!
Näistä tulee joogamattopussi, hame, tunika, huivi, villatakki, toinen huivi ja lapaset. Tulee tulee. Ainakin aikanaan. Nyt tuntuu kivalta vaan silitellä ja katsella värikkäitä asioita. Ja haaveilla kesästä.
Itämainen sieni-nuudelikeitto
Aiempi tofuruoka oli sen verran maistuva että päätin hyödyntää samoja raaka-aineita ja mausteita, keittoon. Hyvää tuli! Nuudelien sijaan olisi tietty voinut laittaa myös tofua.
Itämainen sieni-nuudelikeitto (3-4 annosta)
200g herkkusieniä
1 sipuli
2 kevätsipulia varsineen
2 porkkanaa
200g kiinankaalia
1 kiekko nuudeleita
1 tl inkivääritahnaa
0,5 tl chilitahnaa
1,5 rkl seesamiöljyä
1 rkl miriniä
1 rkl riisiviinietikkaa
3 rkl soijakastiketta
8-10 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
Pilko sipulit ja kiinankaali, viipaloi herkkusienet ja leikkaa porkkanat tikuiksi. Kuumenna seesamiöljy kattilassa ja lisää sipulit joukkoon. Kuullottele hetki ja lisää herkkusienet sekä porkkanatikut. Paistele sen aikaa että suurimmat nesteet irtoavat sienistä. Lisää kiinankaali, paistele taas hetki sekoitellen, niin että kaali hieman kutistuu. Lisää loput mausteet ja vesi sekä murskattu nuudelikiekko. Anna kiehua noin 10 minuuttia.
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Hedelmähyydyke joka ei sitten hyytynyt
Tadaa! Hyydyke ennen ja jälkeen kumoamisen:
Mulla on hyviä ja huonoja kokemuksia agar-agarista. Edellinen kokeilu, kirsikka-kookos-juustokakku, onnistui mainiosti niin uskalsin kokeilla taas. Vaan kävi kuten joskus joulumarmeladien kanssa, ei tosiaan hyytynyt. Ohje on äitini 70-lukulaisesta Kasvis -keittokirjasta. Ehkä agar-agar oli silloin tujumpaa. Laitan reseptin tähän nyt kuitenkin jos jollain olisi vinkkejä? Tää olisi nimittäin mainion raikas ja vaivaton jälkiruoka ja helposti muunneltavissa eri hedelmillä/mehuilla.
Hedelmähyydyke
4 dl appelsiinimehua
2 rkl agar-agaria
1-2 rkl hunajaa
5 dl hedelmiä kuutioina
Kiehauta mehu ja sekoita siihen vispaten agar-agar. Keitä sekoittaen muutaman minuutin ajan. Lisää sekoittaen hunaja ja hedelmät, kaada yhteen isoon tai moneen pieneen astiaan. Anna hyydykkeen jäähtyä 2-3 tuntia ennen tarjoilua ja kumoamista.
Lisäsin myös kookoshiutaleita eli nuo valkoiset hiutaleet ovat niitä, ei liukenematonta agar-agaria.
Mulla on hyviä ja huonoja kokemuksia agar-agarista. Edellinen kokeilu, kirsikka-kookos-juustokakku, onnistui mainiosti niin uskalsin kokeilla taas. Vaan kävi kuten joskus joulumarmeladien kanssa, ei tosiaan hyytynyt. Ohje on äitini 70-lukulaisesta Kasvis -keittokirjasta. Ehkä agar-agar oli silloin tujumpaa. Laitan reseptin tähän nyt kuitenkin jos jollain olisi vinkkejä? Tää olisi nimittäin mainion raikas ja vaivaton jälkiruoka ja helposti muunneltavissa eri hedelmillä/mehuilla.
Hedelmähyydyke
4 dl appelsiinimehua
2 rkl agar-agaria
1-2 rkl hunajaa
5 dl hedelmiä kuutioina
Kiehauta mehu ja sekoita siihen vispaten agar-agar. Keitä sekoittaen muutaman minuutin ajan. Lisää sekoittaen hunaja ja hedelmät, kaada yhteen isoon tai moneen pieneen astiaan. Anna hyydykkeen jäähtyä 2-3 tuntia ennen tarjoilua ja kumoamista.
Lisäsin myös kookoshiutaleita eli nuo valkoiset hiutaleet ovat niitä, ei liukenematonta agar-agaria.
sunnuntai 4. huhtikuuta 2010
Tofua, sieniä ja kiinankaalia
Taannoisessa tofuhaasteessa tuli niin paljon kokeilemisen arvoisia reseptejä että näistä saisi jo oman pikku tofukeittokirjan. Nyt testiin pääsi Appelsiineja ja hunajaa -blogin ehdokas Tofua, sieniä ja paksoita. Ja kun ei mokomaa paksoita näkynyt niin kiinankaali tuli ehdotuksen mukaan tilalle. Ja olipa kyllä hyvää, varsinkin kastike oli erityisen maukasta! Mulla ei ollut maapähkinävoita mutta se olisi varmaan ollut ihan täydellinen lisä tähän.
Tofua, sieniä ja kiinankaalia
1 pkt kiinteää tofua, noin 300-400 grammaa
1 paksoi tai bok choi (tai kiinankaalia)
300 gr sieniä, herkkusieniä ja siitakesieniä
2 kevätsipulia varsineen
1 sipuli
öljyä paistamiseen
Marinointikastike:
3,5 rkl vaaleaa misoa (ei ollut niin jätin vaan pois)
4 rkl miriniä
1 tl inkivääriä raastettuna
2,5 rkl riisietikkaa
1 rkl seesamiöljyä
Leikkaa tofu isoiksi paloiksi, sekoita marinointiliemi sekä laita palaset seokseen marinoitumaan vähintään 3 tunniksi. Pilko paksoin/kiinankaalin lehdet ja kanta, sipulit sekä sienet, saa jäädä suuriksi paloiksi.
Poista tofupalat marinointikastikkeesta, laita ne ritilälle pannun päälle, grillivastuksen alle kunnes ovat saaneet väriä (mä paistoin ihan pannulla). Lisää marinointikastikkeeseen :
1,5 rkl miriniä
2 rkl soijakastiketta
1,5 rkl riisietikkaa
0,5 rkl seesamiöljyä
chilihiutaleita
3 murskattua valkosipulinkynttä
1 rkl maustamatonta maapähkinävoita
2 rkl vettä
Sekoita ainekset hyvin keskenään. Paista sieniä wokissa pienessä öljymäärässä joitakin minuutteja, lisää bok choi ja sipulit. Paista vielä pari minuuttia sekoitellen. Kaada kastike päälle ja anna paistua noin 5 minuuttia koko ajan sekoitellen ja kaada tofupalojen päälle.
Tofua, sieniä ja kiinankaalia
1 pkt kiinteää tofua, noin 300-400 grammaa
1 paksoi tai bok choi (tai kiinankaalia)
300 gr sieniä, herkkusieniä ja siitakesieniä
2 kevätsipulia varsineen
1 sipuli
öljyä paistamiseen
Marinointikastike:
3,5 rkl vaaleaa misoa (ei ollut niin jätin vaan pois)
4 rkl miriniä
1 tl inkivääriä raastettuna
2,5 rkl riisietikkaa
1 rkl seesamiöljyä
Leikkaa tofu isoiksi paloiksi, sekoita marinointiliemi sekä laita palaset seokseen marinoitumaan vähintään 3 tunniksi. Pilko paksoin/kiinankaalin lehdet ja kanta, sipulit sekä sienet, saa jäädä suuriksi paloiksi.
Poista tofupalat marinointikastikkeesta, laita ne ritilälle pannun päälle, grillivastuksen alle kunnes ovat saaneet väriä (mä paistoin ihan pannulla). Lisää marinointikastikkeeseen :
1,5 rkl miriniä
2 rkl soijakastiketta
1,5 rkl riisietikkaa
0,5 rkl seesamiöljyä
chilihiutaleita
3 murskattua valkosipulinkynttä
1 rkl maustamatonta maapähkinävoita
2 rkl vettä
Sekoita ainekset hyvin keskenään. Paista sieniä wokissa pienessä öljymäärässä joitakin minuutteja, lisää bok choi ja sipulit. Paista vielä pari minuuttia sekoitellen. Kaada kastike päälle ja anna paistua noin 5 minuuttia koko ajan sekoitellen ja kaada tofupalojen päälle.
perjantai 2. huhtikuuta 2010
Kreikkalainen porkkanasalaatti
Teen tosi harvoin samaa ruokaa useamman kerran ja se johtuu ihan siitä että olen niin utelias. Ennemmin siis testaan uutta reseptiä kuin jo joskus tehtyä. Tietysti on joitain niin hyväksi havaittuja että niihin pitää palata uudelleen, tämä salaatti on yksi niistä. Ihan jo sen takia että se on supernopea tehdä ja porkkana+oliivi+feta on ihan loistava yhdistelmä. Perinteinen kreikkalainen salaatti on mun mielestä aika tylsä, porkkana antaa siihen mukavasti mehevyyttä. Ja tämän salaatin tekoon tällä kertaa innosti Hesarin fetajuustotesti. Pirkka totta tosiaan on hyvä.
Kreikkalainen porkkanasalaatti
jäävuorisalaattia
porkkanaa raastettuna
mustia oliiveja
hyvää fetajuustoa
siemensekoitusta
(hiukan balsamicoa päälle)
ja tarjolle tuoreen leivän kanssa, nam!
Kreikkalainen porkkanasalaatti
jäävuorisalaattia
porkkanaa raastettuna
mustia oliiveja
hyvää fetajuustoa
siemensekoitusta
(hiukan balsamicoa päälle)
ja tarjolle tuoreen leivän kanssa, nam!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)