Peanut Butter Chocolate Pillows

Uuden vuoden viemisiksi päätin tehdä jotain Vegan Cookies Invade Your Cookie Jar -kirjasta. Juhlan kunniaksi hyppäsin suoraan Fancy Cookies -osastolle, jossa eniten houkutteli Peanut Butter Chocolate Pillow -resepti. Suklaakeksitaikinaan käärittyjä maapähkinävoiklönttejä - ei voi mennä vikaan! Varmuuden vuoksi kuitenkin kuorrutin pallerot vielä sulatetulla tummalla suklaalla, niin ei pääse syntymään mitään kalorivajetta. Nam!

Ameriikkalaiset olivat tehneet taikinasta 24 palloa, mutta itse sain aikaiseksi ainakin 10 enemmän. Siitä huolimatta koko oli ihan riittävä, golf-pallon luokkaa uuniin mennessä. Käytin leivonnassa gluteenittomia jauhoja (valmista seosta ja quinoa-jauhoja), mutta se ei menoa haitannut. Vähän ohjetta enemmän jauhoja taikinaan lisäsin, kun tuntui muuten jäävän öljyiseksi.

Ohje löytyi kätevästi netistä täältä, joten säästyin näpyttämiseltä. Tämän myötä ei sitten muuta kuin hyvää uutta vuotta kaikillen!

Peanut Butter Chocolate Pillows
makes 2 dozen cookies

Chocolate dough:
1/2 cup canola oil
1 cup sugar
1/4 cup pure maple syrup
3 tablespoons non-dairy milk
1/2 teaspoon vanilla extract
1 1/2 cups all-purpose flour
1/3 cup unsweetened dutch processed cocoa powder
2 tablespoons black unsweetened cocoa or more dutch processed unsweetened cocoa powder
1/2 teaspoon baking soda
1/4 teaspoon salt

Filling:
3/4 cup natural salted peanut butter, crunchy or creamy style
2/3 cup confectioner’s sugar
2 to 3 tablespoons soy creamer or non-dairy milk
1/4 teaspoon vanilla extract

In a large mixing bowl combine oil, sugar, maple syrup, non-dairy milk and vanilla extract and mix until smooth. Sift in flour, cocoa powder, black cocoa if using, baking soda and salt. Mix to form a moist dough.

Make the filling. In another mixing bowl beat together peanut butter, confectioner’s sugar, 2 tablespoons of soy creamer and vanilla extract to form a moist but firm dough. If peanut butter dough is too dry (as different natural peanut butters have different moisture content), stir in remaining tablespoon of non-dairy milk. If dough is too wet knead in a little extra powdered sugar.

Preheat oven to 350°F. Line bakings sheet with parchment paper.

Shape the cookies. Create the centers of the cookies by rolling the peanut butter dough into 24 balls. Scoop a generous tablespoon of chocolate dough, flatten into a disc and place a peanut butter ball in the center. Fold the sides of the chocolate dough up and around the peanut butter center and roll the chocolate ball into an smooth ball between your palms. Place on a sheet of waxed paper and repeat with remaining doughs. If desired gently flatten cookies a little, but this is not necessary.

Place dough balls on lined baking sheets about 2 inches apart and bake for 10 minutes. Remove sheet from oven and let cookies for 5 minutes before moving to a wire rack to complete cooling. Store cookies in tightly covered container. If desired warm cookies in a microwave for 10 to 12 seconds before serving.

Huippuhyvä lämmin tomaatti-fetasalaatti

Välillä se vaan jaksaa hämmästyttää miten yksinkertaisilla ruoka-aineilla saa niin hyvää aikaiseksi. Tämän reseptin bongasin Kurpitsamoskasta, alunperin sen on kehitellyt Teresa Välimäki. Voisin kehua (ja syödä) tätä loputtomiin! Jos uudenvuoden istujaisia on luvassa niin perunasalaatin viereen tätä.

Lämmin tomaatti-fetasalaatti ( 2 isoa tai 4 pientä annosta)

2 rasiaa minitomaatteja (400 g)
1 pkt fetajuustoa (150 g)
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl punaviinietikkaa
1 tl suolaa
2 tl sokeria
tuoretta tai kuivattua timjamia
mustapippuria

Kuutioi tai murustele feta ja laita uunivuokaan minitomaattien kanssa. Mittaa vuokaan kaikki mausteaineet ja sekoita. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Tarjoile hyvän leivän kanssa jotta saat mahtavan liemen dippailtua.

Rukiiset rieskat

Lomapäivät tietävät sitä että on aikaa nauttia pitkistä ihanista aamiaisista. Jos riisipuuro- tai puurokiintiö ylipäätään on täynnä, suosittelen testaamaan näitä rukiisia rieskoja. Helppoja, nopeita ja sopii myös meille kenen vatsa ei oikein tykkää vehnän ja hiivan yhdistelmästä. Resepti on Yhteishyvästä, ohjeen piimän vaihdoin jugurttiin.

Rukiiset rieskat ( 4 kpl)

3 dl soijajugurttia
1/2 dl öljyä
3/4 tl soodaa
1,5 dl kaurahiutaleita
2 dl ruisjauhoja
1/4 dl pellavansiemeniä
o,5 tl suolaa

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna turvota kunnes uuni on kuumentunut 225 asteeseen. Muotoile taikinasta neljä kiekkoa leivinpaperin päälle, taputtele hieman jauhoja päälle. Paista uunin keskitasolla 20-25 minuuttia.

Joulukalenterin luukku 24

No täällä se nyt on, jouluaatto!
Kuvassa mun äidin joskus omin kätösin muovaama joulukuusi, rakkain joulukoristeeni. Liikuttava, eikö? Mietin pitkään että mitä ihmettä keksisin jouluaaton luukkuun koska jouluvinkeille/-resepteille ei ole enää varsinaista tarvetta. Tänään ei enää tehdä mitään vaan otetaan iisisti ja nautitaan toivottavasti hyvästä seurasta ja ruuasta. Mutta jos käy niin että joulupöydän antimet alkavat jossain vaiheessa loppuviikkoa kyllästyttää niin tässä muutamia vinkkejä miten niitä voi hyödyntää!

Itämaiset porkkanapyörykät (n.18 kpl)

4 dl porkkanalaatikkoa
n. 4 rkl jauhoja (riippuu miten löysää laatikko on)
2 rkl soijakastiketta
1 tl inkivääritahnaa
ripaus chiliä ja suolaa
seesaminsiemeniä
dippailuun soija-/teriyakikastiketta

Yhdistä muut ainekset paitsi siemenet. Pyörittele taikinasta pallukoita, taikina saa olla löysähköä, kunhan pysyy pyörykkä kasassa. Kierittele ne lopuksi seesaminsiemenissä. Paista pannulla oliiviöljyssä sen verran että tulee väriä pintaan ja pyörykät lämpenevät. Tarjoillaan soija- tai teriyakikastikkeen kanssa joihin pyöryköitä voi dippailla. Porkkana ja soija toimivat yhteen niin hyvin.

Lanttulaatikon rippeet voi käyttää sellaisenaan lanttusupikkaiden täytteeksi. Perunalaatikon loput pääsi mintun, fetan ja bataatin kanssa ihanan samettiseen keittoon. Tää oli ihan sairaan hyvää, piti tehdä heti uusi satsi.

Mintulla ja fetalla maustettu peruna-bataattikeitto (2-3 annosta)

400g bataattia
2 dl perunalaatikkoa
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
5 dl kasvislientä
1 tl kuivattua minttua
loraus maitoa
suolaa, pippuria
fetajuustoa

Kuori ja pilko bataatti sekä sipulit. Keittele niitä kasvisliemessä kunnes bataatti on kypsää, n.20 minuuttia. Lisää perunalaatikko, suolaa ja pippuria. Survo tasaiseksi ja lisää lopuksi minttu sekä loraus maitoa. Tarjoillaan fetajuuston kanssa.

Ja sitten se jälkkäripuoli. Ylijäämä piparit kannattaa hyödyntää handepanden esimerkillisellä tavalla. Tai sitten jos haluaa päästä yhdellä kertaa eroon lopuista suklaista, luumumarmeladista ja pipareista, jäädyke on oiva keino.


Luumu-piparijäädyke

5-15 piparkakkua (vähän koosta riippuen)
3 rkl luumumarmeladia
1 prk maitorahkaa
1 prk vispikermaa
0,5 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
2 rkl raakaruokosokeria
päälle rouhittua suklaata, käytin cacao nibsejä

Vaahdota kerma ja lisää siihen maitorahka sekä sokerit ja kaneli. Murusta mukaan piparit mutta älä ihan jauhoksi, saa jäädä isojakin paloja. Lisää joukkoon luumumarmeladi ja sekoita vaan hieman, seos saa jäädä "raidalliseksi". Kostuta leipävuoka ja kaada seos siihen. Laita kelmu päälle ja pistä pakkaseen, anna olla yön yli. Nosta huoneenlämpöön 15 minuuttia ennen tarjoilua. Kasta vuoka kuumaan veteen nopeasti (älä kuitenkaan päästä vettä vuokaan), poista kelmu ja kumoa vadille. Koristele rouhitulla suklailla tai muilla joulukarkeilla.

Herkullista ja rauhallista joulua kaikille, koko Herkku & Koukku -porukan puolesta!

Joulukalenterin luukku 23

Kotikonnuille on saavuttu ja nyt saapi joulu tulla. Kävimme vähän ajelulla katselemassa miltä kylä näyttää talvitamineissa.

Rauhaisia hetkiä kaikille!

Joulukalenteri luukku 22

Uskaltaudun paljastamaan kahden joulupaketin sisällön, vaikka pukin tuloon muutama yö onkin jäljellä. Luotan siihen, ettei kukaan joulukiireissään tänne ennätä kurkkimaan...

2-vuotialle sukulaistytölle neuloin lahjaksi apupupun. En jotenkin ollut tuosta ohjeesta kovin innoissani etukäteen, mutta pupusta tulikin tosi söpö! Ja tekeminen oli mukavan yksinkertaista ja nopeaa. Liian myöhään muistin kuitenkin Hertan lahjaksi tekemän pupun, jolta puuttui häntä. Niin puuttuu tältäkin! Toivotaan, että housu-selitys kelpaa taas.

Anoppi puolestaan saa lahjaksi kaulahuivin ja pipon, jotka on neulottu Utunan Kainuunharmas-huivilangasta. Värinä on kaunis viininpunainen Loitsu.

Huivin mallineuleen nappasin Neulojan käsikirjasta (by Lesley Stanfield ja Melody Griffiths), jossa se oli nimetty Aalloiksi. Handepande vinkkasi, että samalla mallilla on tehty myös pipoja esimerkiksi täällä. Siitä sitten summittaisesti mallia vilkaisten tein myös pipon samalla kuosilla, tosin kaksinkertaisella langalla. Tuo huivilanka oli ihanan ohutta, välillä jopa epäilytti sen kestäminen kun katkeili kovin helposti. Toivottavasti kestää kuitenkin käytössä.

Eipä niitä itsetehtyjä lahjoja sitten montaa muuta ollutkaan, kun hieman myöhässä rupesin puikkoja kilistelemään. Taas kerran on aika vannoa, että ensi vuonna aloitan valmistelut hyvissä ajoin!

Joulukalenterin luukku 21

Viime viikonloppuna sain ilokseni lapsuudenystäväni meille kylään viettämään pikkujouluja ja vähän synttäreitäkin. Näiden juhlien teemaksi valittiin Venäjä. Tarjolla oli tietenkin venäläishenkisiä ruokia ja juomia. Lisäksi kuunneltiin venäläistä musiikkia vaikka talon isäntä yrittikin tätä vastaan protestoida.


Alkupalaksi oli tarjolla borssikeittoa + päälle smetanaa, suolakurkkua ja pekonia, sekä kaalipiirakkaa.


Pääruoan valmistuksesta vastasi urhoollinen J-mies, joka seisoi tunnin hellan äärellä jotta sai paistettua 10-henkiselle seurueellemme tarpeeksi blinejä. Niiden lisukkeeksi oli tarjolla mätiä, sillikaviaaria, haudutettua kaalia, paistettuja sieniä, smetanaa ja punasipuli-silppua.

Jälkkärinä juotiin venäläistä mustaa teetä, joka makeutettiin sokerin sijasta vadelmahillolla. (Kyllä, luit oikein!) Kaverini sisko oli venäjällä vaihtarina ja kertoi tämän olleen siellä yleinen tapa. Ja ei se yhtään hassummalta maistunut. Teen seuraksi oli sitruslottaa joka ehti hujahtaa juhlaseurueen vatsoihin ennenkuin muistin ottaa kuvan, voi ei! Mutta hyvää ja raikasta se oli. Sitruslotta on myös hauskan näköinen pöydässä, sellainen puolikas kuula joka on päällystetty hedelmäsiivuilla.


Sunnuntaina me tehtiin vielä samalla porukalla retki Pernajaan, Malmgårdin kartanon joulumarkkinoille, jossa paikalliset tuottajat myivät tuotteitaan. Me ostettiin pukinkonttiin mm. Malmgårdin olutta, marinoituja valkosipulinkynsiä, chili-ja valkosipulikurkkusalaattia, leivonnaisia sekä karpalonamuja.


Tässä vielä "venäläisen illan" reseptejä:

Juustoinen borssikeitto
(aika monelle hengelle, varaa iso kattila)

8 punajuurta
2-3 sipulia
4 valkosipulin kynttä
1 purjo
4-5 porkkanaa
3-4 litraa laimeaa kasvislientä
punaviinietikkaa
4-5 laakerinlehteä
timjamia
suolaa
kokonaisia mustapippureita (varovasti)
sokeria
200 g tuorejuustoa, naturell
öljyä
voi myös laittaa esim. juuriselleriä tai punakaalia

Kuori vihannekset ja juurekset ja suikaloi ne. Kuullota suikaleita isossa kattilassa öljyn kera kunnes ne hieman pehmenevät. Lisää neste sekä kaikki mausteet ja anna kiehua miedolla lämmöllä 25-35 minuuttia. Lisää joukkoon tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Koriste valmis keitto tuoreilla yrteillä, tarjoile esim smetanan, suolakurkin tai paistetun pekonin kanssa.

Blinit
(noin 25 paksuhkoa bliniä)

0,5 l maitoa
25 g hiivaa
2 keltuaista
1 rkl voisulaa tai 2 ½ rkl ranskankermaa
1 tl suolaa
3-4 dl tattarijauhoja
1 dl vehnä- tai maissijauhoja
2 valkuaista
(1-2 rkl kirkasta viinaa)
voita paistamiseen

Varaa esille kaikki tarvittavat aineet.
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Lisää muut aineet lukuun ottamatta munanvalkuaisia ja alkoholia. Sekoita taikina tasaiseksi ja peitä astia liinalla. Anna taikinan levätä huoneenlämmössä noin kahden tunnin ajan.
Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi ja sekoita vaahto taikinaan. Lisää halutessasi alkoholi.
Paista blini- tai ohukaispannulla mieltymyksesi mukaan joko paksuja kuohkeita tai ohuita pitsireunaisia blinejä.

Sillikaviaari
6 annosta

2 sillifileetä
2 kovaksi keitettyä munaa
1 sipuli
Kastike
2 dl kermaviiliä
4 rkl hienonnettua tilliä
1 rkl sinappia
ripaus sokeria
ripaus valkopippuria

Huuhtele sillifileet ja valuta ne hyvin. Hienonna ne sipulin ja keitettyjen munien kanssa tasaiseksi. Sekoita kastikkeen aineet ja nostele sillitahnan kanssa sekaisin. Nosta jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi.

Sitruslotta
(8 annosta)
Valmistusaika: Vähintään vuorokausi
Vaikeusaste: Helppo

Vuokaan:
1 kpl greippiä
1 kpl verigreippiä
Hyytelö:
2,5 dl Flora vanillaa
3 kpl liivatelehteä
1 dl appelsiinimehua
1 kpl greippiä
1 kpl verigreippiä
2 rkl sokeri

Kuori greipit ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Vuoraa pyöreäpohjainen lasikulho (1,5 l) greippiviipaleilla. Vatkaa Flora Vanilla kuohkeaksi vaahdoksi. Liuota kylmässä vedessä pehmitetyt liivatelehdet kuumennettuun appelsiinimehuun. Lisää hieman jäähtynyt liivateseos Flora Vanilla vaahdon joukkoon. Lisää myös kuoritut ja kuutioidut greipit ja sokeri. Kaada seos greippiviipaleilla vuorattuun vuokaan. Anna hyytyä jääkaapissa mieluiten seuraavaan päivään. Kumoa sitruslotta varovasti tarjoiluvadille. Voit käyttää sitruslottaan myös appelsiineja tai muita sitrushedelmiä.

Luumuinen tofu

Äiti tuli kylään ja halusin tarjota jotain jouluista ruokaa. Olen jo pitkään haaveillut Chocochilin Seitania ja luumuja -reseptin testaamisesta, mutta tällä kertaa ruuan piti olla gluteenitonta. Yhdistelin sitten edellä mainittua reseptiä sekä Hesarin ruokasivujen Pikkujoulun possupataa, mutta possu ja seitan korvautui tofulla. Lopputulos oli todella maukas ja herkullinen! Suosittelen!

Luumuinen tofukastike

1 pkt tofua
100g kuivattuja luumuja
1 sipuli
1 omena
2 rkl creme fraichea / smetanaa
1 rkl tomaattipyrettä
3 dl kasvislientä
1 rkl soijakastiketta
1 tl riisiviinietikkaa
ripaukset suolaa, sokeria ja chiliä

Kuutioi tofu ja marinoi muutama tunti tai yön yli. Itse lorautin marinadiin soijaa, inkivääriä, öljyä, chiliä, riisiviinietikkaa sekä suolaa. Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja kuullota silputtua sipulia siinä hetki. Lisää marinoidut tofukuutiot pannulle. Kääntele hetki ja lisää joukkoon kuorineen pilkottu omena, luumut, kasvisliemi, soija, etikka ja mausteet. Anna hautua kannen alla 20-30 minuuttia.
Ota kansi lopuksi pois päältä ja keittele vielä viitisen minuuttia, kastike haihtuu ja paksuuntuu hieman. Lisää lopuksi creme fraiche/smetana ja maista. Tarjoa perunamuusin kanssa ja jotain hyvää leipää on syytä olla ihanan kastikkeen dippailuun!

Joulukalenterin luukku 20

Laatikot muine tykötarpeineen kuuluvat olennaisena osana joulun menuun, ja ainakin meillä jouluruokia syödään muutama päivä putkeen (ja aika monta kertaa päivässä, uh). Jossain vaiheessa lanttu-, peruna- ja porkkanalaatikkoa tuntuu pursuavan jo korvista, ja silloin raikastussalaatille voisi olla tilausta.


Muokkasimme Hesarin ohjetta hieman (kaikkia ainesosia ei löytynyt kaapista tai haluttu muuten käyttää), mutta hyvää oli näinkin:

Raikastussalaatti (neljä aikuista ja yksi lapsi söivät tästä kevyesti ja ylikin jäi)

Tammenlehti-salaattia
Romaine-salaattia
2 päärynää
Pala cantaloupe-melonia
Cashewpähkinöitä
Kuivattuja luumuja (tai marjoja)

Kastikkeeseen:
1 rkl sitruunamehua
Loraus oliiviöljyä
Suolaa
Mustapippuria
Tuoretta minttua

Tätä tarjoilimme eilen ystäville. Raikasti sopivasti myös jo ennen joulua!

Joulukalenterin luukku 19

Kysymys herkkukoukkulaisille: mitä uutta näet meidän kuistilla?
No nuo ikkunaverhot, ne ovat vihdoinkin valmiit ja paikoillaan! En ois ikinä uskonut laittavani pitsiverhoja kotiini, mutta nyt se päivä on koittanut.

Verhothan olivat alunperin pöytäliina joka me löydettiin J-miehen kanssa viime kesänä Loviisan Kris-kirppikseltä. Pitkään olin metsästänyt kappa-mallista, virkattua verhoa mutta sitä ei vaan löytynyt. Krisin Helena sitten kehoitti minua ottamaan tämän pöytäliinan ja muokkaamaan siitä kappaverhot.


Tuumasin hankintaa pitkän tovin sillä pöytäliina oli aikas kellastunut ja pitsi oli monesta kohtaa purkaantunut ja paljon silmukoita oli katkeillut. Toisaalta se oli tosi kaunis ja käsin tehty. Ja kun Helenan seuraksi liittyi toinenkin täti minua kannustamaan ja neuvomaan miten toimia valkaisun ja korjailujen suhteen päätin ostaa pöytaliinan ja lupasin yrittää sen korjausta. Tähän tuo toinen täti tomerasti tokaisi minulle: "Älä yritä kun TEE!" Eipä se sitten auttanut kuin ottaa haaste vastaan. Aikas nyperrys niiden katkenneiden silmukoiden kanssa oli, mutta tulipahan tehtyä! Kiva oli saada verhot jouluksi paikoilleen, se oli mun tavoite.

Maailman ihanin leipomo

Viime viikot on ollut yhtä muuttorumbaa mutta vihdoin se on ohi! Laatikot on melkolailla purettu ja nyt pääsee nauttimaan siitä hauskimmasta osuudesta eli uusiin kotikulmiin tutustumisesta. Ensiksi tietysti selvitetään lähikauppa ja muu ruokaan liittyvä tarjonta.

Lähelle on vasta avattu tosi kiva luomukauppa & -kahvila Keidas, josta saa kaikenlaista luomukinkusta vihanneksiin ja kookosöljystä mausteisiin, jauhoja, teetä, herkkuja, kaikkea!

Ja sitten se maailman ihanin leipomo. Se on Avikaisten leipomo. Kävin tänään ensimmäistä kertaa ja olin aivan myyty. Leipomoa pitää perheensä kanssa melkein 80-vuotias Elvi Avikainen joka iloisesti tervehti minua astuessani sisään. Aluksi juteltiin heidän suositusta erikoisuudestaan, ruiskissoista, joita valmistetaan tilauksesta.

Idea sai alkunsa siitä kun hänen tyttärensä piirteli nuorena Saapasjalkakissoja. Myöhemmin joku pyysi koiraa ja tytär piirsi äidilleen mallin.

Kissa olisi pitänyt siis tilata etukäteen joten päädyin ostamaan ruis-perunalimpun. Kaupan päälle sain piparin. Ja kun keskustelun lomassa tuli esiin että olen juuri muuttanut naapuriin, Elvi kiiruhti leipomon puolelle ja palasi lämpimän hapansetsuurin kanssa. Hän ojensi sen minulle ja toivotti tervetulleeksi mäelle. Näin niitä asiakassuhteita luodaan.
Alla limppu ja setsuuri.


Naapuri sanoi että leipomon pienet mustikka- ja omenamunkit ovat niin hyviä että niitä pitää syödä kerralla neljä. Uskon.

Joulukalenterin luukku 18

Uhkaako pipariylijäämä tai alkavatko piparit kyllästyttää jo tässä vaiheessa? Laita pipsut palleroiksi! Ohje on muokattu Joy of Baking-sivustolta.

220 g (20 kpl) pipareita (murskattuna 4 dl)

80 g pähkinöitä (esim. cashew)

40 g (vajaa 1 dl) tomusokeria

1.5 rkl kaakaojauhetta

loraus agavesiirappia (tai hunajaa)

50 ml amarettoa

Optionaalinen suklaakuorrute:

100 g suklaata

2 rkl voita/margariinia

Paahda pähkinät kuumalla, kuivalla pannulla ja anna jäähtyä. Murskaa piparit hienoksi jauheeksi kaulimella (tai tehosekoittimessa). Pilko paahdetut pähkinät hakkeeksi terävällä veitsellä (tai tehosekoittimella) ja lisää piparijauheeseen. Siivilöi sekaan myös tomusokeri ja kaakaojauhe ja sekoita. Lisää agavesiirappi ja amaretto ja vaivaa kosteaksi taikinaksi. Muotoile palleroiksi (kostuta käsiä välillä niin taikina irtoaa paremmin) ja laita jääkaappiin suljetussa astiassa.

Jos haluat kuorruttaa suklaalla, sulata suklaa ja voi vesihauteessa ja dippaa pallerot suklaasulaan. Voit myös kierittää pallot tomusokerissa, kaakaojauheessa tms. Siirrä takaisin jääkaappiin ja anna maustua vähintään vuorokauden, mielellään kahden ajan.

Pallerot testattiin työkavereilla, ja saivat enimmäkseen kiittäviä arvioita. Joku mutisi hieman arvostelevaan sävyyn, että ovat aika tuhteja, mutta tämä ei kuitenkaan estänyt ko. henkilöä nappaamasta kolmatta palloa (vaikka ei meillä tietenkään lasketa...). Joten eiköhän ne maut olleet jokseenkin kohdallaan!

(Huomautus vielä tuosta amarettosta: sehän on aika voimakkaan makuista eikä suinkaan kaikkien suosikkijuoma, joskin maut kyllä tasaantuvat säilytyksessä. Liköörin voi kuitenkin myös korvata paitsi erimakuisella viinaksella, myös kahvilla, glögillä jne.)

Joulukalenterin luukku 17

Muistin erästä synttärisankaritarta hieman etukäteen, kun hän sattui tulemaan vierailulle. Oikea juhlapäivä on vasta muutaman päivän päästä ja toivottavasti silloin on tarjolla kaakkua, koska nyt ei ollut. Mustikkarahkaa, suklaatia ja karamelleja ilmeistyi sentään jostain!

Lahjaksi olin ommellut pannulapun ja rintarossin. Rossi on se verran kookas, että lienee parhaassa paikassa ulkoilutakissa.





Kangas on Louekarin Puutarhan parhaat. Pannulapun sisällä on kovikehuopaa ja rintarossin täytteenä pumpulia. Sitä yleensä on aina saatavilla, jos on tällaisia pienempiä täyttöhommia suunnitteilla. Rintakorun taakse ompelin vielä kiinnikkeen, johon sai ison hakaneulan paikoilleen.




Toivottavasti olivat mieluisia!

Joulukalenterin luukku 16

Tänään joulukalenterista paljastuvat omppujen uudet vaatteet! Innostuin, kun näin nämä. Sitten tajusin, että nämä näin kyllä jo viime vuonna, mutta sittemmin unohdin. Onneksi tulivat taas vastaan.

Omasta päästä en osannut lähteä omenalle takkia tekemään, joten käännyin osaavampien puoleen Ravelryssä.



Ovathan nämä aika jouluiset, mutta suojaavat eväsomenaa kolhuilta laukun pohjalla varmasti myös joulun jälkeen.

Malli: Silly apple cozy / Casey Newman (ravel it)

Lankoina käytin mitä-sattuu-langanjämiä ja puikkojen kokoa vaihtelin 3-3,5 mm välillä. Ja hei apua, kutomisen tuoksinnassa katkaisin (!) yhden puisen puikon! Härregud! Se ei vaan kestänyt käsittelyssäni kaksi nurin yhteen - mallia loppuun saakka. Onko kenellekään muulle sattunut näin, vai olenko minä (taas) vähän liian Xena?

Joulukalenteri luukku 15

Tämän vuoden joulukorttien idean nappasin jostakin blogosfäärin syövereistä jo alkuvuodesta. Silloin nimittäin näin ohjeet paperitähden taitteluun ja testasinkin ohjetta saman tien. Nyt joulun alla kun kortteja rupesin tekemään, ei alkuperäistä ohjetta enää netistä löytynyt. (Jos joku tunnistaa ohjeen niin huutakoon hep!) Onneksi tekemäni testitähti löytyi sentään ja sain muistutettua mieleen taittelun salat. Valitettavasti en kuitenkaan osaa laatia hienoja taitteluohjeita kuten eräät!

Tähdet leikkelin ja taittelin Tildan ohuista kartongeista, joiden vaaleansinertävät ja -punertavat sävyt miellyttivät tällä erää. Hieman valjuilta ne näyttivät tummanharmaata taustaa vasten, mutta ensi vuonna sitten paremmat mätsäilyt. Kiinnitin tähdet kortteihin siten, että ne voi halutessaan irrottaa ja ripustaa joulukoristeeksi.

Tänään on sitten viimeinen mahdollisuus pistää kortit postiin joulumerkkihinnalla. Nipin napin tuli projekti valmiiksi ajoissa!

Kerhokokoontuminen joulutunnelmissa

Yllätys oli melkoinen, kun Jytis vieraisille saapuessaan toi mukanaan rasiallisen lanttusupikkaita. Itse kun olin juuri viettänyt aamupäivän supikkaita leipoen! Great minds think alike, vai miten sitä sanotaan. Huvittavaa asiassa oli se, että kumpikaan ei ollut moisia karjalaisperinnepiiraita ennen leiponut, ja että netistä oli napattu täsmälleen sama ohje. Itse olin ohjetta kuitenkin hieman muokkaillut, joten vertailtiin sitten eri versioita. Molemmat olivat hyviä, sanon minä! Suositellaan erityisesti lanttulaatikon ystäville.

Tein supikasohjeeseen seuraavia muutoksia: käytin lanttumuusiin vehnäjauhojen tilalla maissijauhoja, margariinin sijaan muutaman ruokalusikallisen kookosöljyä ja tavallisen siirapin sijaan pienen lorauksen agavesiirappia. Taikinaan en laittanut lainkaan vehnäjauhoja, vaan pelkkiä ruisjauhoja. Paistetut piiraat voitelin lanttujen keittoveden ja kookosöljyn seoksella. (Kookosöljy on kyllä mahtava tuote, vieno kookoksen maku sopi tähän ruokaan!)

Toisena suolapalana maisteltiin hapankaalipiirakkaa. Oli varmasti pyhäinhäväistys käyttää elävän ravinnon kurssilla punakaalesta tehty hapankaali tämmöisen kypsennettyyn piirakkaan, mutta ajattelin sen maistuvan siinä muodossa paremmin kuin raakana. Voimakas maku oli näinkin! Jos ei lanttusupikkaita kannata tehdä kuin lanttulaatikon ystävien, on tätä piirakkaa turha tarjoilla hapankaalta inhoaville.

Pohjataikinan sekoittelin ruis-, kookos- ja quinoajauhosta (desi kutakin), joiden sekaan lisäsin öljyä, vettä ja maustamatonta soijajukurttia sen verran, että taikina oli muotoiltavaa. Painelin taikinan piirasvuoan pohjalle ja reunoille ja esipaistoin noin 5 minuuttia. Täytettä varten kuullotin pari sipulia ja yhden valkosipulinkynnen sekä 5 dl hapankaalta. Lopuksi sekoitin täytteeseen vajaan purkillisen maustamatonta soijajukurttia ja mausteita (suola, pippurit ja yrtit sopivat ainakin) . Sitten vaan täyte esipaistetun pohjan päälle ja puoleksi tunniksi uuniin 200 asteeseen.

Kahvikakku oli sentään raakaravintoa. Appelsiinia ja hunajaa -blogista löytyvät mansikkaleivoikset päätyivät kakun muotoon ja saivat päälleen raakasuklaakuorrutuksen ja raakakookoslastuja. Maku oli hyvä, mutta kakun leikkaaminen melkoista puuhaa - suklaakuorrutus kovettui sen verran kovaksi, että kakkulapio ei mennyt läpi. Seuraavalla kerralla teen alkuperäisen ohjeen mukaisesti leivoksia tai jätän kuorrutuksen pois, niin helpottuu homma.

Syömisen lisäksi kerhossa myös tikuttiin monenlaista säärystintä, villatakkia ja lapasta, luettiin ameriikkalaisten joululehtiä, ommeltiin pehmopupua ja paketoitiin joululahjoja. Kiitos kivasta iltapäivästä osallistujille!

Joulukalenterin luukku 14

Lanttulaatikko on mun lempiruoka joulupöydässä. Mulla on myös sellainen fiksaatio että pöydässä pitää olla fetajuustoa. Se sopii täydellisesti aavistuksen makeiden laatikoiden kanssa. Ja tässä seuraavassa lanttu ja feta kohtaavat piiraissa.

Taustaksi pitää kertoa että mä tein aluksi karjalaisia perinnepiiraita, lanttusupikkaita, tällä Vihreän Langan reseptillä. Pieleen meni, täytettä jäi puolet yli, piiraat meinasivat palaa heti ja sitten ne räjähtelivät uunissa. Toisistamme tietämättöminä, Ellu oli myös ollut saman reseptin kimpussa, paremmalla onnella. Aiheeseen palataan myöhemmin. Minä puolestaan ylijäämätäytteeni kanssa lähdin muokkaamaan reseptiä fetajuuston avustuksella, se siitä karjalaisuudesta, mutta hyviä olivat!

Lanttufetapiiraat ( 16 kpl)

Täyte:
500g lanttusosetta
1 rkl margariinia
1 tl suolaa
1,5 rkl siirappia
1 rkl vehnäjauhoja
ripaus valkopippuria
100g fetajuustoa
16 kpl mustia oliiveja

Taikina:
2 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl vettä
0,5 tl suolaa

Käytin täytteeseen siis valmista lanttusosetta, voisi myös keittää saman verran lanttuja ja muussata mutta mä vähän oikaisin. Sekoita lanttusoseeseen margariini, vehnäjauhot, siirappi, suola ja pippuri.

Sekoita taikinan ainekset keskenään ja muotoile se pötköksi ruisjauhoissa. Jaa pötkö 16 osaan ja litistä ne kämmenten välissä (tai kaulitse) pieniksi lettusiksi. Painele lettuset muffinssivuokien pohjalle. Laita täytettä reilu ruokalusikallinen jokaiseen vuokaan. Murusta päälle reilusti fetajuustoa ja paina oliivi keskelle. Paista 250 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. Jos meinaavat tummua liikaa, laske hieman asteita.

Ja sellainen tuli mieleen että fetan olisi voinut murustaa lanttusoseen sekaan ja säästää vähän päälle, toimisi varmaan vielä paremmin niin.

Joulukalenterin luukku 13

Marraskuusta saakka on mielessä kummitellut jostakin sinne putkahtanut ajatus appelsiinimarmeladikakusta - pitihän sitä sitten vihdoin testata!

Paakkelssi sopiikin hyvin tähän pimeään sydäntalveen, kakku on mehevä ja maukas ja käy tarjottavaksi ihan sellaisenaan tai varmasti vaikkapa tuorejuustokuorrutuksen kera.

Appelsiinimarmeladikakku

200 g appelsiinimarmeladia

150 g voita/margariinia

2 kananmunaa

1.5 dl sokeria

1.5 dl (75 g) mantelijauhetta

3 dl vehnäjauhoja

1 tl soodaa

1 tl leivinjauhetta

1 tl neilikkaa

1 tl vaniljasokeria

2 rkl unikonsiemeniä

1/4 tl muskottia

1 tl suolaa

Vatkaa sekaisin marmeladi, pehmeä voi, kananmunat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele marmeladiseokseen.

Paista 180 asteessa reilu tunti (vuoasta riippuen) tai kunnes kakkuun tökättyyn tikkuun ei enää tartu mitään tahmaa.

Anna jäähtyä, kääri tiiviisti folioon tai kelmuun ja säilytä jääkaapissa. Kakku paranee säilytyksessä, säilyy useita päiviä mehevänä. (Siis ainakin teoriassa.)

Joulukalenterin luukku 12

Minä inspiroiduin Hertan + asuintoverin origami-postauksesta niin että innostuin kaivamaan esiin Jytikseltä Tokion-tuliaisina saamani origami-setin.


Kuten jo aiemmin mainitsin niin kärsivällisyys ei ole ykköshyveitäni, mutta urhoollisesti yritin pakkauksen ohjeiden mukaisesti taitella mm. possua, pingviiniä ja norsua mutta en pysynyt ohjeiden perässä, joissa oli paljon nuolia ja jaappaaniankielisiä ohjeistuksia. Vaikuttivat aika vaativilta origameilta siis. Mutta oikeasti ongelma on varmaan meikäläisen avaruudellisessa hahmotuskyvyssä, tuossa pakkauksen päällä lukee varmasti että: "Naurettavan helppoja origami-ohjeita!" ja "Näillä ohjeilla lapsikin onnistuu!"

Ja lopulta onnistuin minäkin, tein linnun! Ja siitä innostuneena taittelin niitä lisää ja päätin tehdä linnuista joulukortteja. Mars ei kun Tiimariin ostamaan punaista ja vihreää kartonkia ja tällaisia niistä sitten tuli:


Askartelu-assistenttina / lahjomattomana makutuomarina mulla oli myös tällainen tyyppi!

Neuleet pussiin

Seuraava osa sarjoissamme Joku roti tähän neulehommaan ja Kangasvaraston tyhjennys: sohvalla pyörivät lankakerät, keskeneräiset neuleet ja epämääräiset muovipussit epämääräisine neulesisältöineen ovat toivottavasti tämän kassin myötä historiaa.



Malli: Two Kates Project Bag / Kate Davies

Kankaat: Taikamylly / Marimekko sekä ruudullinen vuorikangas kirppikseltä

Muutin vähän tuota pohjaa: tein sinne tasaisen osuuden, jotta kassi pysyisi paremmin pystyssä. Ompeluakin tein vähän eri järjestyksessä, halusin tehdä kahvat eri tavalla. Mutta aika pitkälti ruodussa kuitenkin pysyttiin.

Niin, tulihan siitä vähän... kirjava. Mutta kyllä tykkään. Malli on näppärä, sisältö on siististi piilossa leveiden kahvojen takana, mutta kuitenkin helposti saatavilla. Ja ennen kaikkea malli on helppo ja nopea. Lisää tällaista.

Joulukalenterin luukku 11

Lahjat ovat jo melkolailla kääreissään, sillä tänä vuonna olin ajatellut olla ajoissa. Pientä puuhailua, ompelemista ja ostoksia pikkuhiljaa. Mutta on suunnitteilla vielä koristelua ja herkkupuolta. Koristelu vaatii pakkasia. Eli mikäli ne Siperian pakkaset nyt saapuvat tänne asti, niin hyvältä vaikuttaa! Pohjoisemmassa oli jo kuuraa puiden oksilla (käväistiin siellä marraskuun puolenvälin tienoilla) ja nyt kuulemma jo 40 cm lunta.

Mutta siis tällaisista olen haaveillut jo aikaisempina vuosina vesisateen keskellä.


Ja tällaisista.


Ohjeet on kuvattu Suuresta askartelukirjasta, toim. Päivi Heininen.

Jä vielä vähän herkkuja! Pullaa tietenkin, mutta ehkä tänä jouluna piparkakkupullia. Jostain tuli mieleen ne pyöreät pullat, missä on tähden muotinen piparkakku päällä. Oon taitanut tykätä niistä. Nyt kuitenkin suunnitelmissa kierreversiot, joiden väliin tulee margariinia, murustettua piparkakkua ja kanelia. Voisihan sitä kaulita itseään piparkakkutaikinaakin väliin...hmmm.


Suunnitelmissa on myös tämä luumuinen kääretorttu.

Kääretorttupohja
4 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
kostutukseen maitoa

Täyte
2 dl vispikermaa
1-2 rkl sitruunamehua
sokeria maun mukaan
1 prk (300g) luumumarmeladia
1 prk (200g) vaniljatuorejuustoa

Nämä ohjeet löytyivät Kodin Kuvalehdestä 23/2009.

Ehkä testaan myös pähkinäisiä kookospunajuuria sekä bataattilinssiterriiniä. Jytiksen kanssa kokkailimme itsenäisyyspäivänä linssiporkkanamureketta ja hyvää oli sekin!

Joulukalenterin luukku 10

Olin jo päättänyt olla lainkaan tekemättä piparkakkuja tänä vuonna, koska se paistaminen on niin rasittavaa hommaa. Taikinanhimo voitti sitten kuitenkin, ja pyöräytin piparitaikinan Oikeutta eläimille -järjestön sivuilta löytyneen reseptin mukaan. Muutamaan otteeseen paistoin perinteisiä piparkakkuja (+ söin tietenkin mahan kipeäksi pelkästä taikinasta), mutta taikina ei siltikään osoittanut mitään loppumisen merkkejä. Jotain muutakin oli keksittävä.

Jytis taisi olla se, joka kehotti käyttämään jämätaikinat piirakkapohjana. Hyvä idea ja tuumasta toimeen! Näin syntyivät karpalo-vaniljatäytteiset piparipiirat, joiden lopputuloksesta tykkäsin kovasti. Karpalot olivat mukavan kirpeitä ja piparitaikinan mausteisuus sopi vaniljaiseen täytteeseen.

Näin jälkeenpäin ajatellen olisin käyttänyt piparitaikinan tekoon mieluummin Kahvila Vegaanin erittäin herkulliselta kuulostavaa fiksua reseptiä, mutta huomasin sen liian myöhään. Ensi kerralla sitten!

Piparipiiraat
12-15 kpl

Pohja:
piparkakkutaikinaa

Täyte:
3 dl karpaloita (jäiset käyvät)
2 rkl perunajauhoja
1 dl sokeria (tai maun mukaan)
1 tl vaniljaa (oikeaa!)
3 dl maustamatonta soijajukurttia (Alpro)

Painele piparkakkutaikinaa silikonivuokien pohjalle ja reunoille. (Mikäli käytät metallivuokia, voitele ja jauhota ne ensin.) Sekoita kuivat aineet jäisiin karpaloihin ja lisää sitten joukkoon soijajukurtti. Täytä piparkakkukupit karpalo-jukurttiseoksella ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. Anna piiraiden jäähtyä ennen vuoista irrottamista.

Puuhastelijan Hanoi

Kuten jo aiemmin kerroimme, matkustimme Ekin kanssa työasioiden merkeissä Vietnamiin jokin aika sitten. Siinä missä maassa pääsi herkuttelemaan ihanilla ruuilla, eivät ostokset juuri houkutelleet.

Monet kaupat pursuivat krääsää, jota tuntui olevan kaikissa muissakin putiikeissa. Laukkuja, huiveja, pusseja, koriste-esineitä ja vaikka mitä muuta oli kyllä paljon tarjolla, mutta juuri mikään ei erottunut muiden joukosta.

Onneksi eräänä iltana törmäsimme sattumalta pieneen Bee-putiikkiin lähellä hotelliamme. Tuntui kuin olisi kotiinsa astunut! Kaupassa työskennelleet tytöt kertoivat, että kauppa oli ollut auki vasta kaksi päivää. Meillä oli tuuria!

Putiikissa oli kaikkea ihanaa: virkattuja ja ommeltuja myssyjä, mekkoja, paitoja ja koruja. Ihan mielettömän söpö oli myös kaupan nurkassa oleva vanha ompelukone.
Vietnamilaisia noin puolta pidemmälle ihmiselle sopivien vaatteiden löytäminen oli aika haastavaa, joten keskityin tutkimaan kaupan koruvalikoimaa. Nämä kahdet helmet ja yksi rintarossi päätyivät matkalaukkuuni.

Myöhemmin vierailimme vielä tyttöjen toisessakin kaupassa Moonissa, joka oli aivan yhtä kiva. Omistaja Lan kertoi lukevansa japanilaisia lehtiä ja kirjoja, ja vaikutteet kyllä näkyivätkin vaatteissa ja koruissa.

Yksi mieleenpainuva juttu Hanoista oli katu, jossa myytiin kaikkea mahdollista ompeluun ja käsitöihin liittyvää. Vetoketjuja, nappeja, kankaita, kanttinauhaa, ihan mitä vaan. Myös Giorgio Armani -kangasmerkkejä oli tarjolla vaatteisiin ommeltaviksi. Aitoudesta ei ehkä kannata tässä yhteydessä puhua, heh.
Jos Vietnamiin menee, kannattaa ottaa mukaan oma lempivaate ja teettää siitä kopio räätälillä. Onneksi saimme tämän vinkin (kiitos R!), sillä itse en olisi varmasti asiaa tajunnut. Kävimme ostamassa kangastorilta kankaat ja teetimme kotikatumme räätälillä mekon Hertalle ja hameen Ekille. Ompelulaatu oli todella hyvää, ja hinta oli ihan mielettömän halpa.

Kuvat by Eki (paitsi Hertan korukasa)