Neljäs käyttäjä

Jo perinteiseen tapaan kesälomareissuun kuului kipuaminen vintille aarrejahtiin. Siskoni löysi ihanan peltirasian, jonka käyttöoikeuden heti varasin.



Minua ennen rasia on kulkenut jo pitkän matkan suvun naisten mukana. Alunperin rasiassa oli suklaata, ja sen sai äitini lahjaksi Ruotsiin töihin lähteneeltä veljeltään postissa. Vuosi oli 1961 (äitini on kaivertanut vuoden muistiin rasian pohjaan). Kaukaa Ruotsista kulkeneessa paketissa oli ollut myös muita jännittäviä asioita, kuten nilkkapituiset talvikengät ja kuvioidut sukkahousut. Se oli pienen tytön juhlajoulu se.

Rasia jäi mummulleni, kun äiti muutti pois kotoa. Siinä säilytettiin keksejä, joita tarjoiltiin meille aina mummulassa käydessämme. Muistelimme, että keksit olivat joskus hieman pehmeitä, mutta silti hyviä.

Pikkusiskoni otti rasian myöhemmin värikyniensä säilytyspaikaksi ja liimasi rasian pohjaan muumitarran - sellaisen, joita sai muumipurkkapakkauksista joskus 1990-luvun alkupuolella.



Nyt rasia on minulla. Tähän asti olen käyttänyt rasiaa lähinnä tämän kukkapannan säilytyspaikkana. Pannan ostin Limbosta, kun halusin jotain kukkaishenkeä kesän kivoimpiin juhliin. Huomaan olevani jotenkin viehättynyt tällaisista pääasioista.

Saa nähdä, mihin käyttöön rasia lopulta päätyy. Ihana se minusta on joka tapauksessa.

Kurkkusalaatti (hot & sour)

Hot! Lisää kesäruokaa pidemmittä puheitta. Tämä syntyi BBC Good Foodin reseptin pohjalta. Tykkäsin! Jos haluaa ruokaisamman version niin riisinuudelit sopisivat joukkoon mainiosti.

Thai-kurkkusalaatti

1/2 iso kurkku
n. 200g kirsikkatomaatteja
kourallinen tuoretta korianteria
1 rkl makeaa chilikastiketta
0,5 rkl riisiviinietikkaa

Leikkaa kurkku pitkiksi siivuiksi kuorimaveitsellä tai juustohöylällä. Taputtele liiat nesteet pois. Puolita kirsikkatomaatit, pilko korianteriekoita ja lisää ne kurkkusiivujen joukkoon. Sekoita chilikastike ja riisiviinietikka keskenään ja lorauta salaatin päälle.

Kylmiä tomaattikeittoja täälläkin

Gaspachokeittoa tomaateista, kurkusta, paprikasta, chilistä ja valkosipulista. Tähän versioon laitoin myös makeampaa suippopaprikaa sekä tomaattimehua laimennukseksi veden sijaan. Surrur vaan. Sipulisilppua, öljyä ja mustaa pippuria keiton koristukseksi.

Toinen tomaaattikeitto oli ensin kuuma ja sitten kylmä. Molempi parempi, ehkä näinä hetkinä kuitenkin kylmä.

Pappa al Pomodoro

1 l kasvislientä
2 purkkia säilyketomaatteja tai
1 kg tuoreita tomaatteja
1/2 dl oliiviöljyä
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 kuivattu chili
1 nippu basilikaa
2-3 viipaletta kuivahtanutta leipää
2 dl valkoisia papuja
suolaa, pippuria
ripaus sokeria
pinnalle patonkia ja pecorino-juustoa

Kuumenna öljy kattilassa, lisää sipulisilppu, murskattu valkosipuli ja chili. Kaada kattilaan liemi, tomaatit ja basilikanlehdet. anna kiehua kymmenisen minuuttia.

Murenna joukkoon kuorettomat leipäpalat ja anna kiehua edelleen non kymmenen minuuttia. Sekoita keittoa sileämmäksi sauvasekittimella.

Lisää lopuksi pavut ja mausta keitto. Lisää pinnalle juustolla kuorrutettu patonkiviipale.

Tämän ohjeen huomasin Annasta 23/6.

Mosaiikkia

Häähumusta selvinneenä osa juhlapaikasta pääsi taas omaan tehtäväänsä - askarteluhuoneeksi. En ole koskaan tehnyt mosaiikkia, mutta nyt ainakin pääsin aloittamaan ja kokeilemaan. Ehkä joku tekee pöydän valmiiksi.

Ajatus lähti siitä, että kurssi oli tuloillaan ja aitassa oli vanha Singer -ompelukone, jonka pöytäosa oli hajonnut. Siihen sitten sahattiin vanerista uusi kansi ja mars kaakeleita murskaamaan. Herra Paun sisar tässä toimii mestarimurskaajana.

Kanteen muotoitui kuva koneesta (jonka kyllä ensin piirsin lyijykynällä), muutama lankarulla ja sakset. Kone, rullat ja sakset ovat sulatettuja lasinpalasia. Paljon paloja jäi murtamatta ja liimaamatta ja pitäisihän se saumatakin...mutta mukavaa hommaa oli kuitenkin!

Halva (sinä senkin liian hyvä)

Tein jotain ihan liian hyvää. Hate when that happens. Itsekuri petti täysin enkä vaan pystynyt lopettamaan syömistä. Aaah ja auh. Ja kun nyt tuli puheeksi niin vaadin markkinoille yhden hengen piirakka- ja kakkuvuokia vastaavia ylilyöntitilanteita varten.

Resepti löytyi äitini ihanasta Kasvis -keittokirjasta. Halvasta ei kyllä tullut ihan niin jähmeää että olisi saanut leikattua paloiksi mutta en juuri mittaillut aineksia (oli kuuma) ja käytin juoksevaa hunajaa, jämäkämpi olisi voinut auttaa. Mutta toimi erinomaisesti myös tahnana ja visioin jo että tässä olisi ihan älyttömän hyvä täyte esim uuniomenoille. Mmmm.

Halva

5 dl paahdettuja seesaminsiemeniä
1-1,5 dl sulatettua margariinia
5 dl tahinia
1,5-2 dl hunajaa
0,5 rkl kanelia

Sekoita ainekset hyvin keskenään. Levitä seos leivinpaperin päälle pellille tai vuokaan ja siirrä kylmään jäähtymään. Kun tahna on jähmettynyt, leikkaa se paloiksi. Halva säilyy pitkään jääkaapissa (HAH!), mutta on parasta tuoreena.

Mikä boogie?

No ei ainakaan neulontaboogie ole ollut tänä kesänä. Aivan liian kuuma villalankojen kanssa hääräämiseen, eivätkä puuvillat sun muutkaan jaksa kiinnostaa. Mökillä tosin neuloin yhden sukan, kun ajattelin että kai sitä nyt jotain pitää neuloa kun on kerrankin aikaa yllinkyllin, mutta kun sitten kaupungissa aloittelin vastahakoisesti sukalle paria, niin huomasin hukanneeni sen ensimmäisen. Otin tämän merkkinä siitä, että sukkalangat saa tunkea syvälle lankalaatikkoon.

Männä viikonloppuna innostuin kuitenkin taas ainakin hetkellisesti, liekö syynä pari hieman pilvisempää ja viileämpää päivää. Ymmärsin kuitenkin ottaa työn alle vain pikkupienen projektin, testimielessä. Kyllä se kuulkaa sittenkin ihan kivalta tuntui. Ehkä kaikki toivo ei ole vielä menetetty ;)



Malli on white rabbit wrist-ees / tiny owl knits (ravlink) 2.5 mm puikoilla jämälangoista. Oikein kiva, tykkään mää. Ennen en tajunnut rannelämmittimien päälle, mutta olen vanhemmalla iällä muuttanut mieltäni. Oikein näppäriä viileneviin loppukesän ja alkusyksyn säihin!

Vieläkö sulla on se kalaprojekti? Voisin viedä sut yhteen paikkaan..

Tämän lauseen mulle esitti Herkun ja Koukun Eki taannoisella Loviisan visiitilläni. Ja mielenkiintoni heräsi heti. Paikka jonne päädyin oli kalamyymälä Disa's Fish. Ja sieltä sitten etsimään kuukauden kalaa tätä kalaprojektia varten. Tarjolla oli kaikenlaista merenelävää mutta päätin että otan jotain tosi outoa, jotain mitä ei välttämättä muualla tule vastaan. Käteeni jäi ankerias (!), savustettu sellainen.

Okei, ei mikään kaunokainen ja täytyy sanoa että vähän ällötti ja pelotti. Mutta maku olikin ihan hyvä. En valitettavasti osaa oikein kuvailla sitä mutta ei hyökkäävä, aika pehmeä mutta omanlainen. Isoin yllätys oli se miten rasvainen kala on kyseessä. Kun irroittelin siitä paloja salaattiin, rasva valui käsiä pitkin. Epämiellyttävää vaikkakin olisi hyvää rasvaa, kuten sanovat. Salaatti taisi olla ihan hyvä kaveri tälle.

Savustettua ankeriasta salaatissa

savustettua ankeriasta
jäävuorisalaattia
rucolaa
kesäkurpitsaa
keitettyjä uusia perunoita
keitettyä maissia
oliiveja
ja kastike: kermaviili-sinappi-sitruunamehu-tilli

Tarjolla oli toinenkin salaatti, aivan mahtava minttuinen vesimelonisalaatti johon olen ihan koukussa!


Ja leipää tillivoin kanssa. Eli ihan vaan voita/margariinia ja tilliä sekaisin. Hyvää, maistuu kesälle!

Kylmä tomaattikeitto

Jokin aika sitten sain Hertan tekemää, ihanaa gazpacho-keittoa joka oli aivan täydellinen hellepäivän ruoka. Sitä on tullut tehtyä useampikin satsi, kaikenlaisilla muunnoksilla. Yksi hyväksi havaittu oli ihan pelkästään tomaattiin pohjautuva.

Kylmä tomaattikeitto (kahdelle)

6-8 tomaattia
3 dl tomaattimehua
3 rkl aurinkokuivattuja tomaatteja basilikaöljyssä
1 rkl makeaa chilikastiketta

Pilko tomaatit neljään osaan, poista siemenet samalla. Laita lohkot tehosekoittimeen aurinkokuivattujen tomaattien kanssa. Sekoita tasaiseksi ja kaada kulhoon. Lisää lopuksi mehu ja chilikastike ja sekoita. Ja siinäpä se!

Erityisesti tykkään näistä kylmistä keitoista siksi että nopeita tehdä ja helppo ottaa pullossa mukaan piknikille. Kesäruokaa siis parhaimmillaan.

Salainen tehtävä

Herkun ja koukun tytöt ovat pitkin kevättä tehneet salaisia valmisteluja. On opeteltu virkkaamaan, vaihdeltu lankakeriä, suunniteltu väriyhdistelmiä, mittailtu käsialojen yhteensopivuutta, kokoonnuttu salaisiin suunnittelupalavereihin...

Ainoastaan pau on pidetty suunnitelmissa pimennossa, koskapa on kaikkien salajuonien syynä! Herra ja rouva pau järjestivät nimittäin viime viikonloppuna kaukana Helsingin humusta hienot ja tunnelmalliset kesäjuhlat, joihin koukkulaiset veivät lahjaksi isoäidin neliöistä ihan itse virkkaamansa torkkupeiton.

Peittoon jokainen käytti omia jämälankojaan, jonka lisäksi neliöiden uloimmat reunat tehtiin luonnovalkoisesta Seitsemästä veljeksestä. Näin tuli riemunkirjavaan peittoon hieman harmoniaa, ja se sopii toivottavasti paremmin nuoren parin tyylikkääseen kotiin.

Peitossa on palasia yhteensä 208 kpl, kokoluokka on 130x180 cm. Ei siis riitä sängynpeitoksi, mutta torkkutarkoituksiin passeli!

Peiton sisään käärittiin vielä tusina parin toivomia vanhoja Sorsakosken aterimia sekä parasta Alkosta löytynyttä rosé-samppanjaa.

Handepande oli askarrelut kerholaisten puolesta vallan hienon kortin, johon oli hyödynnetty Hesarin hääpäiväilmoitusten kuvia.

Koko komeus pakattiin itse ommeltuun mansikkakuosiseen kassiin ja kiikutettiin perille porojen ja hyttysten maakuntaan. Mahottomasti onnea vielä herra ja rouva pau, ja kiitos ihanista juhlista!

Herkkusienet kreikkalaisittain

Kuumalla säällä mun tekee mieli syödä etikkaisia juttuja. En tiedä mistä se johtuu mutta tällainen himo nyt tällä kertaa. Ja sitä tyydyttämään löytyi mainio resepti äidin Kasvis -keittokirjasta. Tykkäsin tosi paljon ja sienet voisi liemineen lorauttaa hyvin myös salaattiin, saisi oivan kastikkeen samalla.

Herkkusienet kreikkalaisittain

1 l herkkusieniä
2 dl vettä
3-5 laakerinlehteä
1 murskattu valkosipulinkynsi
suolaa
1 dl valkoviinietikkaa
0,5 dl oliiviöljyä
1 sitruunan mehu
timjamia tai rosmariinia

Ruskista viipaloituja sieniä pienessä määrässä öljyä, viitisen minuuttia. Lisää muuta ainekset pannulle ja kypsytä 15 minuuttia miedolla lämmöllä. Tarjoa kylmänä tai kuumana.

Ristiäiskaakkua

Sain kunnian leipoa täytekakun kummityttöni ristiäisiin. Kakku on gluteeniton ja vegaaninen: välissä tuoreita mansikoita ja mansikkamoussea, päällä marsipaania. Kakun koristelun teema ja väritys valikoituivat vanhempien toiveiden mukaan.

Amalia Ilona onkin varsin suloinen tapaus, tuskin maltan odottaa että päästään tutustumaan paremmin! Eiköhän viimeistään siinä vaiheessa, kun päivärytmiin kuuluu muutakin kuin syömistä ja nukkumista...

Puola on kasvissyöjän paratiisi!

Uskokaa tai älkää mutta näin se on! On ilmeisesti ajat muuttuneet aika lailla viime vuosina nimittäin kaikki Puolassa matkanneet ovat sanoneet että jep, lihamaa, ja voi olla vaikeaa saada kasvisruokaa. Vaan eipä ole enää!

Puolasta löytyy kasvisruokakavintoloita sekä jopa kasvisruokaravintolaketju, tällaisiin en ole muissa maissa edes törmännyt. Ketjun nimi on Green Way ja he tarjoavat perinteisiä puolalaisia ruokia kasvisversioina, kuten gulassia tai stroganoffia, lista on pitkä ja monipuolinen ja ravintoloita löytyy pitkin Puolaa. Suosittuja olivat, enkä ihmettele. Alla olevat pötköt ovat kaalilla ja sienillä täytettjä lättyjä, ihanan salaatin, linssimuhennoksen ja kylmän tillikastikkeen kanssa. Taivaallista.


Ja niin, pahoittelut kuvien laadusta. Reissu matkattiin laivalla, junalla ja bussilla, rinkka selässä joten järkkärin jätin suosiolla kotiin, kuvat puhelimesta. Krakova osoittautui aivan upeaksi kaupungiksi. Asustimme juutalaisessa korttelissa jota lämpimästi suosittelen, kivoja ruokapaikkoja, toreja, kuppiloita ja kahviloita. Tämän nimi oli Singer, terassin pöydät olivat siis vanhoja ompelukonepöytiä.


Samoilta kulmilta löytyi myös useita juutalaisia ravintoloita. Sielläkin ruokalistasta löytyi oma osio kasvissyöjille, tässä kaalikääryleitä ohra-sienitäytteellä, kermaisessa sienikastikkeessa. Mmmm.


Yksi puolalainen klassikko on pierogit. Eli raviolit. Klassinen annos olisi sellainen jossa lihaa sisällä ja sitä dippaillaan ihraan! Yuuuuh. Pinaattitäytteiset pierogit sen sijaan maistuivat, yrttivoin ryydittämänä.


Pikkunälkään ehdottoman suositeltavia ovat vehnärinkelit, joita monella eri maulla ja koolla. Suosituimpia olivat unikonsiemenillä päällystetyt ja muutenkin unikonsiemeniä käytettiin runsaasti, myös kakuissa.


Krakovan jälkeen oli taas aika hypätä junaan ja suunnata maan halki kohti Gdyniaa. Jopa junan ravintolasta sai kasvisruokaa, täytettyjä tortilloja, keittoja tai salaattia. Ja niitä nauttiessa sai hyvän käsityksen siitä kuinka paljon Puolassa on peltoa.


Gdyniassa tie vei Heineken Open'er festareille. Valtava tapahtuma, 60-80 000 ihmistä päivässä. Olihan se aikamoista kun sellainen lauma hoilottaa ja tanssaa Pearl Jamin tai Empire Of The Sunin tahtiin. Festarit olivat siis Heinekenin alla mikä tarkoitti sitä että että alueelta ei löytynyt yhtään mitään muuta alkoholipitoista juomaa kuin Heinekenia. Pieni yliannostus siitä. Ruokapuolelle valikoimaa puolestaan löytyi sitten sitäkin enemmän.


Ja siis meinasi silmät tippua kun bongasin alueelta vegaanisen ruokapaikan. Joka osoittautui vieläpä aivan mahtavaksi!! Löytyi hodareita, burgereita, kunnon ruokia sekä jälkkäreitä. Alla kasvistäytteisiä tofupihvejä kaalisalaatin kanssa sekä soijanakkeja täysjyväriisin, linssimuhennoksen sekä salaatin kera.


Salaatissa oli ituja ja paahdettuja siemeniä, eipä ole tullut vastaan festareilla ennen moista. Tässä friteerattuja kukkakaaleja samoin höystein.


Ja jälkkäriksi persikka-suklaa tofujuustokakkua sekä muhevaa omenapiirakkaa..


Kyllä näillä eväillä jaksoi tarpoa festaripeltoa!


Summa summarum. Puola on ihana, kaunis ja herkullinen maa. Ja ennenkaikkea se on käsittämättömän halpa. Niin matkustaminen, vaatteet kuin ruokakin. Olut maksoi ravintolassa maksimissaan 1 euron, koko ateria juomineen 5-10 euroa. Menkää, kokekaa ja syökää!

Viilentävä kurkku-pastasalaatti tillipestolla

Hahaa, I'm back! Mun kaksi ja puoli kuukautta kestänyt "parin viikon" kattoremppa on ohi ja pääsin muuttamaan takaisin kotiin. Ja mikä parasta, sain mun keittiön takaisin. Aaaah. Tällä säällä syöminen tapahtuu lähinnä piknikeillä tai jäätelökioskilla, jotain viilentävää siis. Tillinippu osui käteen kaupassa ensimmäisenä, nimittäin taannoisella Puolan reissulla (josta lisää myöhemmin) tilliä käytettiin paljon ja se sopi yllättävän moneen. Tällainen salaatti syntyi siis tillinipun innoittamana ja osallistunpa sillä myös kesän ruokahaasteeseen!


Kurkku-pastasalaatti tilli-cashewpestolla ( yhdelle, pestoa tulee enemmän)

1,5 dl pastaa
1 avomaakurkku

1/2 nippu tilliä
1,5 dl cashewpähkinöitä
reilu loraus oliiviöljyä
ripaus suolaa
(1 dl maustamatonta (soija)jugurttia)

Keitä pasta kypsäksi ja jäähdytä. Pilko kurkku ja sekoita pastan kanssa. Jauha monitoimikoneessa peston ainekset tahnaksi ja sekoita salaattiin, reilu 1 rkl per annos. Jos peston makua haluaa hieman pehmentää, siihen voi lisätä maustamatonta jugurttia, toimi oikein hyvin! Näin pesto sopii hyvin dipiksi perunoiden yms kanssa ja vetelin leivän päällä myös. Alla kuvassa pesto vielä ilman jugurttia.

Kesäinen meloni-retiisisalaatti

Kivisen kerrostalon 7. kerros on tässä vaiheessa vuotta niin kuuma pätsi, että tänne läkähtyy. Sisällä ei juuri tee mieli olla, saati kokkailla. Ainakin uunin käyttö on ihan pannassa hellejakson ajan.

Jotain (muuta kuin koko ajan mansikoita) on silti syötävä. Tällä kertaa apu löytyi Marianne Kiskolan Papu, porkkana ja hillopulla -kirjasta, jonka pariin palaan aina vaan uudestaan. Kiskolalla on monia muitakin hyviä keittokirjoja, mutta tästä on sukeutunut mun ehdoton lemppari.

En ollutkaan aiemmin kokeillut tätä raikasta meloni-retiisisalaattia, joten lopputulos oli iloinen yllätys. Maistui! Ja melonia en ollut koskaan hoksannut yhdistää retiisiin. Hyvin sopivat. Ohje alla tietyin sovelluksin (lähinnä sen takia mitä kokkaajan kaapista löytyi ja ei löytynyt).

Huom! Kirjassa ohje on nimeltään Minttuinen vesimelonisalaatti. Minttua ei lähikaupasta löytynyt, joten korvasin sen basilikalla. Uskon, että mintussa olisi ollut juuri se juju, vaikka hyvää oli näinkin.



Meloni-retiisisalaatti

½ kg vesimelonia
12 kpl retiisejä
Tuoretta basilikaa (oikeassa ohjeessa tässä siis minttua)
200 g fetajuustoa tai puoli pakettia marinoitua tofua
2 dl oliiveja (mulla oli vihreitä oliiveja, mutta kalamatat olis ehkä olleet parempia)

Kastike:
½ dl oliiviöljyä
1 rkl juoksevaa hunajaa tai siirappia
2 tl rouhittua mustapippuria
1 rkl balsamiviinietikkaa
0,25 dl kuumaa vettä

Valmista ensin kastike: sekoita kaikki ainekset keskenään. Paloittele vesimeloni suupalan kokoiseksi. Viipaloi retiisit ohuiksi viipaleiksi. Silppua basilika. Paloittele fetajuusto. Sekoita kaikki ainekset keskenään.