perjantai 2. joulukuuta 2011

Joulukalenterin luukku 2

Lumitähtiä pitsiliinan kappaleista. Löysin valmiit lappuset Madridin reissulta kirpparimummelilta.

Tärkkäsin tähdet sokerivedellä:

2 dl vettä
2 dl sokeria

Lämmitetään kattilassa, kunnes sokeri sulaa. Sitten vain upotetaan nesteeseen ja annetaan kastua aivan läpimäräksi. Rutistetaan kuitenkin ylimääräiset sokerivedet pois.

 Kuivatellaan leivinpaperin päällä noin vuorokausi ja valmista!

Itselle iloksi tai pukinkonttiin.

torstai 1. joulukuuta 2011

Joulukalenterin luukku 1

Tip tap, tip tap! Nyt on kuulkaas jälleen aika avata Herkun ja Koukun joulukalenteri - jo neljättä kertaa. Täytyy sanoa, että kun väänsin ihkaensimmäistä luukkua vuonna 2008 en olisi mitenkään osannut kuvitella tekeväni sitä vielä 2011. Mutta täälläpä ollaan, entistä ehompana!

Tänä vuonna kalenterilla on ihan oma jouluinen ilmeensä. Ken ei vielä huomannut, niin kiinnittäkää katseenne blogin logoon. En kertonut tästä edes meidän blogin tytöille, mutta toivottavasti tämä ylläri eli uusi ilme kelpaa myös teille. Kiitoksia (tai kritiikkiä!) ei kannata tähän suuntaan heitellä, sillä ne kuuluvat asuintoverilleni. (Hän on kehittänyt myös sen alkuperäisen logon.) Kiitos ihana!

Jouluilmeestä tykkään, mutta tämän oman ensimmäisen jouluväkerryksen visuaalinen ilme eri kaliiperia. Ei, se ei ole jouluinen pyttipannu, vaikka siltä näyttääkin.


 Kyseessä ovat nimittäin jouluiset juurekset eli ihan eri asia, hih. Ohjeen löysin Kauneus&Terveys-lehden nettisivuilta. Simppeleihin, mutta aah, niin ihaniin uunijuureksiin saa jouluisen twistin vaikkapa näin:

Jouluiset juurekset (ohjeessa luki että neljälle, mutta pääruokana sanoisin, että reilu kaksi annosta)

3 porkkanaa
2 palsternakkaa
1 pieni lanttu
1 iso punasipuli
1 dl öljyä
½ dl juoksevaa hunajaa
1 tl suolaa
½ tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
½–1 tl rouhittua mustapippuria

Pese ja kuori kaikki juurekset. Leikkaa juurekset tasakokoisiksi (noin 2,5 x 2,5 cm) lohkoiksi. Älä poista sipulin kantaa vaan leikkaa se lohkoiksi niin, että rakenne pysyy kasassa kannasta.

Sekoita öljy, hunaja, suola, neilikka, inkivääri ja pippuri keskenään suuressa kulhossa. Lisää lohkotut juurekset kulhoon kastikkeen joukkoon ja sekoita. Anna mausteiden vetäytyä 1–2 tuntia.

Kaada juurekset leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paahda kypsiksi 225 asteisessa uunissa noin 30–40 minuuttia.

(Lähde: Kotimaiset kasvikset)

Ja vaikka kuvassa näyttääkin pyttipannumössöltä keltaisessa keinovalossa, niin maussa ei ollut kerrassaan mitään vikaa! Juuresten kannatti antaa maustua jääkaapissa ennen kypsentämistä. Jouluiset maut pääsivät hyvin esille.

Että nyt on sitten ensimmäinen luukku auki. Jännityksellä odotan, mitä muista luukuista paljastuu! Odotellessa voi käydä kurkkimassa vaikka niitä vanhoja.

lauantai 26. marraskuuta 2011

Uusi tuttavuus: maapähkinävoi


Täytyy myöntää etten aina ole ollut maapähkinävoin ystävä. Jokin siinä suolaisen ja makean yhdistelmässä tökki. Mutta jotain tapahtui (sama kävi muuten tahinin kanssa) ja nykyään en välttele sitä lainkaan. Yllätyinkin kun tajusin etten ollut koskaan aiemmin ostanut maapähkinävoita (tai -levitettä), ennen kuin tuli idea maapähkinävoi-mokkapaloista. Joita saa muuten äänestää!


Tastespottingin kautta löysin myös hyvin hämmentäviä maapähkinävoireseptejä. Esim kuivatut maapähkinävoi-banaanilastut vaikuttavat hauskoilta. Maapähkinävoijuustopallo puolestaan on jo hiukan överi.

Mokkapalojen jälkeen teki mieli testata jotain suolaista ja Pastanjauhajien sivuilta löytyi varsin houkutteleva resepti, aasialainen maapähkinävoikastike. Aivan törkeän hyvää! Tein tämän kaveriksi paahdettuja kasviksia mutta mikä tahansa olisi sopinut, esimerkiksi usein niin pliisu tofu saisi tästä loistavan kastikkeen. Soosi on tarkoitettu alunperin dippikastikkeeksi eli tuhtia tavaraa.



Aasialainen maapähkinäkastike
(tein puolikkaan annoksen, siinäkin oli useammalle syöjälle tarpeeksi)

2,4 dl maapähkinävoita
0,6 dl soijakastiketta
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 chili hienonnettuna (laitoin 0,5 tl chilitahnaa)
2 rkl muscovado- tai fariinisokeria
ripaus mustapippuria
2 limen mehu (käytin sitruunaa)
1,2 dl kuumaa vettä
(rouhittuja maapähkinöitä koristeeksi)

Yhdistä ainekset (paitsi kuuma vesi ja koristeeksi tarkoitettu pähkinärouhe) tehosekoittimessa tai yleiskoneessa. Aja sekaisin ja kaada kuumaa vettä vähitellen sekaan moottorin käydessä. Tarkkaile välillä kastikkeen koostumusta. Veden on tarkoitus ohentaa se dippailuun sopivaksi, kaikkea vettä ei tarvitse käyttää. Kaada kastike lopuksi kulhoon ja ripottele halutessasi hieman rouhittua pähkinää päälle koristeeksi.

Tehkää tätä!

Ja kuten Chocochilissäkin vinkattiin, myös maapähkinävoi ja omenaviipaleet ovat ihan loistava yhdistelmä. Joulukuussa muuten luvassa viimeinen Uusi tuttavuus, joku uusi projekti tarvisi sitten ensi vuodeksi keksiä..

tiistai 22. marraskuuta 2011

Maapähkinävoi-mokkapalat (joista tuli keksejä)


Enpä ole aikoihin osallistunut kiertävään ruokahaasteeseen, mutta kun kuulin että Kulinaarimurujen Jaana pisti aiheeksi lohdutusruoan, päätin että tähän on tartuttava. On olemassa yksi lohdullinen klassikko joka vaan toimii aina, mokkapalat. Jotain ekstraa siihen piti vähän kehitellä ja vastaus löytyi maapähkinävoista. Vegaanisesta taikinasta tuli vaan sen verran tiukkaa kamaa, että näistä tuli enemmänkin keksejä. Vaan sekään ei onnistunut pilaamaan mokkapalojen taikaa, väittäisin. Appelsiinin mehu antoi kivan sävyn.


Maapähkinävoi-mokkapalakeksit

Pohja:
100g (vegaanista) margariinia
2 dl raakaruokosokeria
1,5 dl maapähkinävoita
1 appelsiini
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3 rkl soijajugurttia

Kuorrutus:
4 rkl sulatettua margariinia
4 rkl hyvää kahvia
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
3,5 dl tomusokeria

Vatkaa margariini ja sokeri kuohkeaksi. Purista appelsiinista mehut ja lisää mehu maapähkinävoin kanssa joukkoon ja sekoita hyvin. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää joukkoon sekoittaen. Lopuksi lisää myös soijajugurtti. Tee taikinasta yksi levy tai keksejä ja paista 200-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia (jos teet keksejä, seuraile milloin reunat tummenevat).

Sekoita kuorrutuksen ainekset keskenään hyvin ja levitä kuorrutus pohjan/keksien päälle. Koristele pähkinöillä tai nonparelleillä. Testasin molempia, värikkäämmät pääsivät 1-vuotissynttäreille.


sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Vegaaninen voileipäkakku ja muita herkkuja

Rasti seinään: tein voileipäkakun. En ole koskaan ennen uskaltanut ryhtyä puuhaan, mutta sehän kävikin lopulta aika iisisti. Teen ehkä joskus toistekin.

Koristelusta iiiiso kiitos armaalle asuintoverille.
Selailin netissä jonkin verran eri ohjeita, ja eniten turvasin tähän Kinuskikissan ohjeeseen. Koska halusin tehdä kakusta vegaanisen, jätin juustot pois ja korvasin tuorejuuston soijatuorejuustolla, jota notkistin soijajugurtilla.

Vegaaninen voileipäkakku (10 hengelle)

12 palaa jonkinlaista vuokaleipää pohjaksi

Täytteeseen numero 1:
1 punainen paprika
1 dl rucolaa
100 g aurinkokuivatun tomaatin suikaleita
n. 100 g maustamatonta tuorejuustoa
hieman soijajugurttia
mustapippuria

Täytteeseen numero 2:
20 cm tuorekurkkua
n. 100 g maustamatonta tuorejuustoa
hieman soijajugurttia
1 iso valkosipulinkynsi

 Kostutukseen:
n. 1 ½ dl sitruunavettä (josta sitruunamehua n. ¼ dl)

Kuorrutukseen:
300-400 g maustamatonta tuorejuustoa
soijajugurttia

Koristeluun:
kirsikkatomaatteja
rucolaa
oliiveja
porkkanaa tms.

Edellisenä päivänä tein täytteen, leikkasin leipäpaloista reunat pois, kostutin ja täytin leivät. Eli neljä palaa vierekkäin, ensin sitruunamehua, sitten täyte numero 1. Uusi kerros leipiä päälle, kostutus ja toinen täyte. Päälle vielä leipäkerros ja kostutus, kakku kelmun alle ja jääkaappiin. Seuraavana aamuna koristelut ja vieraiden saapuessa kakku pöytään!

Meillä siis juhlistettiin himppasen etukäteen perheen pienimmäisen ensimmäistä synttäripäivää. Ellu toi ihanan kakun!

Siinä keskeytyi allekirjoittaneen sokerilakkokin päiväksi, mutta oli se sen väärtiä. Huomenna otetaan taas tiukka linja, ainakin tuonne kuun loppuun saakka.

Me ollaan huonoja järjestämään juhlia, mutta kannattaisi varmaan useammin, kun oli niin kivaa. Kiitos armaat tytöt! Ja siippaset tietty kans.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Palsternakka-focaccia

Unelias kokki nakkasi meitä palsternakalla, Uuden Mustan juureshaasteesta on kyse. Oli kaksi hyvää  vaihtoehtoa:

a) Keitetään porkkanaa, palsternakkaa ja kesäkurpitsaa, muussataan se haarukalla ja syötetään vauvalle.
b) Palsternakka-focaccia. Päädyttiin tähän kun siitä oli kuvakin.


Palsternakka-focaccia (pellillinen)

Leivän ohje on useaan kertaan hyväksi havaittu Hesarin ohje. Päällinen vaan vaihtui.

Leipään:
4,5 dl vettä
1 rkl sokeria
rippunen suolaa
1 pss kuivahiivaa
9-10 dl vehnäjauhoja
2 rkl oliiviöljyä 

Pinnalle: 
1 dl oliiviöljyä
200g palsternakkaa
1 valkosipulinkynsi
tuoretta rosmariinia
karkeaa suolaa

Lisää veteen sokeri ja hitunen suolaa. Lämmitä vesi 42- asteiseksi. Sekoita kuivahiiva kolmeen desilitraan jauhoja. Vatkaa seos lämpimään veteen ja anna taikinajuuren seistä lämpimässä paikassa, kunnes seos alkaa kuplia.  Alusta taikina vehnäjauhoilla pehmeäksi. Lisää lopuksi öljy, joka irrottaa taikinan käsistä ja kulhon reunasta. Kaada taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja kaaviloi leivinpaperille uunipellille. Nostata hyvin.

Pilko kuorittu palsternakka ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna loraus oliiviöljyä paistinpannulla ja kuullota silputtu valkosipulin kynsi siinä. Lisää palsternakkaviipaleet ja sekoittele kunnes saavat väriä. Siirrä sivuun odottelemaan. Painele kaksinkertaiseksi nousseeseen leipäpohjaan sormilla koloja. Täytä kolot oliiviöljyllä ja ripota päälle karkeaa suolaa. Painele palsternakkaviipaleet ja tuoretta rosmariinia leipään. Nostata ja paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.



Viimeisellä haasteviikolla aiheena on nauris, heitetään haaste eteenpäin Sillä Sipuli sekä Yrttipurkki -blogeihin!

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Magdalenas en Madrid



Olin vierailulla ystäväni luona Madridissa ja saimme juhlastaa myös hänen syntymäpäiviään. Ystäväni kertoi, että heillä on tapana järjestää juhlissa aina jonkinlainen kilpailu. Edellisissä juhliin oli pitänyt saapua hienoimmissa sukissa ikinä ja parhaat tietysti palkittiin. 


Tällä kertaa oli luvassa muffinssien koristelua! Synttärisankarin pyynnöstä palkintona hienoimmasta, kauneimmasta ja kekseliäimmästä koristelusta voittajan esittely täällä blogissa. Jee ja onnea!


Mutta pitkitetään hieman seremoniaa ja esitellään kilpailuun osallistuneita teoksia. Sekä tunnustetaan, että ei mennyt leipomusohjeiden noudattaminen ihan nappiin. Mutta kyllä lättänöillä, parilla uudella yrityksellä sekä muutamalla kaupantädin tekemällä muffarilla saatiin kilpailu pystyyn.


Työpiste sijaitsi keittiössä, jotta kaikki saivat taiteilla kaikessa rauhassa ja etteivät muut kilpailijat häirinneet suoritusta.


Viimein kaikki saatiin esille ja numeroitua. Suoritettiin lappuäänestys ja äänten laskenta, mutta sitä ennen vielä muutamia lähempiä tarkasteluja.







Tässä henkilökohtainen suosikkini. Valtuutan itseni antamaan H&K:n erityismaininnan. Mikä ihana tipunen! Onnea!

Mutta ti ti di titti dii ja tadaa, äänestyksen voittaja.... numero 8....


Alfonso ja pacman-muffinssi!


Onnellinen voittaja Alfonso kertoi saaneensa idean oitis sen jälkeen, kun oli ensin halunnut maistaa pienen palan muffinssia, jonka aikoi koristella. Mahtava lähestymistapa haasteeseen!


Suurenmoiset onnittelut sekä Alfonsolle, että syntymäpäiväsankarille vielä näin jälkikäteenkin sekä kiitokset muulle juhlaväelle ja osallistujille!

Munakoiso-ohracurry


 Kuten taisin jo aiemminkin todeta, kokkailuinto on ollut kateissa. Oltiin jo tilaamassa pizzaa kun heräsi ajatus currysta. Muistelin että kaapista löytyy munakoiso ja kookosmaitoa, siinähän on jo hyvä pohja. Löytyipä kaapista myös ohraa, josta tulikin maukasta kun se imaisi kookosta ja mausteet itseensä. Ohessa valmistui myös naan-leivät, vanhalla hyvällä ohjeella. Kyllä tämä setti sen pizzan päihitti.

Munakoiso-ohracurry (kahdelle)

1 iso munakoiso
3 porkkanaa
1 sipuli
1 tlk kookosmaitoa
1,5 dl ohraa
oliiviöljyä
valkosipuli- inkivääri- ja currytahnaa
garam masalaa
kurkumaa
jeeraa
suolaa
pippuria

Pilko ja itketä munakoiso. Laita ohra kiehumaan suolalla maustettuun veteen, anna kiehua 10 minuuttia, valuta. Kuumenna öljy pannulla ja lisää tahnat (n. 1 tl jokaista) ja mausteita ja sekoittele. Lisää silputtu sipuli, pilkotut porkkanat ja munakoiso pannulle. Paistele kunnes ovat imaisseet mausteet ja porkkanat ovat pehmenneet sekä munakoiso alkaa tuntua kypsältä. Lisää kookoskerma ja ohrat pannulle. Anna hautua kannen alla reilun vartin verran. Maista ja mausta lisää tarvittaessa. Tarjoile naan-leivän kanssa.

Omat naan-leipäset meinasivat kärvähtää. Nää on niin nopeita. Ja älyttömän helppoja.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Virkattu poliisiauto

Kyllä, luit otsikon aivan oikein. Törmäsin tähän Facebookissa, enkä malta olla vinkkaamatta täälläkin. Tässä on projekti, joka on mielestäni aika mainio. Ja sellainen, joka ei kyllä minulle putkahtaisi päähän ikinä.



Kaija Papu on tamperelainen taiteilija, joka on päättänyt virkata poliisiauton! Projekti on niin työläs, että se on venähtänyt suunnitellun yhden vuoden sijaan jo yli kaksivuotiseksi. No ei ihme, kun yhden renkaan virkkaamiseenkin menee kuukausi.

Aikamoista! Jään innolla seuraamaan lopputulosta. Ensi kesään mennessä pirssin pitäisi tulla valmiiksi, sillä auto tulee esille Helsingin nykytaidemuseoon Kiasmaan. Aion todellakin mennä katsomaan.

Kaija Papu pitää auton virkkaamisesta blogia täällä. Taiteilijan omat sivut kannattaa katsoa myös. Yle uutisoi tästä viime viikolla, ja täältä pitäisi löytyä juttu.

Go Kaija Papu!

Kuva taiteilijan oma, täältä.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Grahampikkuleivät

Kun taannoin surffailin Kinuskikissan sivuilla kakkuvinkkien toivossa, törmäsin myös maukkailta kuulostavien grahampikkuleipien ohjeeseen.

Oitis päätin kokeilla, ja kyllähän se suolan ja rasvan liitto tässäkin hyvin toimii, heh! Oikein hyviä olivat, mutta terveyskekseiksi en kyllä väitä. Viinirypäleet ja brie kruunasivat.



Ohje tarkasti ja havainnolliset kuvat siis täältä.