maanantai 1. maaliskuuta 2010
Hämmentävä Dubai
Päädyin talvilomallani Dubaihin, todellakin hämmentävä paikka. Tuntui kuin olisi ollut jossain keinotodellisuudessa, rakennukset ja viritelmät olivat niin epätodellisia. Suurta, kallista ja kliinistä. Mutta myös lämmintä, rauhallista ja herkullista.
Tai no, kulinaristiset elämykset jäivät vähän vähemmälle elämäni ensimmäisen ruokamyrkytyksen takia, mutta kun siitä toipui niin libanonilainen keittiö antoi parastaan.
En kyllästy meze-aterioihin ikinä. Hummusta, munakoisotahnaa, jugurttia, minttua, falafeleja, tahinikastiketta, juusto- ja pinaattitäytteisiä leivonnaisia, tabbouleh-salaattia ja leipää, ah. Ruokajuomana oli alkoholitonta olutta joka maistui kyllä aika karmealle, omenamehun ja väljän oluen sekoitukselle. Alkoholijuomia sai vain tietyistä hotellien ravintoloista jotka eivät taas olleet kovin viihtyisiä ruokapaikkoja.
Jälkkäripuolella kakut olivat aivan mahtavia. Pikkuruisistakin rantakioskeista löytyi tällaisia luomuksia.
Ja se itse ranta oli ehkä parasta koko paikassa.
Satuttiin paikalle Shopping Festivalin aikaan, liikkeissä hinnat -30-70%. Elektroniikkaa, vaatteita ja kultaa. Haaveilin uusista lisäleluista kameraan mutta kun astuin sisään ensimmäiseen ostoskeskukseen, tajusin että on aika tsägästä kiinni mitä löydän. Se nimittäin riippuu siitä mistä ovesta on tullut sisään, neljässä tunnissa en ehtinyt yhdellä ostarilla yhtä nurkkaa pidemmälle.
Maailman suurimmasta ostoskeskuksesta (The Dubai Mall) löytyi järjetön vedenalainen akvaariomaailma ja luistelukenttä, toiseksi suurimmasta (Mall of the Emirates) puolestaan laskettelurinne. Hiihtohaalareita ei juurikaan näkynyt.
Kamelinliha ja -maito olivat paikallisia ylpeydenaiheita. Löydettiin ravintola josta olisi saanut kameliburgeria, -kebua, kamelinmaito milkshakea ja vaikka mitä mutta jätettiin väliin.
Sen sijaan emme jättäneet väliin ystäväni suositusta aavikkoravintolasta joka sijaitsi siis keskellä aavikkoa, reilu 50km Dubaista Abu Dhabiin päin. Keskellä ei-mitään. Mutta tsiisus mitkä pitopöydät! Notkuvat arabialaiset puffapöydät täynnä mitä ihanimpia ruokia, höyryävät padat, savuavat grillit, jäätelömestari ja ties mitä. Tässä kuva yhdestä nurkkauksesta jonka koreista löytyi erilaisia pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja hillitön valikoima taateleita.
Ähky oli kiitettävä tuon illan jälkeen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aavikkoravintola kuullostaa todella kiinnostavalta.
VastaaPoistaMinulla on hiukan vastaava mieliteko: haluaisin tuaregien alueelle (karkeasti siis Maliin). He eivät ole arabeja, joten olen miettinyt mitä he mahtavat syödä, mutta google ei ole suostunut kertomaan.
WAU! Hieno reissu varmasti ollut!
VastaaPoistakuulostaa ja näyttää mahtavalta! ja käsittämättömältä. tuolla voisi mennä käymään jo tuon aavikkoravintolan takia... ja ihan vähän biitsinkin.
VastaaPoistaJoo aavikkoravintola oli kyllä elämys! Pelkästään jo ne matkat aavikolle.
VastaaPoistaJa ilta päättyi siten että emme tajunneet että sieltä ei saa takseja niin paikallinen kameli- ja hevossheikki ystävällisesti tarjoutui heittämään meidät Dubaihin (sen jälkeen kun oli vongannut viettämään yötä hänen kanssaan), päästiin perille vaikka vonkaus ei tuottanut sheikin toivomaa tulosta :)
Ari, no kiinnostavalta kuulostaa tuokin. Ja nyt muakin alkoi mietityttää mitä ne syö!
Varmaankin hämmentävä,kun ajattelee,että Dubai onkin ihan keinotekoisesti rakennettu alue erämaassa. Mutta tuo ruokapuoli vaikuttaa tosi mahtavalta!
VastaaPoista