keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Uutta, uutta, eli uutisia!


No niin, kuten me H&K -tytöt jäähyvästeissä luvattiin, palaamme tänne kertomaan,
jos jotain uutta ilmoilla on. Ja mullahan on!
Perustin puutarha-aiheisen nettilehden, sen nimi on Maypop Magazine. 

NYT se on auki! Tuu katsomaan, osoite on: www.maypopmagazine.com

Hauskaa vappua kaikille!
t. Eeva a.k.a Eki

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Tack och adjö!

Rakkaat lukijat,

Meillä on teille kerrottavaa. Toivottavasti ette ota uutista yhtä raskaasti kuin eräs johtaja:



Kiitos äidit, kiitos asuintoverit, kiitos kaikki lukijat! On ollut ihana blogata Herkkua ja Koukkua viisi ja puoli vuotta. Nyt on kuitenkin aika suunnata kohti uusia tuulia. Blogi hiljenee, mutta kerhoilumme jatkuu - siitähän kaikki alkoikin. Pöytä täyteen herkkuja, kaverit siihen ympärille ja kutimet käteen - suosittelemme lämmöllä muillekin.

Kiitos vielä. Toivottavasti tapaamme vielä muissa merkeissä! Voikaa hyvin!

EDIT: Kiitos tuhannesti ja miljoonasti kaikista mieltä lämmittävistä kommenteista, mitä olemme saaneet. Blogillamme on parhaat lukijat!

Vaikka Herkku ja Koukku nyt sulkeutuu, niin emme me täältä netistä mihinkään katoa. Uusia blogivirityksiä saattaa olla vireillä - kerromme niistä täällä, jos ja kun konkretisoituvat. Ekin (eli Eevan!) puutarhamaailmaan sijoittuva sivusto aukeaa 1.5. ja linkin löydät täältä vappuna.

Kuulemisiin!

maanantai 6. tammikuuta 2014

Sitruuna-banaanihilloke. Ja ähky.



Hyvää uutta vuotta hei! 

Huh, onneksi nyt alkaa paluu arkeen, mun vatsa ei olisi enää kestänyt yhtään vapaapäivää. Hirvee ähky. Olohousut repee.

No mutta. Jospa vielä joskus pystyisi ajattelemaan syömistä, niin tässä oiva vinkki vaikkapa brunssille. Tein joululahjaksi Pumpkin Jam -blogista napattua sitruuna-banaanihilloketta, joka olikin varsin pirteä tuttavuus. Ohje alla. Tosi kiva. Yllättävä!

Sitruuna-banaanihilloke (kaksi pienehköä purnukkaa)

400 g banaania (3 isoa banaania)
200 g sitruunan hedelmälihaa (4-5 sitruunaa)
1 vaniljatanko
0,5 tl maustepippuria
0,5 tl kardemummaa
1 dl sitruuna-valkoviinietikkaa (käytin perus valkoviinietikkaa)
1 dl vettä
ripaus suolaa
3 dl hillosokeria

Kuutioi banaani ja sitruunoiden hedelmäliha. Halkaise vaniljatanko. Laita hedelmät ja vanilja kattilaan ja lisää muut aineet lukuun ottamatta hillosokeria. Kiehauta ja keitä hiljaa poreillen n. 20 minuuttia. Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen. Keitä vielä 10 minuuttia. Nostele kanelitangot pois. Voit halutessasi soseuttaa hillokkeen tasaiseksi sauvasekoittimella. Lusikoi hilloke puhtaisiin purkkeihin, jäähdytä ja säilytä jääkaapissa.



Sitruuna-banaanihilloke sopii kuulemma erinomaisesti vuohen- tai lampaanmaidosta valmistettujen, pehmeiden ja kypsien juustojen kera. Lisäksi hiloketta suositellaan nautittavan paahtoleivällä voin ja tuorejuuston kanssa.


tiistai 24. joulukuuta 2013

Joulukalenterin luukku 24: Herkku ja Koukku paljastaa syvimmät salaisuudet

Jouluaatto! Päättelimme, ettei viimeiseen luukkuun ehkä kannata jättää mitään lahjavinkkejä tai askarteluohjeita, ja toivotaan, että ne ruuatkin on jo vähintään suunniteltu, jos ei jo tehty.

Olkoon tämä sitten Herkun ja Koukun paljastusten luukku. Vaikka blogiin tuodaan ja kuvataan ne valmiit herkut ja koukut, tapahtuu sitä kulisseissakin. Aloitetaan vaikka pikkujouluista, joissa siis näytti tältä (linkki).

Kuka tuo mitäkin -viestittely kävi etukäteen hurjana: suunnitelmissa oli itsetehtyä balsamicosiirappia, vadelmaista raakakakkua, punajuurisipsejä... Todellisuudessa punajuuret olivat homehtuneet jääkaappiin, raakakakun pohja-ainekset ottivat niskavoiton sauvasekoittimesta, jonka jälkeen leipoja söi pohjan sellaisenaan ja tuli pikkujouluihin kaupan kautta kainalossaan vihreitä kuulia ja fazerminttejä. Ja se itse tehty siirappi jämähti purkkiin, kas näin:


Olisihan näitä kertomuksia vaikka kuinka, muttei nyt romaania kerralla, vaan lyhyt listaus:

- Maailman kaunein ja helpoin leipä on kerännyt kovin kiitosta ja suosiota. Herkkukoukkulaisista vain yksi on onnistunut tämän leivän leipomisessa.

- Toissa syksynä puhuimme Gloria Blog Awardseista ja ehdolle asetetuista blogeista, ja mietimme, että höh, me ei kyllä koskaan päästä tällaisiin ehdolle. Noooo, jokunen kuukausi gaalan jälkeen huomattiin sähköpostin roskapostikansiosta tai jostain sellaisesta, että meidät olisi haluttu asettaa ehdolle. Sen koommin ei ole tällaisia ehdoteltu.

- Myös ihana lankakauppa Kerä piti Helsingissä bloggaajailtaa, eikä meitä kutsuttu ja osa oli vähän, että höh. No sieltä samasta roskapostikansiosta löyty sekin kutsu sitten jälkeenpäin.

- Ilmaistuotteita tai -lahjoja tai muitakaan emme ole montaa kertaa vastaanottaneet, kun olemme halunneet pitää tämän vaan harrastuksena ja riippumattomana sellaisena. Paitsi kerran kyllä on otettu vastaan siideriä ja sitten pidettiin piknik!

- Blogissa on viljelty termejä asuintoveri, testimaistaja, ystävä. No ne ovat synonyymejä heilalle, poikaystävälle, avo- tai aviopuolisolle. Statukset ovat vuosien aikana vaihdelleet, mutta miksi noita termejä on viljelty, on vähän hämärän peitossa.

- Ne samat asuintoverit ovat aika usein valokuvanneet ja kokanneetkin, kuten tässä tapauksessa.

- Kuulkaas tytöt -lausahdustakin on viljelty, siitä on tullut meidän sisäpiirin vitsi. Ekan kerran se kuultiin, kun yksi meistä ilmoitti muille olevansa raskaana ja sitä jännitti kamalasti ja sitten suusta pääsi aivan älyvapaa "Kuulkaas tytöt!". Kuulkaas tytöt on vauvauutisten takia kajautettu tuon kerran jälkeen viidesti ja kerran myös erouutisen yhteydessä. Dramatiikkaa siis löytyy kudinten kilkuttamisen lomassa.

- Ja lopuksi: Herkun ja Koukun Eki ei ole mies.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! Paljastakaa tekin armaat lukijat ihmeessä jotain itsestänne!

Kuva kierrätetty jouluaatosta kahden vuoden takaa: http://herkkujakoukku.blogspot.fi/2011/12/joulukalenterin-luukku-24.html


maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulukalenterin luukku 23: Raikas rosolli ja vegaaninen limejäätelö

Herkku & Koukku kokoontui jo hyvissä ajoin ennen aattoa testailemaan jouluisia reseptejä. Pöydässä juteltiin siitä että jonain vuonna olisi hauska tehdä vähän modernimmat versiot joulupöydän klassikoista. Tässäpä sellainen kokeilu rosollista. "Juures, mutta raikas.", totesi Jytis.


Raikas rosolli
n. 800 g keitettyjä punajuuria
1 ruukku rucolaa
1 omena
oliiviöljyä
sitruunamehua
suolaa
sokeria
mustapippuria
sinapinsiemeniä
rouhittuja suolapähkinöitä

Paloittele omenat ja punajuuret, hienonna rucola. Lisää salaattiin mausteet, oman maun mukaan.
Anna maustua muutama tunti tai yön yli.


Pöydässä keskusteltiin myös aattoaterian jälkkäreistä. Luumurahkat sun muut perinteiset olivat porukan mielestä aivan liian raskaita. Testasimme vegaanista limejäätelöä, joka oli mukavan kevyt, raikas ja hapokas kokemus jouluaterian päätteeksi. Tosin sokeria taidan ensi kerralla laittaa vähän vähemmän kuin mitä ohje sanoo. Makuasioitahan nämä.

Vegen limejäätelö
3 annosta

1/2 dl limettimehua
2 dl tomusokeria
2 dl kasvirasvasekoitetta (Go Green Vispi)

Mittaa limetin mehu ja sokeri kattilaan. Kuumenna, kunnes sokeri on liuennut mehuun. Jäähdytä hyvin, mielellään jääkaappikylmäksi. Vatkaa kasvirasvavalmiste vaahdoksi ja lisää mehu-sokeriseos samalla vatkaten.

Käynnistä jäätelökone ja anna käydä, kunnes seos on pehmytjäätelön oloista. Lusikoi massa pakastusrasiaan ja pakasta yön yli.

Raikkaan hapokas limettijätski kannattaa tarjota pienenä annoksena jälkiruoan tapaan. Seurana maistuvat vaahterasiirappi sekä tuoreet marjat tai hedelmät.
Lähde: Maku-lehti 3/2010

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Joulukalenterin luukku 22: Jenkkijoulua!


Howdy!

Kävin kurkkaamassa miten joulunvietto etenee Amerikan mantereella. Tarkemmin sanottuna Floridassa, ja siellä pääasiassa Miamissa. No vauhdikkaastihan se eteni, kuten kuvasta näkyy. Joulukoristelu siellä todellakin osataan. Asutusalueilla tuli vastaan lattiasta kattoon jouluvaloilla, puhalletuilla ja muovisilla soivilla ja laulavilla jne. pukeilla ja Disney-hahmoilla vuorattuja taloja. Silmiin sattui.

Mutta lähinnä se oli tätä. Palmuja ja kaupungissa pilvenpiirtäjiä.


Reissun aikana siellä juhlittiin myös Hanukkaa sekä Kiitospäivää. Mua olisi kiinnostanut ne Kiitospäivän sapuskat kovasti, mutta koska en löytänyt vegeversiota ateriasta, päädyinkin syömään parasta omenapiirakkaa EVER. Pakko opetella tekemään tällaista. Ja symppis oli myös diner, jossa sitä tarjoiltiin.



Matka vei myös Amerikan eteläisimpään kärkeen, Key Westiin.


Siellä oli tosi nättiä. Ja kahden leipomon välillä kiistaa siitä, kumpi tekee parhaimmat kansallisherkut, key lime piet, eli limettipiirakkat. Kumpikin pakkasi ne tökerösti muoviin mutta maistui, jo vain.




Reissun ehkä kohokohta oli, kun pääsin ekaa kertaa elämässäni Walmartiin. Eli paikalliseen jättiläismarkettiin. Siellä pakkaukset ja ihmiset olivat isoja. Siis ihan järjettömiä. Kaikkialla oli myös hulluna light- ja diet-tuotteita, mutta samalla myös sokeria oli tuutattu kaiken maailman tuotteisiin. Murohylly oli kuin karkkihylly.


Kaupassakäynti oli muutenkin hauskaa. Marketista saattoi löytää samalta hyllyltä kuulolaitteen, ranskanperunaviipaloijan, laihdutusvyön ja tortillan muotoiljahärvelin.


Ja mitäs muuta. No rannalla tuli oltua.



Ja NHL-matsissa. Ennen peliä, sekä sen aikana, yleisöstä bongailtiin ihmisiä screenille. Ja sitten ne vilkuttivat iloisina ja onnellisina. Itse iloitsin mahdollisuudesta juoda olutta katsomossa.


Ja tietty amerikkalaisia aamiaisia tuli nautittua. Muovitörpöissä on siirappia. Nätisti ne munat ja pekonit ja pannukakut oli aseteltu samalle lautaselle. Kerran testasin puuroa, se tarjoiltiin ruskean sokerin ja rusinoiden kanssa. Sokeria, ja taas lisää sokeria.


Vaikka siellä kaikki oli isoa ja kreisiä ja sokerista ja moni asia hassua ja lämmintä ja aurinkoista, jotenkin oli helpottavaa tulla takaisin näihin maisemiin viettämään joulua. Täällä joulukoristelut ja tunnelma ja kaikki on jotenkin, noh, luonnollisempaa.



lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulukalenterin luukku 21: Keittiöpyyhkeet

Pari pakettipaljastusta! Itse tehtyjä joululahjoja ei monen montaa tänä vuonna valmistunut, mutta muutama keittiöpyyhe nyt kuitenkin. Kiva ja käytännöllinen lahja, ja lisäksi nämä ovat molemmat niin nopeatekoisia, että vielä ehtii aatoksi jos heti aloittaa!

Ensimmäinen pyyhe on neulottu Eilen tein -blogin ohjeella, joka on yksinkertaisen kaunis. Langaksi valitsin pellavaa pehmeämpää bambua (Novitan Helmi), joka toimikin tässä ihan hyvin. 


Pyyhkeen ympärille virkkasin kolmisen kerrosta kiinteitä silmukoita, niin pyyhe sai vähän ryhtiä. Samalla oli helppo tehdä ripustuslenkki.


Toiseen pyyhkeeseen sain idean kauppareissulla. Granitissa huomasin mustia vohvelikankaisia keittiöliinoja, ja rupesin heti visioimaan sellaiseen jotain hilpeitä koristepujoitteluita. Koristelut tulivatkin  kuitenkin lopulta tekstin muodossa, kun sopiva lause tuli eteen suuren runouden alkulähteillä eli Prisman sisustustaulussa.


Tosi kiva oli vohvelikangasta työstää, ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen! Täytyy ottaa pian uusiksi.

perjantai 20. joulukuuta 2013

Joulukalenterin luukku 20: Siideriglögi


Paukkuperjantaista päivää! Minun vastuullani oli taannoisissa Herkun ja koukun pikkujouluissa tuoda tarjolle glögiä. Ensin meinasin ruveta keittelemään liemiä perinteisesti punaviinistä, mutta viime hetkellä sainkin päähäni testata siideriversiota. Googlettamalla päädyin Nigella Lawsonin Mulled Cider -reseptin äärelle, ja se vaikutti vallan passelilta. Mausteet mittailin hieman summittaisesti (eli niitä meni kattilaan enemmän kuin ohjeessa, mutta itse asiassa olisi voinut olla vieläkin enemmän!) ja laakerinlehtiä ei sattunut olemaan. Lisäksi glögi hautui miltei tunnin, mikä ei ainakaan huonontanut asiaa. 

Suosittelen testaamaan vaihtoehtona viiniglögille!

Siideriglögi

1 litra siideriä (käytin kuivaa Magnersia)
0,6 dl tummaa rommia
2,5 dl omena-inkivääri-yrttiteetä (käytin omena-sitruunaa)
40 g ruskeaa sokeria
2 klementiiniä
4 neilikkaa
2 kardemummansiementä
2 kanelitikkua
2 tuoretta laakerinlehteä (ei ollut)

Kaada siideri, rommi ja tee kattilaan. Lisää sokeri ja lämmitä miedolla lämmöllä. Halkaise klementiinit ja työnnä niiden sisälle neilikat. Lisää kattilaan. Halkaise kanelitikut ja lisää kattilaan muiden mausteiden kera. Lämmitä, kunnes juoma miltei kiehuu. Tarjoile.



torstai 19. joulukuuta 2013

Joulukalenterin luukku 19: Luumumuffinssit

Arkistojen aarteita vuorossa ja nyt otetaankin aimo harppaus taaksepäin. Ihan ensimmäisessä joulukalenterissamme vuonna 2008 julkaistiin ohje meheviin luumumuffinsseihin (vai muffineihin? No niihin kuitenkin.)

Mikäs siinä, kyllä ohje aikaa kestää. Tämä on siis johdannainen kaikkein parhaimmasta taatelikakusta. Tällä ohjeella muffinsseihin tulee mehevä ja hieman suklaaseen vivahtava lopputulos - sopii hyvin jouluun.



Luumumuffinssit (12 isoa)

250 g kuivattuja luumuja
2 dl sokeria
3 dl vettä
200 g margariinia/voita
1 tl vaniljasokeria
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
0,5 tl suolaa
3,5 dl jauhoja

Laita luumut kattilaan veden ja sokerin kanssa ja keitä mössöksi välillä sekoittaen (15-20 min). Anna jäähtyä haaleaksi. Vatkaa mukaan voi. Yhdistä kuivat aineet eri kulhossa ja sekoita lusikalla mössöön. Annostele muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia.

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Joulukalenterin luukku 18: Joulupallokortit vanhoista korteista


Idea ei ole mikään uuden uusi, mutta ei ole tullut itse aiemmin tällaisia tehtyä. Materiaalina siis aiempien vuosien säästöön jääneitä joulukortteja.



Samaan tapaan voi toki koristella myös joulupaketit!