sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan

Hahaa! Täältä pesee todistusaineistoa! Kaikille epäileville tuomaille tiedoksi, että minä olen ommellut meille verhot! Eikä siihen mennyt edes vuotta.

No myönnettäköön, että uusia verhoja ei olisi ripustettu makuuhuoneen ikkunaan ehkä vielä tänäänkään, ellei asuintoveri olisi päättäväisesti nykäissyt kangasta alas kaapin perukoilta. Oli kaivettava Elna esiin.

Lopputuloksesta tykkään kyllä: Marimekon Kaakaopuu on kiva kangas ja se toi valoa makuukammariin. Paras sisustuselementti on tietysti kissa.





Aivan ongelmitta eivät ompeluspuuhat sujuneet, sillä suruuttelin ompelukoneen neulalla etusormeni läpi! Säikähdin tosi paljon, ja sormen irrottaminenkin otti aika lujille. Mutta lopulta verta tuli vain muutama tippa, eikä sormi ole juurikaan kipeä. Huh! (Äiti, jos luet tämän, niin joojoo tiedetään: pyhätyöt eivät koskaan suju ongelmitta.)

Loppu hyvin, kaikki hyvin kuitenkin. Nyt kutsuu keittiö, sillä jostain syystä tulin ostaneeksi kolmen kilon kaalikerän. Jotain tarttis nyt tehdä.

5 kommenttia:

  1. Ihana tunnelma - kuin olisi trooppisessa metsässä, tykkään;)

    VastaaPoista
  2. hei tosi hienot on! ja määkin oon ommellu sormeeni yläasteella ja säikähdin myös sen verran, että kiskaisin nopsasti käden pois...neula katkesi ja jäi törröttämään siihen sormeen. luokkakaveri sitten kyyditsi pyörällä terveyskeskukseen, jossa neula sitten irrotetiin..

    VastaaPoista
  3. Apua, nää sormeenompelujutut on ihan kauheita! En ole ikinä pelännyt moista mutta nyt en uskaltaisi edes lähestyä konetta, se ihan varmaan haukkaisi sormesta heti.

    Mutta verhot on huippuhienot!

    VastaaPoista
  4. Hei mitä ajattelit siitä kaalista tehdä? Olen katsellut kaalikeriä kaupassa sillä silmällä jo pidemmän aikaa, muttei ole vielä matkaan lähtenyt kun en ole oikein kaali-inspistä ollut, tai siis keksinyt mitä siitä haluttaisi kokkailla.

    VastaaPoista
  5. Kiitosta vaan kaikki, mä tykkään kans verhojen tuomasta uudesta ilmeestä makuuhuoneessa.

    Pau, helpottavaa kuulla, et muillekin on käynyt näin. Yllättävän hyvin se neula sormeen uppos.

    Jytis, yleensä Elna on kyllä ollut varsin hyvätapainen. Josko suuttui, kun sunnuntaina häiritsin..?

    Eini, tein kaalista ensiksi vaan ihan peruskaalipadan
    tähän tyyliin. Muokkasin ohjetta siten, et jauhelihan korvasin soijarouheella ja lorautin sekaan kookosmaitoa. Hyvää ja tosi helppo tehdä!

    Kookos ja kaali sopivat muutenkin ihan mielettömän hyvin yhteen. Pari kertaa on tullut tehtyä tällaista ruokaa, hyvää sekin!

    Ja sitten kaaliahan voi laittaa piirakkaan, pasteijoihin, keittoihin, paistaa ja syödä sellaisenaan.

    Pari kiloa sitä taitaa olla vielä jäljellä, joten täytyykin oikein miettiä, mitä tekis.

    VastaaPoista