Soup for hot lovers

Kyllä, olen kiihkeästi rakastunut kattilaani joten pakko tämän nimistä keittoa oli kokeilla. Resepti on Herkkuruokaa-blogista (alunperin Iskuruokaa -keittokirjasta) ja myönnän että suolakurkku aluksi epäilytti mutta lopputulos oli mainio!


Soup for hot lovers

2 paprikaa, punainen ja vihreä
1 suolakurkku
100g tuorejuustoa (tai jos haluaa vegaanisen niin 1-1,5 dl soijajugurttia)
ruoho- tai valkosipulia
1 sipuli
2 rkl oliiviöljyä
1 tlk tomaattimurskaa
1 tl mustapippuria
2 tl tuoretta/kuivattua basilikaa
0,5 tl chiliä
3 dl vettä
(lisäsin myös yhden kasvisliemikuution)

Leikkaa sipuli, paprikat ja suolakurkku pieniksi kuutioiksi. Öljyn lämmettyä, siirrä sipuli ja paprikapalat kattilaan ja paistele kevyesti pari minuuttia. Kaada joukkoon tomaattimurska ja vesi (+liemikuutio). Hauduta viitisen minuuttia ja lisää mustapippuri, basilika sekä suolakurkut. Anna kiehahtaa, lisää tuorejuusto tai jugurtti, sekoita ja tarjoile. Itse käytin jugurttia, se jää aavistuksen rakeiseksi mutta makuna toimii erinomaisesti.

Keikauskaakku

Meillä on pääsiäistraditioihin kuulunut trullien ja kokkotulien lisäksi hyvin kiinteästi keikauskaakku, jota äiti leipoo yleensä kokonaisen pellillisen pääsiäispyhien herkuksi. Todennäköisesti kaakku odottelee kahvipöydässä tänäkin pääsiäisenä kun vierailulle mennään, mutta varmuuden vuoksi tein oman version jo etukäteen virpojille maisteltavaksi. Lopputulos oli varsin makea ja mehevä.


Keikauskaakku

Pohja
5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 fl soodaa
0,5 tl vaniljaa
2,5 dl sokeria
2 dl ananasmehua (tölkkiliemi käy hyvin)
1 dl maustamatonta soijajukurttia
150 g margariinia

Päälle
1 iso prk ananasrenkaita
0,75 dl fariinisokeria
cocktailkirsikoita

Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda, sokeri ja vanilja keskenään. Sulata margariini, lisää siihen ananasmehu ja jukurtti. Lisää nesteet kuiviin aineisiin ja sekoita kevyesti tasaiseksi (älä vaivaa).

Voitele vuoka (lasagnevuoka on hyvän kokoinen) margariinilla ja jauhota se reunoilta. Ripottele pohjalle fariinisokeria, asettele sen päälle ananasrenkaat ja kirsikat. Lusikoi taikina ananasten päälle ja paista 185 asteessa noin 35 minuuttia tai kunnes kaakku on kypsä (kokeillessa tulitikkuun ei enää tartu taikinaa).

Anna kaakun jäähtyä ja kumoa jäähtyneenä leivinpaperin päälle. Iske kiinni!

Mämmijäätelö

Mämmi on ollut mulle lähes koko ikäni kammotus. Juontaa juurensa johonkin lapsuuden epämukavaan mämmikokemukseen ja sitten sitä on tullut välteltyä, sen enempää ajattelematta. Vaan viime pääsiäisenä maistoin taas ja sehän oli ihan ok. Tänä vuonna rohkenin oikein ostaa paketin ja humps, hävinnyt. I like mämmi!

Resepti iski silmään Hesarin Ruokatorstai-sivuilta ja päätin että menee testiin heti. Ei hullumpaa, sitruuna oli mukava piristys!

Mämmijäätelö (3-4 annosta)

0,5 l vaniljajäätelöä
100 g mämmiä (1 pieni tlk)
0,5 tl sitruunamehua
0,5 tl sitruunan kuoriraastetta

Anna jäätelön pehmentyä. Sekoita joukkoon puolet mämmistä ja sitruunamehu sekä kuoriraaste. Sekoita hyvin. Lisää loput mämmistä mutta sekoita vaan varovasti jotta jäätelöön jää raitoja. Jäähdytä pakkasessa.

Savutofu-herkkusienipiirakka

Noniin. Munhan siis piti tehdä Unelias kokki -blogin Annan yllyttämänä purjo-siitakesieni-vuohenjuustopiirakka, mutta sitten löysin itseni harhailemasta kaupassa savutofupaketti kädessä (taas) ja peli oli menetetty. Sanat sieni ja piirakka olivat kuitenkin vahvasti mielessä. Ja todella tykkäsin lopputuloksesta! Chilikastike ja savu maistuvat vahvoina mutta mun makuun ei yhtään liian päällekäyvinä. Tätä tuleville kesäisille piknikeille. Kesä, saa tulla.

Savutofu-herkkusienipiirakka

Pohja:
2 dl vehnäjauhoja
1 dl 4-viljan/kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
0,75 dl oliiviöljyä
0,75 dl vettä

Mittaa kuivat aineet voitelemattomaan vuokaan ja sekoita. Lisää vesi ja öljy, sekoita tasaiseksi. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte:
1 pkt kylmäsavutofua
200-250g herkkusieniä
2 dl soijajugurttia
2 rkl makeaa chilikastiketta
1 tl paprikajauhetta
kuivattua persiljaa
suolaa

Viipaloi pestyt herkkusienet, ei kuitenkaan ihan ohuiksi, muuten kutistuvat olemattomiin paistaessa. Paista viipaleita tilkassa öljyä kunnes suurimmat nesteet ovat haihtuneet. Ripottele hieman suolaa päälle. Sillä aikaa murenna tofu ja sekoita se jugurttiin. Sekoita joukkoon myös chilikastike ja paprikamauste. Levitä tofuseos pohjan päälle, asettele sen päälle paistetut herkkusieniviipaleet ja ripottele persiljaa viimeiseksi. Paista 200-asteisessa uunissa 30 minuuttia.

Siikarullat ja kasvissushit

Taas oli aika kaveerata kalan kanssa ja tällä kertaa kuukauden kalaksi valikoitui kotimainen siika! Ja siitähän muodostui sushi-ilta kun RuokaPirkka-lehtisestä löytämäni resepti vahvasti ajoi siihen suuntaan.

Siikarullat (ohje sanoo 14 kpl, mä sain aikaan 9)

0,5-1 tl wasabitahnaa
100g maustamatonta tuorejuustoa
1/3 kurkkua
1/3 paprikaa (käytin pelkkää kurkkua)
1 pkt (1oog) kylmäsavustettua siikafileetä
seesaminsiemeniä paahdettuina

Sekoita wasabi ja tuorejuusto keskenään. Suikaloi kurkku ja paprika ohuiksi suikaleiksi. Levitä siikafileet kelmun päälle limittäin jotta niistä tulee yhtenäinen levy. Sivele tuorejuustoseos fileiden päälle. Asettele kasvissuikaleet levyn toiseen päähän pitkittäin. Kääri kelmun avulla tiukaksi rullaksi.
Pyöräytä rulla seesaminsiemenissä ja rullaa takaisin kelmuun. Nosta kylmään (mielellään pakkaseen) odottamaan tarjoilua. Hetki ennen tarjoilua nosta esiin ja viipaloi suupaloiksi.


Kasvissusheja on tässä blogissa tehty ennenkin ja ohjeita on piisaa netissä. Mutta ylläolevien täytteistä sen verran että sushien sisään kääräistiin seesamiöljyssä ja inkiväärissä paistettuja porkkanatikkuja, samassa seoksessa paistettuja ruskeita herkkusieniä sekä kurkkua. Varsin maistuvaa!


Tarjolla oli myös Sugar Snap -herneitä sillä Japanissa vieraillessani näitä tilasivat aina kaikki ravintolassa. Tosi mukava raikastus aterialle ja helppo syödä puikoilla :) Löysin pakaste-altaasta ja annoin vaan sulaa pari tuntia huoneenlämmössä.

Munakoisokääröt tomaattikastikkeessa

Sain tuparilahjaksi kauan kuolaamani keittokirjan, Marja Lindforsin Taivaallinen munakoiso, kiitos vielä! Huh, nimi todellakin on kuvaava, vaikeinta oli päättää mistä aloittaisi. Mutta jostain oli vaan pakko :)
Todella hyvää.

Munakoisokääröt tomaattikastikkeessa

2 suurta munakoisoa
suolaa
oliiviöljyä

Kastike
2 valkosipulinkynttä
1 1/2 tlk kuorittuja tomaatteja tai tomaattimurskaa
2 dl paseerattua tomaattia
mustapippuria

Tahna
4 rkl korppujauhoja
80g parmesania
tuoretta basilikaa
3 anjovisfileetä (korvasin parilla lusikallisella siemensekoitusta)
125g mozzarellaa (suolaliemessä)

Leikkaa munakoisot pitkittäin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Ripottele suolaa päälle ja anna vetäytyä puolisen tuntia. Pyyhi paperilla pinnalle noussut neste ja paista viipaleita oliiviöljyssä muutama minuutti kummaltakin puolelta, kunnes ovat pehmeitä.

Tee kastike. Kaada pannulle öljyä. Murskaa valkosipulinkynnet veitsen lappeella ja kuullota ne. Soseuta kuoritut tomaatit haarukalla ja lisää pannulle. Lisää joukkoon paseerattu tomaatti, suolaa ja mustapippuria. Hauduta noin 15 minuuttia ja nouki valkosipulinkynnet pois.

Valmista rullien sisälle tuleva tahna. Raasta parmesan, silppua basilika ja leikkaa anjovis pieniksi paloiksi. Sekoita korppujauhot, parmesan, basilika, hieman suolaa ja mustapippuria sekä anjovis (tai siemenet) pariin lusikalliseen öljyä, niin että seoksesta tulee tahnamaista. Leikkaa mozzarella viipaleiksi.

Levitä jokaisen munakoisoviipaleen päälle tomaattikastiketta, hieman tahnaa ja mozzarellaviipale. Kierrä rullalle ja kiinnitä hammastikulla. Asettele rullat uunivuokaan, levitä päälle loppu tomaattikastike ja raasta päälle parmesania. Paista 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Ensimmäinen ikinä

Ensimmäisen kolmiohuivini ikinä tein Nancy Bushin Knitted Lace of Estonia -kirjan Triangular Scarf in Leaf Pattern -ohjeella. Mutta ei jää tähän, oli sen verran kivaa!

Tämä huivi lähetettiin lahjapaketissa eräälle 70-vuotta täytteneelle rouvalle, joka on kyllä itsekin varsinainen käsityöihminen: niin hoituu nukkejen teko, lapasten neulominen kuin pitsin nyplääminenkin. Terveisiä vaan Irmalle!

Lankana käytin Utunan Kainuunharmas-sukkalankaa, joka olikin aika sopivan paksuista tämmöiseen tukevaan pitsiin. Selenasulka-väri on pirteä ja vaihtelee kirkkaan oranssista pinkkiin ja punaiseen, lopputuloksena näyttää tuommoiselta kivan eläväiseltä.


Valitettavasti 200 grammaa lankaa ei riittänyt enää ohjeen mukaiseen pitsireunukseen, joka kyllä olisi kruunannut huivin. Sen sijaan virkkasin huivin syrjään hieman piparkakkureunaa, ihan hauska sekin.

Taivaallinen tattirisotto eiku ohratto

Sai jokin aika sitten ystäviltäni kuivattuja punikkitatteja ja mulle suositeltiin että risotto voisi olla oiva käyttömuoto niille. Ja kas, kaapissa oli valkoviinin jämät ja sitten löysin tämän Siskot Kokkaa -blogin mainion reseptin niin tuumasta toimeen. Koska en jaksanut lähteä kauppaan hakemaan risottoriisiä tein tämän ohralla ja hyvin toimi! Ja täytyy sanoa että ruoan yllättäjä oli selleri, mahtava kirpsakka takapotku.

Tattirisotto (3-4:lle)

1 sellerin varsi
1 valkosipulin kynsi
1 sipuli
2,5 dl risottoriisiä tai ohraa
1,5 dl kuivattuja tatteja
1 lasillinen valkoviiniä
n. 1,5-2 dl parmesania
voita
öljyä
suolaa ja pippuria
kasvislientä tai vettä

Laita silputtu sipuli, viipaloitu selleri ja murskattu valkosipuli öljyyn pannulle ja kuullota hetki. Lisää riisit/ohrat ja sekoittele pannulla kunnes jyvät muuttuvat kuultaviksi ja poksuvat, älä anna ruskistua. Kaada sekaan valkoviini, sekoita ja pienennä lämpöä niin että risotto kiehuu juuri hiljalleen kuplien. Lisää kasvislientä tai vettä (mä murskasin sekaan yhden kasvisliemikuution ja lisäilin vettä) pienissä erissä ja sekoittele risottoa vähän väliä kunnes se on valmista (menee noin 30 min, maista!).
Kun risotto on kypsää lisää nokare voita ja raastettu parmesan. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla.

Papusalaattia ja balsamico-sipulifocaccia

Palaanpa vielä hetkeksi viikonlopun juhlien tarjoiluihin. Focacciasta on muodostunut jo tapa mun juhlissa, se on niin kätevä ja helppo tapa saada tuoretta leipää isommalle porukalle. Papusalaatti on myöskin helppoa juhlaruokaa (voi tehdä päivää ennen), iso satsi syntyy pienellä vaivalla.

Papusalaatti (iso satsi)

500-600g kypsentämättömiä valko- ja/tai voipapuja
1 prk aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä (200/95g)
1 ruukku basilikaa
3 valkosipulinkynttä
loraus punaviinietikkaa
oliiviöljyä
suolaa
rucolaa

Huuhtele pavut ja laita likoamaan veteen yön yli. Vaihda vesi ja keitä 1-1,5 tuntia, tai kunnes ovat kypsiä. Laita tehosekoittimeen aurinkokuivatut tomaatit öljyineen, basilika, valkosipulinkynnet ja loraus punaviinietikkaa. Sekoita tasaiseksi tahnaksi. Lisää oliiviöljyä ja mausta suolalla, maista ja sekoita hieman jäähtyneiden papujen joukkoon. Anna marinoitua ainakin 3 tuntia. Lisää lopuksi rucolaa papujen sekaan ja sekoita.


Tää kuva ei ole kovin edustava kun luonnonvalo oli jo poistunut mutta siinä se nyt töröttää.


Siis focacciaa! Pohjan teen aina hyväksi havaitulla Hesarin reseptillä, idea balsamicossa hauduteltuista sipuleista leivän päälle löytyi Tofu For Two -blogista. (Tämä oli se juhlien ainoa ei-gluteeniton tarjonta, onneksi Hakaniemen hallin Keliapuodista löytyi jos jonkinlaista suolaista leivonnaista.) Suolaa olisi leipään saanut laittaa ihan reilusti, sinne se jotenkin hävisi, muuten oikein hyvää.

Balsamico-sipulifocaccia
Pohja:
Linkki tuossa yläpuolella

Täyte:
4 sipulia viipaloituna
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl balsamicoa
hyppyselliset suolaa ja sokeria
(pari kalamata-oliivia)
lisää oliiviöljyä
(meri)suolaa

Kuullota sipuleita oliiviöljyssä hiljalleen kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää pannulle balsamico, hieman suolaa ja sokeria ja paista suht miedolla lämmöllä 15-20 minuuttia kunnes sipulit ovat ihan pehmeitä ja balsamicon tummaksi värjäämiä. Anna jäähtyä hetki.
Kun taikina on kohonnut pellin päällä, painele siihen koloja ja hiero päälle oliiviöljyä, (meri)suolaa ja painele koloihin halutessasi muutama oliivi. Levitä paistetut sipulit päälle ja lisää vielä hieman oliiviöljyä (suihkepullo olis kätevä). Anna leivän kohota vielä puolisen tuntia ja paista 225 asteessa vartin verran.

Huivikausi jatkuu

Joku ihme huivikausi! Voisi välillä jotain muutakin ottaa puikoille. Tämän huivin pakertamista puoltaa kuitenkin se, että homma oli aloitettu jo puolisen vuotta sitten. Olin jaksanut vääntää huivin keskiosan ainaoikein-osuuden valmiiksi, mutta pitsireunuksen olin ilmeisesti katsonut ylivoimaiseksi hankkeeksi ja siirtänyt koko höskän marinoitumaan laatikkoon. Tarmonpuuskassani sitten viime viikolla sen sieltä kaivoin esiin ja tein kiukulla loppuun.

Ei vaan, ei siinä kiukuta sitten tarvinnutkaan. Oikeastaan se oli aika kivaa. Milloinkas neulominen ei olisi.

Malli: Wool Peddler's Shawl by Cheryl Oberle (rav link)

Lanka: Pirkanmaan kotityö Ohut Pirkkalanka
Puikot: 3.5 mm

Vegaaninen ja gluteeniton kookos-kirsikka-juustokakku

Täällä juhlittiin viikonloppuna tupareita ja aika mieleenpainuvat juhlat olikin! Ilta sai nimittäin yllättävän käänteen kun katto alkoi pullistella ja juhlaväki sai puhkoa kattoa ja asetella ämpäreitä vuotokohtien alle, katolle pakkautunut lumi ilmoitti itsestään vesivahingon muodossa. Mutta juhlat jatkuivat :)

Tarjoiluissa oli hieman miettimistä nimittäin ruokavalioita oli monenlaisia, gluteeniton, vegaaninen, pähkinätön, persiljaton ja porkkanaton. Muun muassa. Ihana haaste. Ellu auttoi makean kanssa loihtimalla ihan mielettömän hyviä keksejä, joista lisää täällä. Itse olin supertyytyväinen juustokakkuun joka syntyi äidin puusta kesällä poimituista kirsikoista ja kookoksesta, Chocochilin vegaanista juustokakku-reseptiä soveltaen.

Kookos-kirsikka-juustokakku

Pohja:

200 g keksejä (Semperin gluteenittomat kolakeksit ovat myös vegaanisia ja pähkinättömiä)
2 rkl kookoshiutaleita
1 rkl kookosöljyä
2 rkl (kasvi)margariinia
loraus soijamaitoa

Täyte:
1 pkt maustamatonta soijatuorejuustoa (Tofutti)
1,5 prk maustamatonta soijajogurttia (750g)
2 rkl sitruunamehua
1,5 dl tomusokeria
3 rkl perunajauhoja
1 tl vanilja-aromia
1 dl kookoshiutaleita

Päälle:
0,5l kirsikoita
3 dl sokeroitua kirsikkamehua
4 rkl agar-agar hiutaleita
kookoshiutaleita

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Murenna keksit ja sekoita kookoshiutaleet joukkoon. Lisää sulatettu margariini ja kookosöljy sekä soijamaito. Painele seos irtovuoan pohjalle (pingotin pohjan väliin leivinpaperin).

Pehmennä tuorejuusto haarukalla kulhossa. Lisää soijajogurtti, sitruunamehu, vanilja-aromi, tomusokeri, kookoshiutaleet ja perunajauhot. Kaada täyte keksipohjan päälle. Paista kakkua ensin 175 asteessa 20 minuuttia, vähennä lämpö 150 asteeseen ja jatka paistamista vielä toiset 20 minuuttia. Annan kakun jäähtyä kunnolla (annoin olla yön yli jääkaapissa) ja valmista sitten kiille.

Keitä mehua ja agaria miedolla lämmöllä, koko ajan sekoittaen, kymmenisen minuuttia tai kunnes agar-agar on kunnolla liuennut nesteeseen. Anna jäähtyä. Nostele marjat kakun päälle ja kaada hiukan jähmettynyt kiille kirsikoiden päälle. Anna kakun vielä vetäytyä kylmässä kiilteineen muutama tunti. Ennen tarjoilua ripottele päälle vielä kookoshiutaleita.

Pims-vahinko

Jytis heitti tilauksen: piti leipoa jotain makiaa, joka olisi munatonta, maidotonta, pähkinätöntä, gluteenitonta ja persiljatonta. Ja mikäs siinä, tämmöisistä haasteista mää just tykkään! Kehittelin mielessäni keksireseptin, ja valmista keksiä maistaessani tajusin vahingossa tehneeni Pims-keksien pohjia. No, appelsiinimarmeladia ja suklaata sipaisu vielä keksien päälle, ja melko autenttishenkinen Pims-elämys oli valmis! Eivät kaivanneet edes persiljatupsua koristeeksi.

Pimsit

pohja:
1,5 dl quinoajauhoa
1,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 dl kookosjauhoja
1,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
100 g margariinia
1 dl appelsiinihilloa (käytin mandariinihilloa)
1 dl maustamatonta soijajukurttia

päälle:
appelsiinimarmeladia
15o g tummaa suklaata (Plamil on maidotonta ja pähkinätöntä)
tilkka kasvismaitoa tai -kermaa

Sekoita jauhot (tässä voi varmastikin käyttää mitä tahansa gluteenittomia jauhoja, minulla sattui olemaan tämmöisiä pussien jämiä), leivinjauhe ja sokeri keskenään. Sekoita toisessa astiassa hillo, jukurtti ja pehmeä margariini tasaiseksi, siivilöi mukaan kuivat aineet. Vaivaa hetki kunnes taikina on sopivaa leivottavaksi. Muotoile käsin palloja ja litistä ne pellillä littanoiksi. Keksit eivät leviä eivätkä kohoa uunissa. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia kunnes pinta on saanut hieman väriä. Anna jäähtyä.

Rouhi suklaa veitsellä. Kuumenna tilkka maitoa ja kaada suklaan joukkoon. Sekoita tasaikseksi. (Voit tietenkin myös sulattaa suklaan vesihauteessa.)

Lusikoi jokaisen keksin päälle noin teelusikallinen appelsiinimarmeladia. Levitä marmeladin päälle suklaata. Laita valmiit keksit hetkeksi jääkaappiin, jotta suklaa jähmettyy.

Leipäjuusto-selleri-savucashewsalaatti

Tuu nyt jo, ketsuppi! -blogissa hehkutettiin tätä salaattia niin paljon että pakko oli testata. Pelkästään jo sen takia että varsiselleri ei ole kovin houkutteleva raaka-aine. Saako siitä todella jotain hyvää? No saa!
Cashewpähkinät vaihdoin savuhimoissani savunmakuisiin ja rypäleet cantaloupe-meloniin jota rakastan. Todella hyvä yhdistelmä suolaista ja makeaa, kirpsakkaa ja raikasta. On siellä salaattiakin alla vaikkei kuvasta ehkä välity. Kastikkeena oli kurpitsansiemenöljyä jota voisin ylistää ikuisesti. Jos ette ole vielä testanneet, tehkää se!

Leipäjuusto-varsisellerisalaatti

leipäjuustoa kuutioina
savunmakuisia, suolattuja cashewpähkinöitä
tuoreita herkkusieniä lohkoina
cantaloupe-melonia kuutioina (tai viinirypäleitä)
varsiselleriä pilkottuna(saa olla parikin pötköä)
salaattia

Sekoita, pirskota päälle balsamicoa tai kurpitsansiemenöljyä ja anna mennä!

How much chocolate is too much chocolate?

Mistäköhän se pukki viime jouluna tiesi, että täällä tykätään suklaatista? Paketista nimittäin löytyi muhkea levyllinen tummaa suklaata ja tonttujen (vai suorastaan itämaan tietäjien) ränttäämä resepti itämaiseen kaakaoshottiin.

Hetki ehti joulusta vierähtää ennen kuin tuli sopiva pakkasilta kaakaoshottien tarjoiluun. Liioittelua lienee, että shottia maisteltiin suklaa-appelsiinimuffinssien seuralaisena, mutta ei nyt mennä siihen. Sitä paitsi vierailulle saapuneet herra ja rouva Pau eivät olleet yhdistelmästä moksiskaan!

Vegaanistin reseptin, ja tässä shotti sellaisena kun se meillä tarjoiltiin. Suosittelen tätä kyllä - joillekin ei-niin-suklaaholisteille saattaa jopa riittää jälkkäriksi ihan sellaisenaan.

Itämainen kaakaoshot
neljälle

100 g tummaa suklaata

2 dl soijamaitoa (tai 1 dl soijamaitoa ja 1 dl kookoskermaa)

0,75 dl tummaa kaakaojauhetta

3 rkl sokeria

0,5 tl kanelia

0,5 tl chilijauhetta tai -rouhetta

Rouhi suklaa veitsellä. Sekoita kaikki aineet kattilassa ja kuumenna, älä kiehuta. Hämmennä kunnes suklaa on sulanut ja juoma on tasaista. Tarkista maku ja lisää sokeria tai mausteita tarvittaessa. Tarjoa espressokupista tai vastaavasta.

Ihana savuinen tofu-tomaattikeitto (ja outo savuhimo)

Mä olen savukoukussa. Vielä jokin aika sitten en edes pitänyt mistään savulta maistuvista jutuista koska mausta tuli aina mieleen liha. Mutta nyt, ihan hillitön himo savutofuun! Ja savupaprikamausteeseen ja savumanteleitakin tekee mieli. En tiedä mistä tämä kumpuaa mutta näissä tiloissa loihdin keiton joka vastasi savun himooni hyvin maukkaasti.

Savuinen tofu-tomaattikeitto

2 tlk kuorittuja tomaatteja
1 pkt kylmäsavutofua
1 punainen paprika
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 aurinkokuivattua tomaattia (öljyssä)
vettä
1 kasvisliemikuutio
1 tl savupaprikajauhetta
1 tl timjamia
1,5 tl sokeria
1 rkl punaviinietikkaa
oliiviöljyä
suolaa, pippuria
persiljaa

Laita uuni kuumenemaan, asteita 225. Halkaise paprika ja poista siemenet. Laita leivinpaperille paprikan puolikkaat (kuori ylöspäin) sekä valkosipulinkynnet kuorineen. Paahda uunissa noin 25 minuuttia kunnes paprikan kuori on tummunut. Anna paprikan jäähtyä hetki folion alla ja poista mustunut kuori juoksevan veden alla. Irroita kuoret myös valkosipulinkynsistä.

Sillä välin kun paprika paahtuu, lorauta kattilan pohjalle oliiviöljyä ja kuullota silputtua sipulia melko miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Hidas kuullottaminen kuulemma parantaa makua. Lisää kattilaan kuoritut tomaatit, täytä toinen purkki vedellä ja lisää vesi joukkoon. Lisää myös kasvisliemikuutio ja loput mausteet (paitsi suola ja persilja). Hauduta kannen alla n. 20 minuuttia. Lisää keittoon paahdettu paprika ja valkosipulinkynnet sekä aurinkokuivatut tomaatit.

Soseuta keitto sauvasekoittimella, maista ja lisää suolaa halutessasi. Savutofu kruunaa keiton. Tofun voi paloitella ja paahtaa kuutiot pannulla. Tää oli mun alkuperäinen suunnitelma mutta sitten alkoi laiskottaa ja vaan murensin tofun, sekoitin joukkoon persiljaa ja lisäsin keiton päälle. Mmm.

Romanttinen pipo

Uusi pipo, kovin romanttinen, ehkä kevät on sekoittanut pään?

Malli: From Norway with Love / Anna & Heidi Pickles

Lanka: Garnstudio DROPS Karisma + jämäkeriä

Puikot: 4 mm

Ravelryyyyn tästä.

Tykkään. Eli <3. IhQdaa.

Paluu ruotuun

Taannoisen väri-ilottelun jälkeen piti palata nopeasti ruotuun ja pistää puikoille jotain vähemmän värikästä.

Olen talvilomalla kotikotona ja äidin lankalaatikosta löytyi vaaleanruskeaa seiskaveikkaa (ostolakko siis pitää!), josta päätin tikuta lapaset. Musta Lampas -blogista löytyikin kiva sukkamalli, jonka Maiju oli puolestaan löytänyt täältä. Pintaneuleen Maikki oli bongannut Novitan talvinumerosta ymmärtääkseni. Hyvin toimi tuo pintaneule lapasissakin.

Ja helppokin se on kuin mikä: resorin jälkeen 1. ja 2. kerros aina oikeaa, 3. ja 4. kerros yksi oikein, yksi nurin. Ja tätä toistetaan, kun on aika kaventaa.

Kuvan lapaset menivät siskolle, mutta kun lankaa riittää ja jumittaja kun olen, taidan tehdä samanlaiset itsellekin. Lapasia on kärsimättömänkin hyvä neuloa, kun tulevat niin nopeasti valmiiksi.

Tallimestarin kiisseli ja huutava pakastin

Mun pakastin pitää välillä öisin tosi omituisia ääniä. Ajattelin että ehkä ulina hiljenee jos vähän tyhjennän sen sisältöä. Kesän marjavarasto pakkasessa on kuin aarrearkku jota varjelen, jos kesä ei enää ikinä tuukkaan niin onpahan jotain muistoja. Mutta viimepäivien aurinko ja keväisyys on antanut toivoa tulevasta sen verran että uskalsin käydä vaikeroivan pakastimeni kimppuun, kohti karviaisia. Maku-lehden sivuilta löytyi monenlaisia ideoita karviaisten hyödyntämiseen, päädyin Tallimestarin kiisseliin jota aavistuksen muokkailin (en esim jaksanut siivilöidä marjoja), kyllä, pidin.


Tallimestarin kiisseli
1 l vettä
1/2 l karviaisia
2 dl sokeria
4 rkl perunajauhoja
1/2 dl vettä
1 tl vaniljasokeria (laitoin vaniljauutetta)

Väliin ja päälle
3 dl raastettua hapanleipää (mulla oli vaaleaa)
2 rkl margariinia
1/2 dl sokeria
2 rkl kaakaojauhetta (ei löytynyt kaapista niin laitoin kanelia)

Soseuta karviaiset. Kiehauta vesi, sokeri ja puolet soseesta. Liuota perunajauhot kylmään veteen. Ota kattila liedeltä ja kaada perunajauhoseos ohuena nauhana liemeen koko ajan sekoittaen. Pane kattila takaisin liedelle ja anna pulpahtaa muutaman kerran. Lisää loppu sose ja nosta kiisseli jäähtymään ja mausta vaniljasokerilla.

Kuumenna paistinpannulla rasva. Lisää mukaan ruisleipäraaste ja anna ruskistua kevyesti. Mausta seos sokerilla ja kaakaojauheella. Kaada kiisselistä puolet tarjoilumaljaan. Ripottele päälle reippaat puolet leipäseoksesta. Kaada päälle loput kiisselistä ja ripottele loppu leipäseos päälle. Toisella kerralla söin kiisseliä soijajugurtin kanssa, sopi erinomaisesti ja kermavaahto olis tietty myös hyvä kaveri.

Väri-ilottelua

Värejä tässä peitossa ainakin piisaa! Tilkkujen ollessa vielä kasassa pöydällä musta-harmaan sävyjen ystävää jopa hieman hirvitti, mutta lopputulokseen olen kuitenkin aika tyytyväinen.

Tavoitteena oli tehdä peitto yhdelle ihanalle pienelle tytölle, joka putkahti maailmaan muutama viikko sitten. Samalla halusin päästä eroon myös jämälangoista, joita kaappien perukoille on aika paljon kerääntynyt. Molemmat tavoitteet täyttyivät, joskin lankaa on kyllä vielä useampaankin peittoon.

Mallia katsoin Anu Harkin Puikoissa!-kirjasta. Tilkut ovat sileää neuletta, mutta myös nurjalla puolella neuloin kerroksen alussa ja lopussa kolme silmukkaa oikein. Ja ensimmäiset ja viimeiset neljä kerrosta neuloin kaikki oikein.

Tilkkuja on yhteensä 35 kappaletta ja yhdessä tilkussa silmukoita 22. Lankana Novitan 7 veljestä vuosien varrelta, kaikissa mahdollisissa väreissä. Ja reunat viimeistelin virkkaamalla puolipylväitä.

Ja peittoja on tehty muuallakin: täällä on hieman meikäläistä kunniahimoisemmat tavoitteet. Hienolta näyttää! Tähän peittoon ihastuin myös. (Ravelry-linkki tässä.)

Peruna-tomaatti-parmesanpaistos

Paistoksen virallinen nimi on Mieletön tomaatti-perunavuoka ja olen harkinnut sen testaamista jo pitkään, löytyy Marianne Kiskolan Koti-keittokirjasta. Kovasti sitä kehutaan kirjassa mutta vähän vaisuksi jäi mun ja muiden ruokailijoiden mielestä. Voi myös johtua siitä että tein isomman satsin ja en tainnut lisätä parmesania samassa suhteessa, luulen että se on se tän ruoan juttu. Tässä ohje alkuperäisessä muodossaan.

Mieletön (?) peruna-tomaattivuoka

6 keskikokoista perunaa
2 isoa sipulia
4 tomaattia
1 dl oliiviöljyä
2 tl yrttisuolaa
1/2 tl rouhittua mustapippuria
2 dl raastettua parmesania (rasvaista laatua, esim Zanettia)
tuoretta basilikaa

Säädä uuni 175 asteeseen. Kuori ja viipaloi perunat ja sipulit. Viipaloi myös tomaatit. Kaada oliiviöljyä uunivuokaan ja asettele viipaleet sinne vuorotellen. Lorauta hieman öljyä päälle, lisää suola, pippuri ja juustoraaste. Paista uunissa noin tunti, testaa kypsyys ja paista tarvittaessa lisää, mulla meni lähemmäs puolitoista tuntia. Silppua lopuksi basilikaa päälle.

Moussakahkoa ja vehnästä

Rupesi tekemään mieli moussakaa. Ei sillä, että olisin ikinä maistanut semmoista alkuperäistä johon tulee lihaa ja perunoita ja kaikkea, mutta kuvittelen sen olevan suurta herkkua. Kaivelin netistä hieman erilaisia ohjeita, mutta en sitten varsinaisesti päätynyt seuraamaan mitään. Sen sijaan tein näppituntumalla yksinkertaistetun arkiversion kyseisestä ruoasta ja kyllä maistui! Eipä kai munakoisosta pahaa ruokaa voi tehdäkään. (Toisin kuin pinaatista, perunoista ja kikherneistä, joista yritin eilen muodostaa jonkinlaista sosekeittoa. Tuloksena oli hirvittävä tummanvihreä liisteri. Säästän teidät tarkemmalta raportilta.)

Liian myöhään tajusin, että reseptin puuttuessa unohdin sitten koko ruokalajista valkokastikkeen, vaikka maidot oli sitä varten kaupasta kannettu. Ei tätä hyvällä tahdollakaan taida voida moussakaksi kutsua, mutta jotain sinne päin. Onpahan hyvä syy tehdä oikeampi versio heti kohtapuoliin, ja sitten vaikka niitä perunoitakin mukaan.


Moussakahko

Tomaattikastike:
2 sipulia
1,5-2 dl soijarouhetta
1 prk tomaattimurskaa
3 rkl tomaattipyrettä
3 valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
1 tl kanelia
1 tl chiliä
0,5 tl korianteria
0,5 tl jeeraa
0,5 tl muskottipähkinää
0,5 tl valkopippuria
suolaa
mustapippuria
nippu tuoretta oreganoa
vettä

Lisäksi:
2 munakoisoa
suolaa

Viipaloi munakoisot pitkittäissuunnassa noin 1 cm viipaleiksi ja ripottele suolaa viipaleiden molemmille puolille. Anna hikoilla vartin verran, kuivaa sitten talouspaperilla.

Valmista tomaattikastike. Kuumenna öljy kattilassa ja paista kuivattuja mausteita siinä hetki. Lisää sipuli ja valkosipuli ja freesaa kuultaviksi. Lisää kuiva soijarouhe ja paista sitä muutama minuutti sipulien kanssa. Lisää tomaattimurska ja -pyre sekä muutama desi vettä. Anna hautua vähintään 15 min. Lisäile vettä tarpeen mukaan ja lorauta mukaan myös punaviiniä, mikäli käden ulottuvilla sattuu olemaan.

Kokoa vuokaan vuorotellen munakoisoviipaleita ja kastiketta. Lorauttele päälle oliiviöljyä. Paista uunissa 200 asteessa kunnes munakoisot ovat pehmeitä, noin tunnin verran. (Paistoaika oletettavasti lyhenee, jos paahdat/paistat munakoisoviipaleet itkettämisen jälkeen ennen uuniin laittamista.)

Leipaisin myös leivän kun uuni kerran oli lämmin. Tein tavallisen vehnä-speltti taikinan 2,5 desiin nestettä ja heittelin mukaan rusinoita, kuivattuja aprikooseja ja parapähkinöitä. Ihmettelen vaan, että miksi en leivo leipää useammin? Niiin hyvää ja sitten lopulta nopeaakin.

Herkkuleipä papu-oliivitäytteellä

Viikonlopun illanistujaisista jäi yli ohuita, lettumaisia vehnäleipiä ja ajattelin että kääräisen niistä wrapit. Leipä kuitenkin meinasi murtua joten rullaa en saanut aikaiseksi mutta huippuhyvän herkkuleivän! Papu-oliivitahnasta tuli suolaista (vaikka siihen ei suolaa tullutkaan), porkkana oli just hyvä vastapotku sille.

Papu-oliivitahna

1 prk valkoisia papuja (käytin Go Green papumixiä)
1 pieni purkki vihreitä kivettömiä oliiveja (235g)
1/2 ruukku basilikaa
1 valkosipulinkynsi
1 tl paprikajauhetta
hippunen chilijauhetta
1 rkl oliiviöljyä

Sekoita ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Lisäksi herkkuleipään tarvitaan itse leipä (pita, tortilla, rieska), 1 porkkana raastettuna per leipä ja salaattia (esim jäävuorisalaattia ja rucolaa).

Ja tahnan kohdalla päästiin taas kategoriaan, rumaa mutta hyvää.

Hämmentävä Dubai

Päädyin talvilomallani Dubaihin, todellakin hämmentävä paikka. Tuntui kuin olisi ollut jossain keinotodellisuudessa, rakennukset ja viritelmät olivat niin epätodellisia. Suurta, kallista ja kliinistä. Mutta myös lämmintä, rauhallista ja herkullista.
Tai no, kulinaristiset elämykset jäivät vähän vähemmälle elämäni ensimmäisen ruokamyrkytyksen takia, mutta kun siitä toipui niin libanonilainen keittiö antoi parastaan.

En kyllästy meze-aterioihin ikinä. Hummusta, munakoisotahnaa, jugurttia, minttua, falafeleja, tahinikastiketta, juusto- ja pinaattitäytteisiä leivonnaisia, tabbouleh-salaattia ja leipää, ah. Ruokajuomana oli alkoholitonta olutta joka maistui kyllä aika karmealle, omenamehun ja väljän oluen sekoitukselle. Alkoholijuomia sai vain tietyistä hotellien ravintoloista jotka eivät taas olleet kovin viihtyisiä ruokapaikkoja.

Jälkkäripuolella kakut olivat aivan mahtavia. Pikkuruisistakin rantakioskeista löytyi tällaisia luomuksia.


Ja se itse ranta oli ehkä parasta koko paikassa.

Satuttiin paikalle Shopping Festivalin aikaan, liikkeissä hinnat -30-70%. Elektroniikkaa, vaatteita ja kultaa. Haaveilin uusista lisäleluista kameraan mutta kun astuin sisään ensimmäiseen ostoskeskukseen, tajusin että on aika tsägästä kiinni mitä löydän. Se nimittäin riippuu siitä mistä ovesta on tullut sisään, neljässä tunnissa en ehtinyt yhdellä ostarilla yhtä nurkkaa pidemmälle.
Maailman suurimmasta ostoskeskuksesta (The Dubai Mall) löytyi järjetön vedenalainen akvaariomaailma ja luistelukenttä, toiseksi suurimmasta (Mall of the Emirates) puolestaan laskettelurinne. Hiihtohaalareita ei juurikaan näkynyt.


Kamelinliha ja -maito olivat paikallisia ylpeydenaiheita. Löydettiin ravintola josta olisi saanut kameliburgeria, -kebua, kamelinmaito milkshakea ja vaikka mitä mutta jätettiin väliin.

Sen sijaan emme jättäneet väliin ystäväni suositusta aavikkoravintolasta joka sijaitsi siis keskellä aavikkoa, reilu 50km Dubaista Abu Dhabiin päin. Keskellä ei-mitään. Mutta tsiisus mitkä pitopöydät! Notkuvat arabialaiset puffapöydät täynnä mitä ihanimpia ruokia, höyryävät padat, savuavat grillit, jäätelömestari ja ties mitä. Tässä kuva yhdestä nurkkauksesta jonka koreista löytyi erilaisia pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja hillitön valikoima taateleita.

Ähky oli kiitettävä tuon illan jälkeen.