Helpoista helpoin rieskaohje

Siis rieskahan on parasta leipää, eikö? Oikea rieska on myös sellaista ohutta ja sitä syödessä hampaat ovat koetuksella, eikö? Olen ymmärtänyt, että rieska jakaa mielipiteet varsinkin tuon koostumuksen suhteen. No mutta ainakin meillä Pohojanmaalla, ja nyttemmin myös Helsingissä, tykätään juuri tuollaisesta edellä mainitusta koostumuksesta.

Äitini leipoo myös sitä rieskaa. Tällä kertaa päätin tarttua toimeen itse. Ja nyt kyllä täytyy sanoa, että minulla on vähän huijattu olo: luulin, että se on oikeasti aika haastavaa tehdä tuota rieskaa. No juu, ei ole.

Ohje löytyi googlettemalla ja Myllyn Parhaan mukaan se menee näin:

Ohrarieskat (6 pientä tai 2 isoa, mulla tuli tällä ohjeella 5 pienehköä)

2 dl kylmää vettä
4 dl ohrajauhoja (mä laitoin desin vehnäjauhoja ja kolme ohraa)
1 tl suolaa

Sekoita ainekset nopeasti taikinaksi ja taputtele jauhotuin käsin pellille tai kauli 2-3 mm paksuisiksi rieskoiksi. Pistele haarukassa ja paista uunin keskitasolla 250 asteessa n. 10-15 minuuttia.

Rieskaan kuulemma syntyy paras mahdollinen rakenne, kun taikina on on tosi kylmä ja uuni kuuma. Kylmän ja kuuman äkillinen ero muodostaa vesihöyryä, mikä kohottaa rieskaa ja tekee siitä murean.

Näitä tarjosin Herkun ja Koukun likoille eilen kerhokokoontumisessa. Maistuivat! Parhaimmalta maistuvat tietysti uunikuumina ja voin kanssa. Nam!

Vaikka rieskat olikin helppoja tehdä ja kivoja syödä, niin äidille kunniaa taikinansa koosta: mä lähdin liikkeelle tällaisella pienemmällä määrällä. Ehkä ensi kerralla. Tai sitten kotona käydessä leivinuunissa paistaen.