Vaarin paistettu puuro

Minulle heitettiin haaste: kehitä kauraresepti. Kyseessä on Suomen Kaurayhdistyksen hanke, jolla halutaan lisätä kauran käyttöä ja muistutella kauran hyvistä vaikutuksista. Tällaisista haasteista pidän, tee jotain uutta, jostain sinulle hyvin tutusta tuotteesta.

Tavallaan teinkin. Kikka on vanha, mutta minulle uusi. Isäni on kertonut että hänen isänsä tapasi paistaa ylijääneen kaurapuuron seuraavana päivänä pannulla. Tarkemmin tästä ei ollut sen enempää koskaan puhetta, miten vaari puuron paistoi tai minkä kanssa sen söi. Päätin testata tällaisena makeana versiona. Lopputulos oli todella mainio! Vei puuron uudelle tasolle. Vähän niinkuin bisnesluokkaan.

Kyllä ne vaarit ja mummot vaan parhaat kikat taitaa.

Paistettu puuro (kahdelle)

3 dl kaurapuuroa
voita
tummaa sokeria
omenahilloa

Levitä puuro muutaman sentin paksuiseksi levyksi lautaselle, anna jäähtyä ja jähmettyä. Saa seistä vaikka seuraavaan päivään. Kuumenna pannulla nokare voita. Odota kunnes voi kuplii ja ruskistuu. Ripottele pannulle hieman tummaaa sokeria. Leikkaa jäähtyneestä puurosta haluamasi kokoisia paloja ja paista pannulla molemmin puolin, kunnes saavat väriä. Tarjoile omenahillon kanssa.

Lisää Lumoudu kaurasta -hankkeesta löytyy täältä.

Kvinoasuklaa

Ostin viime talvena ainekset kvinoasuklaaseen. Valmistin sitä eilen, täpärästi ennen kuin ainekset menivät vanhaksi. Ja onneksi valmistin! Todella koukuttavaa.

Idean kvinoasuklaaseen sain maistaessani joskus tätä patukkaista. Miksi en tekisi itse raakasuklaata ja iskisi sinne joukkoon kvinoamuroja? Epäilin tosin että homma ei varmaankaan toimi, vaan kvinoamuroista tulee ihan lötköjä kun ne upottaa suklaamassaan. Mutta mitä vielä, tuli ihan täydellistä! Jos tykkää riisisuklaasta, niin tykännee tästäkin.

Ainesosia en mitannut, mutta raakasuklaan teossa voi nyt muutenkin edetä näppituntumalla. (Mikäli haluaa tarkempia reseptejä suklaan tekoon, voi niitä etsiskellä vaikkapa täältä.) Tässä siis ainesosaset, jotka löytyivät meitsin suklaasta tällä erää.

Kvinoasuklaa

kaakaovoita
kookosöljyä
carob-jauhetta
agavesiirappia
kanelia
vaniljaa
kvinoamuroja

Sulata kaakaovoi ja kookosöljy vesihauteessa. Lisää muut ainekset kvinoaa lukuunottamatta ja sekoita tasaiseksi. Kaada sekaan kvinoamuroja sen verran, kuin suklaamassa pystyy sitomaan. Lusikoi suklaa astiaan (käytin silikonivuokaa) tai vaikka karkkimuotteihin. Pakasta puolisen tuntia. Pilko palasiksi ja tarjoile! Säilytä jääkaapissa.

Japanilaiset rapukakkuset ja seesamisoosi kasviksille

Lokakuun makumatkalla suunnataan Japaniin. Visiitistäni Tokioon on kulunut jo kolme vuotta, mutta kaipaan siellä syömiäni ruokia jatkuvasti. Erityisesti mieleen jäi kaikenlaiset uppopaistetut kakkuset. Niiden sisältä saattoi löytää riisiä, kaalia, kalaa tai rapuja. Varmaan kaikkea muutakin. Reissun innoittaman ostin japanilaista baariruokaa esittelevän Izakaya - The Japanese Pub Cookbookin, josta allaolevat reseptit ovat.

Nää pyörykät oli parasta mitä tässä keittiössä on syöty aikoihin. Ja naurettavan helppojakin vielä.

Rapukakkuset (Ebi Shinjo)

170g katkarapuja
170g vaaleaa kalaa (käytin siikaa)
170g sipulia
3 rkl majoneesia
0,5 tl suolaa
chilijauhetta
perunajauhoa
rypsiöljyä

Silppua sipuli pieneksi ja kuullota öljyssä. Aja sulatetut katkaravut ja kala massaksi yleiskoneessa, ei tarvi olla ihan tasaista. Lisää tahnaan sipulit, majoneesi, suola ja ripaus chiliä. Sekoita lusikalla. Tässä välissä taikinan voi laittaa jääkaappiin kylmenemään, itse ryhdyin heti toimiin. Pyörittele taikinasta litteitä kakkusia ja kääntele ne perunajauhoissa. Reseptissä kakut uppopaistetaan, itse paistoin ihan pannulla öljyssä, varsin hyvin toimi näin. Tarjoile soijan kanssa

 

Lisukkeeksi tein kasviksia seesamitahnassa. Reseptin mukaan tähän olisi tullut vihreitä papuja, fava-papuja ja halutessaan tofua. Noh, mulla oli vaan vihreitä papuja. Niitä olisi saanut olla enemmänkin, nyt tahnaa oli aika paljon papujen määrään nähden. Mutta hyvää tahnaa.

Kasvikset seesamitahnalla (Ingen no Goma-ae)

200g vihreitä papuja

fava-papuja

(tofua)

4 rkl tahinia

1 rkl ruskeaa sokeria

1 rkl soijakastiketta

3 rkl sakea (itse laitoin 1 rkl riisiviinietikkaa ja 2 rkl vettä)

Sekoita kastikeainekset ja lisää kypsät kasvikset (ja tofu) joukkoon. Koristele seesaminsiemenillä.

Japanissa korttelibaareissa izakayoissa, syötiin aina monia pieniä annoksia ja  paikalliset ottivat aina yhdeksi ruoaksi edamame-papuja. Suomessa olen tyytynyt korvaamaan ne pulleilla sokeriherneillä. Raikas lisuke ja niin kauniita pötkylöitä.

Ennen ateriaa sanotaan itadakimasu ("tulen vastaanottamaan"), syömisen päätteeksi ja lähtiessä toivotetaan gochisōsama deshita ("se oli juhla-ateria"). Ja niin se kyllä aina olikin.

Keksejä ja rieskoja vaan ei gluteenia

Ilahdun aina kovasti helpoista ja hyvistä gluteenittomista leivontaohjeista. Vaikka gluteenitonta leivontaa tulee harrastettua säännöllisesti, ei siihen oiken ole syntynyt näppituntumaa, ja lopputulokset ovat aina vähän mitä sattuu. Toisinaan tosi hyviä, mutta useimmiten ei.

Kun taas oli tulossa vieraaksi keliaakikko ja mietin leipomuksia, tuli mieleen vastikään bongaamani suklaakaurakeksit sekä muutaman kuukauden takaiset bataattirieskat (eli oranssit alustat päällisille, hih!). Molemmille pisteet helppoudesta ja ainesosalistan lyhyydestä!

Keksit onnistuivat hyvin, taikina oli helposti leivottavaa ja keksit näyttivät siltä miltä pitikin. Suutuntuma oli vähän jauhoinen ja maku ei ole kovin makea - maistajasta riippunee onko tämä hyvä vai huono juttu. Ehkä olisin kaivannut näihin jotain tahmeaa. Maapähkinävoita? Tässä kuitenkin resepti sellaisena kuin itse sen toteutin.

Suklaakaurakeksit

3 dl kaurajauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl vaniljaa
0,25 tl ruususuolaa
0,5 dl palmusokeria
100 g tummaa suklaata
0,75 dl rypsiöljyä
0,5 dl agavesiirappia

Rouhi suklaa karkeaksi ja sekoita kuivien ainesten kanssa. Lisää öljy ja siirappi ja sekoita. Pyörittele taikina palloiksi ja litistä. Paista 175 asteessa noin 15 minuuttia.

Ja sitten ne rieskat. Tunnustetaan, että tässä oikaisin mutkia vielä entisestään käyttämällä itse keitetyn ja soseutetun bataatin sijaan valmista porkkanasosetta. Käytin myös tattarijauhojen sijaan kaurajauhoja, kun niillä nyt kerran oli ruvettu läträämään. Toimi, hyviä tuli! Tarjoiltiin tällä erää hummuksen, salaatin, kurkun ja tomaatin kera. Teen toistekin.

Porkkanarieskat

500 g porkkanasosetta
n. 4 dl kaurajauhoja
1 dl kaurahiutaleita

Sekoita ainekset keskenään, lätki (voidellulle) leivinpaperille, paista 250 asteessa noin 10 minuuttia.

Tuhti tomaattikeitto

Vetiset keitot ovat mun mielestä huijausta. Kunnon keiton pitää olla paksua, sakeaa, pysyä lusikassa. Olin ajatellut tehdä pitkästä aikaa savutofu-tomaattikeittoa, Pumpkin Jamin Marin muistutuksesta. Tofua ei löytynyt, joten tomaatteihin oli tyytyminen. Päätinkin laittaa niitä sitten kolmea erilaista: paseerattuna, kirsikkatomaatteja paahdettuna ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Hyvä kombo!

Tomaattikeitto (2-3 annosta)

1 tlk paseerattua tomaattia
1 rasia kirsikkatomaatteja
1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
timjamia
oliiviöljyä
1 tl ruskeaa sokeria
suolaa, mustapippuria
1 rkl balsamicoa

paahdettuja, suolattuja pähkinöitä
maustamatonta (soija)jugurttia

Halkaise kirsikkatomaatit ja levitä leivinpaperin päälle pellille. Laita myös halkaistut valkosipulin kynnet pellille. Ripottele päälle vähän suolaa ja timjamia, sekä muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä. Paahda 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia.

 

Sillä välin kuullota pilkottu sipuli kattilassa oliiviöljyssä. Lisää paseerattu tomaatti sekä pilkotut aurinkokuivatut tomaatit. Hienonna kasvisliemikuutio kattilaan, lisää sokeri, ripaus suolaa ja vesi. Anna porista pienellä lämmöllä noin 20 minuuttia. Lisää paahdetut kirsikkatomaatit, murskatut valkosipulinkynnet ja balsamico joukkoon ja maista. Mausta tarvittaessa lisää.

Tarjoile maustamattoman jugurtin, paahdettujen ja suolattujen pähkinöiden sekä paahdetun leivän kanssa. Peukku tälle!

Syysterveiset Hampurista!

Kävin alkusyksystä Hampurissa, mainio kaupunki. Mukavan rosoinen.

Tuoretta kalaa sai aina. Tässä pienen katukeittiön lounas. Kolmea eri kalaa grillattuna, annos 6 euroa.

Hotellini sijaitsi Reeperbahnilla. Iltaisin katukuvaa leimasivat maksulliset naiset ja Hesburgerit.

Myös paikallinen jalkapallojoukkue St. Pauli näkyi katukuvassa hyvin. Tässä fanien kantisbaari. Pieni, hämyinen luola jossa kaikki vetivät röökiä sisällä.

Paljon hyvää etnistä ruokaa tuli vastaan. Jonain päivänä meikäläinenkin osaa vielä tehdä tällaiset koristehärpäkkeet.

Veden äärellä viihtyi.

 
Ja ankkurilogo oli esillä vahvasti kaikkialla.


Ihana Saksa, aina yhtä kiva ja lihottava kokemus. Ah.
Loppuun vielä kuva kaupasta löytyneestä muistikirjasta. Ettäs kehtaavat.

Basilikamuffinssit

Tässä yhdistyy halu saada aamiaiselle vähällä vaivalla jotain vähän ekstraa, sekä kuolevan basilikapuskan hyötykäyttö. Ohje löytyi Makeaa ja suolaista puutarhasta -keittokirjasta. En ollut siihen ihan tyytyväinen, mutta siitä tuolla alempana.

Ohje sanoo muffini, minä muffinssi. Wikipedia hyväksyy molemmat (kuten myös kielitoimisto) ja tietää kertoa että useilla Yhdysvaltojen osavaltioilla on oma muffinssinsa. Tuli hirveä hinku testata ne kaikki.

Vaan sitä ennen sen basilikapuskan kimppuun.

Basilikamuffinit (6kpl)

2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
4 rkl basilikanlehtiä (laitoin kyllä enemmän)
2 rkl rypsiöljyä
50g margariinia/voita sulatettuna
1 kananmuna
1 dl maitorahkaa
2 rkl vettä
+ siemeniä ja parmesanraastetta

Sekoita taikinan kuivat ainekset keskenään. Hiero basilikanlehdet öljyn kanssa tahnaksi morttelissa. Ei onnistu. Tai en mä ainakaan niitä saanut tahnaksi. Lisäsin vähän merisuolaa, jotta rakenne rikkoontuisi helpommin. Sauvasekoittimella olisi tullut varmaan parempi lopputulos.

Lisää puolet basilikatahnasta sekä loput ainekset taikinaan. Annostele muffinivuokiin ja sivele loppu tahna muffinssien päälle. Ripottele pinnalle siemeniä ja parmesanraastetta. Paista 200 asteessa 15 minuuttia.

Ihan maukkaita olivat mutta aamiaismuffinssien ystävänä sanoisin, että tuo linkin ohje jossa ei ole munaa ja rahkan sijaan on käytetty jugurttia (soija tai turkkilainen), on parempi. Mutta kyllä nääkin tuosta pöydältä hupenivat.

Kerä Tampereella

Tein tänään vauvan kanssa huviretken Tampereelle. Tarkoituksena oli testata junamatkustamista (hyvin sujui), lounastaa kaverin kanssa (hyvää oli Telakan papukeitto), pitää seuraa toiselle kaverille, joka junailee Tampereelle opintojen merkeissä monta kertaa viikossa (hyvää seuraa pidettiin), käydä jossain kivassa paikassa kahvilla (mentiin Taikapapuun, joka ois kyllä voinut olla kivempikin) ja tietty visiteerata Kerässä (vaikka Kerä olikin samaan aikaan Helsingissä). Koskapa Heta vielä erikseen laittoi tekstarin, että ota nyt sitten sieltä Kerästä blogiin kuvia, niin saamanne pitää. Siellä oli tämmöistä:

Ja tämmöistä:

Eli toisin sanoen aivan todella ihanaa! Tuonnehan voisi jäädä asumaan.

Pienet tuliaispussitkin ostettiin kaverin kanssa. Mulle puuvillalankaa keittiöpyyhettä varten...

...ja kaverille mehevän vihreää sukkalankaa. (Tuolla kerän sisässä on kuulemma joku erilliskerä erityisen kestävää lankaa kantapäätä varten. Jännittävää!)

Kiitos Tampere, kiitos Kerä, kiitos kaverit, kiitos Heta patistamisesta. Eihän se Tampere mikään Turku ole, mutta ihan huippukivaa siellä aina on käydä! Kerän ansiosta vielä hieman entistä huippukivempaa.

Kerä Helsingissä

Minua on suhteellisen helppo miellyttää kaupankäynnissä. Jos ostokseni kääritään (silkki)paperiin, ei siihen paljon muuta tarvita - olen myyty. Näin kävi tänäänkin, kun tulin kotiin tällainen paketti kainalossa.

Kaupungin ihanin lankakauppa Kerä on ilonamme Helsingissä tämän viikon ajan. Koska en ole ehtinyt päästä tutustumaan putiikkiin Tampereella, riensin Kiseleffin taloon oitis tänään. Mukaan lähti huivi- ja lapaslankaa. Olen kuvannut tähän blogiin ihan liian monta kertaa lankoja, joista ei sitten kuitenkaan tullut mitään, joten tällä kertaa kuvaan vasta valmista - jos sellaista tulee.

Mutta menkää ihmeessä Kiseleffin taloon Aleksanterinkadulle! Siellä ne Kerän kivat tytöt tämän viikon huseeraavat. Täältä löytyy viikon ohjelmaa, kaikkia kivoja illanviettojakin on tarjolla.

Sieltä muuten saa Tiinan ihanan pilvitakin ohjettakin, suosittelen!

Nyt täytyy kipaista takaisin sohvalle, kutimet odottavat. Tässä onkin ollut ihan liian pitkä tauko. Kiitos Kerä, tulen toistekin!

Tikuttu pyyhes

Juu ei tullut ihan maailman hienointa neulottua keittiöpyyhettä, mutta keittiöpyyhe kuitenkin!

Raitainen, johon upotin kiitettävän paljon puuvillalankojen jämiä.

Aikamoisen riemunkirjava. Ei ehkä ihan niin hieno kuin olisin halunnut (miksi laitoin nuo tyhmät siniset reunukset!), mutta kelepaa. Seuraavakin on jo suunnitteilla, sen aion tehdä tähän tyyliin.