Joulukalenterin luukku 7

Joulun paljastus: olen todella huono paketoimaan lahjoja. Siis en vaan osaa! Yritän kovasti taitella papereita nätisti kulmien ympäri, käyttää vain pienenpieniä teippipaloja ja kähertää lahjanaruja, mutta jotenkin tuloksena on aina ryppyinen ja rispaantunut teippikuorrutteinen möhkäle, joka on hirtetty kasaan repaleisella kultanarulla. Pah!

Olenkin viime vuosina käärinyt lahjukseni suosiolla johonkin muuhun kuin kalliiseen lahjapaperiin, ettei menisi ihan kiroiluksi (kun on ne ikkunoista kurkkivat tontutkin ja kaikkea). Yleensä tämä "jokin muu" on esim. aikakauslehden jouluaiheinen sivu ("sen kuuluukin olla tolleen boheemi"). Pikkujoululahja puolestaan "käärittiin" pikku pussukkaan:



Ehkä hieman haastavampaa kuin paperipaketointi, mutta paljon hauskempaa, ainakin paketoivalle osapuolelle (ja on myös jotenkin sosiaalisesti hyväksyttävämpää tehdä huonoja pussukoita kuin huonoja lahjapaketteja...?). Pussukoille löysin ihanan yksityiskohtaisen teko-ohjeen Roosalta, kurkatkaapa sieltä ompelu- ja kasausvinkkejä! Tässä joitakin työvaiheita tiivistelmäkuvana (klikkaa isommaksi tarvittaessa):

Pieniä lisävinkkejä ja muokkauksia ohjeisiin (hyppää yli, jos ompelutekniikka ei ole se sun juttu):

• malli (8 cm kehyksille)
• käytin kiinnisilitettävää tukikangasta vuorikankaan tukena
• jätin vuorikankaan saumavarat kukkaron alaosassa (kehyksen ulkopuolella) noin 0.5 cm kapeammiksi, jolloin vuoripussi istui paremmin päälipussin sisään
• jätin kääntöaukon toiseen yläreunaan ja tikkasin sen myöhemmin umpeen (vasen kuva alarivissä), tällä tavalla sai kääntötikkauksen kokonaan peittoon kehyksen alle
• ennen kankaan runttaamista kehyksen alle reunaan kannattaa ommella pyöreä nauha, joka helpottaa liimausta ja pitää kankaan paremmin paikoillaan (kuva alhaalla keskellä)
• kangas pysyy kehyksen sisässä pelkällä liimallakin (siis ilman kehysten puristamista pihdeillä), mikäli liima on voimakasta. Edelleen nauha edesauttaa tätä asiaa.
• väärään paikkaan klähmityn liiman saa märkänä tai kuivuneena irti metallikehyksistä, mutta ei kankaasta - liimausoperaatio kannattaa siksi keskittää mahdollisuuksien mukaan vuoripuolelle
• pihdeillä puristettaessa pihtien ja kehyksen välissä oleva materiaali saa olla tosi tuhtia, esimerkiksi nahkaa, jotta kehykseen ei tulisi jälkiä. Nelinkertainen villasukka ei riitä :)

Niinkuin arvata saattaa, homman kinkkisin osuus on tuo liimaus ja pihtailu... ei kun siis pihdeillä kiinnipuristaminen. (Tämähän on sikäli kurjaa, että homma on siis mahdollista sössiä totaalisesti vielä ihan loppumetreillä...) Itselläni tämä vaihe onnistui vaihtelevasti - kaksi pussukkaa tehty, näistä ensimmäinen (jonka vain liimasin) onnistui ihan tyydyttävästi, mutta toisen osaksi koitui ensin liimatuhrausta ja sen jälkeen pahoinpitelyä pihdeillä. No, aina ei voi onnistua. Tartteehan näitä pusseja itsekin...

Jos jotakuta kiinnostaa, niin kaikki tarvikkeet (paitsi kankaat) ja monia loistavia vinkkejä on hankittu HobbyPointista, missä nuo metalliset kukkarokehykset maksaa 2-3 euroa tsipales.