maanantai 18. tammikuuta 2010

Clafuutii eli klafoutis

Kahden nuhjaantuneen omenan surkea, keittiön pöydällä vietetty elämä päättyi loisteliaaseen loppuhuipentumaan: omena-clafoutikseen. Tai kuten Wikipedia kertoo, saattaa se olla myös flognarde. Mutta koska en ole koskaan kuullutkaan flognardesta, puhun kuitenkin clafoutiksesta (kun kerran alkuperäisessäkin ohjeessakin) - ei sekään nyt mikään vanha tuttu ole, mutta jonkinasteisen googlailun seurauksena olen kuitenkin luullakseni selvillä vesillä: kyseessä lienee kirsikka(/hedelmä/marja)paistos, jossa kirsikat(/jne) peitellään pannukakun ja vanukkaan välimuodolla ja ihastellaan lopputulosta jälkiruoka-, kahvi- tai aamiaispöydässä.

IMG_4539

Ohje on napattu nami-nami -blogista, ja se toteuttaa clafoutiksen eestiläisin vivahtein. Olin kirjoittelemassa kaikenlaisia asioita raaka-aineista ja muista, kunnes muistin, että olen kehunut sekä blogia että kohupiim-rahkaa aikaisemminkin, vieläpä aika samanhenkisen kakutuksen yhteydessä. Tyydyttäköön siis toteamaan, että sama pätee edelleen, ja näin on näreet.

IMG_4555

Noudatin ohjetta melkoisen orjallisesti, paitsi viipaloin omenoita vuoan pohjalle ja heitin taikinan päälle (eikä siis toisinpäin). Lopputulos nautittiin keikautettuna. Ja kyä mää sitte taas tykkäsin.

2 kommenttia:

  1. Ooooh, tuohon kohupiim-rahkaan pitää ehdottomasti tutustua! Mulla on pakkasessa vielä yksi rasia äidin puusta poimittuja kirsikoita ja oon miettinyt missä ne pääsisivät tarpeeksi hyvään käyttöön, mutta tää taitaa nyt olla se!

    VastaaPoista