sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Raidasta matto paranee


Melkein yhtä matkaa kiikkutuolin kanssa meille tuli pari räsymattoa. Kotikotoa, vanhempien luota nekin. Ja heti tuntuu kotoisammalta!

Nythän räsymatot ovat suorastaan trendikkäitä. Meillä kotona niitä on ollut ihan aina, joten ehkä siksikin ne tuntuvat ainoilta oikeilta matoilta. Äidilläni ollut joskus tapana harrastaa joulu- ja juhannusmattoja: juhlapyhiksi aina puhtaat ja uudet matot lattiaan. Vastapestyn maton tuoksu onkin huumaava!


Peltipurkkikokoelmaan tuli täydennystä, kun äiti löysi kirppikseltä kolme kivaa purkkia. Asuintoverin ilme oli näkemisen arvoinen, kun innoissani esittelin näitä. Olen kuullut pariin otteeseen lauseen: "ei enää yhtään peltipurkkia tähän huusholliin". Ei auttanut, vaikka yritin selittää: yksi mulle, yksi hänelle ja yksi vauvalle.  Kummallista.

Täytyy keksiä joku säilytysratkaisu näille. Ainakin Tiinakaisalta kelpaisi ottaa mallia.

5 kommenttia:

  1. purkkikommentti kuulostaa vähän samalta kuin rakas puolisoni viimeksi Akateemisessa käytyämme: "jokainen ostettu kirja on tappio."

    ...kaikkea sitä :D

    VastaaPoista
  2. Mäkin saan usein kirppisreissujen jälkeen kuulla tuon saman lauseen :D Olen oppinut, että asuintoverilta on lopulta yllättävän helppo toimia salassa ja raahata purkkeja kotiin ja keittiön hyllyille ilman, että se niitä edes huomaa. Ihanat purkit ja ihana matto!

    VastaaPoista
  3. Liina: kirjoista ei meillä nurista. Tai jos, niin se taidan olla minä! Enkä minäkään muuten, mutta tuo yksi kirjahylly olis musta riittävä, laajentamaan ei tarvis lähteä... Kaikkea sitä!

    Janna: eli toimin tästä lähtien sitten ihan hiljaa vain... Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
  4. Aivan mahtavat peltipurkin. Olen tosi koukussa peltipurkkeihin ja rasioihin myös. Pari uutta tarvittaisiin täälläkin... ;oD

    VastaaPoista
  5. Hanna: onnea purkkijahtiin! Oon yrittänyt hillitä itseäni, mutta jos löytyy hieno purkki, niin eihän sitä vaan voi sinne kirppiksellekään jättää, millään.

    VastaaPoista