Raparperipasta

Tänä raparperikautena olen varsia maasta kiskoessani mietiskellyt raparperin käyttöä suolaisissa ruoissa. Siis tokihan raparperi on mainio piirakka- ja kiisseliainesosa, mutta let's face it, se on vihannes, joten kai sitä nyt voi käyttää vihanneksen tavoin? Raparperin hapokkuus johtaa ainakin omissa mielleyhtymissä suolaisista ruoista puhuttaessa ajatukset sitruunamaiseen kirpeyteen ja makumaailmoihin, ja rohkaisevasti ainakin makeankirpeitä chutney-reseptejä on raparperille viime vuosina näkynytkin (esmes).

Kuka ties mistä mielenliikkeestä johtuen ensimmäisenä raparperiruokana piti kuitenkin yrittää tehdä raparperipastaa. Kun onhan sitruunapastaakin.



Ohje on nerokkaasti osattu yhdistellä kahdesta ensimmäisestä (1, 2) "rhubarb pasta" -googlauksen tuottamasta reseptistä.

Raparperipasta

Klöntti (2-3 rkl) voita
3 kevätsipulia varsineen
4 ohutta raparperinvartta
(1 valkosipulin kynsi, ei ollut mutta laittaisin)
1 dl kuivaa valkoviiniä
1 kourallinen basilikan lehtiä
1 dl pinjansiemeniä
3-4 rkl sokeria
suolaa
mustapippuria
reilusti parmesaania raastettuna

Pastaa ohjeen mukaan keitettynä (tuore tagliatelle sopisi hyvin)

Paahda pinjansiemeniä kuumalla pannulla kunnes saavat hieman väriä, siirrä siemenet syrjään odottamaan. Sulata voi pannulla ja kuullota sipulia ja raparperia minuutin verran. Kaada sekaan valkoviini ja anna poreilla, mausta suolalla, sokerilla ja mustapippurilla (jos suuri sokerin määrä ihmetyttää niin raparperin happo vaatii mielestäni reilusti sokeria että maku pehmenee - lisää ruokalusikallinen kerrallaan ja maistele). Painele kypsymisen aikana raparperia puulastalla tms. mössöksi. Lisää lopuksi basilikan lehdet silputtuna. Sekoita kastike keitetyn pastan sekaan ja tarjoile pinjansiementen ja parmesaanin kera.



Yllättävän hyvin raparperi toimii pastakastikkeessa! Pieni kesäflunssa haittaa tällä hetkellä makujen täyttä arvostamista mutta kyllä tätä kehtaa syödä. Pieni aaninki on että maut paranisivat vielä tasoittuessaan, joten uudelleenlämmitystä odotetaan jo innolla!