Oiva on uusi lemppari

Olen odottanut Marimekon uutta Oiva-astiastoa kuin kuuta nousevaa siitä lähtien, kun näin muutaman kupposen alkukesästä netissä jossain sisustussivustolla. Enää ei tarvitse odottaa, sillä nyt ne ovat täällä!

Astiat ovat Sami Ruotsalaisen muotoilemat ja Maija Louekarin kuvittamat. Tykkään!



Pienemmän kulhon sain synttärilahjaksi (kiitos Ellu!) ja isomman ostin ihan itse itselleni lahjaksi. Hurmaavia ovat mukit ja kupitkin, mutta niistä ei astiakaapissa ole tällä hetkellä ollenkaan vajetta, vaan ennemminkin ylitarjontaa.

Jollain verukkeella noita astioita täytyy silti vielä hankkia, koska Oivassa on ehdottomasti ainesta uudeksi lemppariksi. Sellaiseksi, jota ihastelen ja käytän vielä vuosikymmenienkin päästä.

Back to basics

Viikonloppu on periaatteessa sellaista aikaa, jolloin voisi paneutua kunnolla ruuanlaittoon: testata uusia makuyhdistelmiä ja reseptejä oikein ajan kanssa. Mutta hyvin usein näin on vain periaatteessa - todellinen tilanne on sitten ihan muuta.

Meidän keittiössä palattiin tänään oikein perusasioiden ääreen, sillä teimme kasvishernekeittoa.

Ja sehän on helppoa kuin mikä! Tarvitset vain (luomu)herneitä, (luomu)porkkanaa, sipulia, soijarouhetta tai -paloja ja mausteita.

Herneet likosivat kattilassa yön yli.



Tänään herneitä keiteltiin tunti, ja lisättiin joukkoon porkkanat, sipuli ja soijapalat.



Ja taas keitettiin tunti. Maustettiin ja sitten jo maistetiinkin.



Maustepippurit, suola ja meirami kuuluvat ehdottomasti hernekeittoon. Meirami oli valitettavasti loppunut, joten täytyy täydentää varastot pian.

Sen verran innostuin näistä perusasioista, että taidan leipoa illan päälle vielä sämpylöitä. Reseptillä, jota olen käyttänyt ainakin 12 vuotta.

Quinoa-linssisalaatti

Työpaikan tytöt tulivat kylään, ja tarjolle halusin tehdä ruokaisan salaatin. Se syntyi tällä kertaa pääpiirteissään quinoasta, vihreistä linsseistä, purjosta ja tuoreista yrteistä. Ohjeessa ei ole tarkkoja määriä, koska en niitä tullut mitanneeksi, mutta ei se tällaisessa salaatissa ole niin tarkkaa. Näppituntumalla ja maistelemalla on hyvä edetä! Mausteita olisi tässä versiossa voinut olla reippaamminkin, mutta oliivien, hummuksen, avokaadolevitteen ja muiden tykötarpeiden kera miedommin maustettukin salaatti kelpasi.


Quinoa-linssisalaatti

quinoaa
vihreitä linssejä
purjo
sipulia
valkosipulia
pinjansiemeniä
tuoretta persiljaa
tuoretta minttua
oliiviöljyä
sitruunamehua
jeeraa, suolaa, pippuria, chiliä

Keitä quinoa ja linssit kypsiksi ja sekoita toisiinsa. Sekoita keskenään oliiviöljyä (runsaasti!), sitruunamehua, suolaa ja pippuria ja kaada linssi-quinoaseoksen sekaan. Pilko tuoreet yrtit ja sekoita myös joukkoon. Anna marinoitua hetki. Pehmennä purjoa, sipulia ja valkosipulia öljyssä pannulla ja mausta jeeralla, suolalla, pippurilla ja chilillä. Paahda pinjansiemeniä pannulla hetki. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja tarjoa huoneenlämpöisenä.

Vieraat intoutuivat tuomaan mukanaan lahjoja ihan ylenpalttisesti, huh huh! Kasseista löytyi marsipaani- ja suklaamuotteja, muffinssivuokia, kaikenmaailman ruokaherkkuja, teetä, limsaa... ja mikä parasta:

... viisi levyä tummaa suklaata! Plus yksi levy vegaanista valkoista suklaata, mutta se napsittiin parempiin suihin siltä seisomalta. Tässä riittää maistelemista pitkäksi aikaa - tai ainakin koko viikonlopuksi!

Mitä tehdä ylijääneelle perunamuusille?

Tämän kysymyksen esitti Herkun ja Koukun Raisu minulle aikoinaan, ja olemme palanneet aiheeseen useasti. Miten sitä aina tuleekin liikaa?

Mutta onneksi muusille löytyy monenlaisia uusia käyttömuotoja. Kaikista helpoin tapa on piilottaa se kasvissosekeittoon. Joskus mä olen höystänyt perunamuusia lisäämällä siihen linssejä ja maustanut intialaiseen tyyliin, ei hullumpi sekään. Ja jos muusia jää yli oikein reippaasti, voi hakea vaikutteita Englannista, Shepherd's Piessa vuokaan alle laitetaan lihaa (tai papuja tai kasviksia) ja päälle muusia, sitten uuniin. Samassa hengessä käytin minäkin muusia kuorrutteena, tällä kertaa kesäkurpitsoille. Aivan mahtavaa.



Perunamuusikuorrutteiset kesäkurpitsat

5-6 dl perunamuusia
2 kesäkurpitsaa
1 tlk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
1,5 dl juustoraastetta
kourallinen tuoretta basilikaa

Huuhdo kesäkurpitsat ja halkaise kahtia (älä leikkaa päitä pois ettei kurpitsan koostumus hajoa). Koverra lusikalla siemenet ja pehmeä sisus pois. Täytä kolot pavuilla. Pilko kourallinen tuoretta basilikaa ja levitä papuseoksen päälle. Sekoita juustoraaste perunamuusiin ja levitä seos kesäkurpitsaveneiden päälle. Kypsennä 200-asteisessa uunissa n. 25 minuuttia ja tarjoa raikkaan salaatin kanssa.

Tofufalafelit ja kiva tofukeittokirja

Kävin viikonloppuna ensimmäistä kertaa Hobbooks kirjakaupassa, se on hurmaava! Niin mahtava valikoima keittokirjoja että olisin voinut viettää siellä koko päivän. Mukaani tarttui Becky Johnsonin The Tofu Cookbook. En tiennyt mistä reseptistä olisin aloittanut kun kaikki houkuttelivat! Ensimmäisenä kokeiluun meni kuitenkin tofufalafelit hummuksen kanssa. Tosi hyvä rakenne, maku oli vähän väkevä mutta se johtui omasta kämmistä maustepurkkien kanssa (kurkuman sijaan ripottelin juustokuminaa huolella), joten uskaltanen suositella.


Tofufalafelit ( 18 pienehköä palleroa)

250g maustamatonta kiinteää tofua
1 iso sipuli
1,5 valkosipulinkynttä
100g vaaleaa leipää murustettuna (esim 1 sämpylä)
1/2 ruukku persilijaa
2 rkl seesaminsiemeniä (paahdettuna)
2 rkl tahinia
0,5 rkl paahdettua seesamiöljyä
1,5 rkl soijakastiketta
0,5 rkl kurkumaa
ripaus pippuria
puolikkaan sitruunan mehu
loraus oliiviöljyä

Kuumenna loraus oliiviöljyä pannulla ja kuullota silputtua sipulia ja murskattuja valkosipulinkynsiä kunnes ne ovat pehmeitä ja anna jäähtyä. Raasta tofu ja sekoita leivänmurujen kanssa. Lisää mausteet ja muut ainekset, sekoita hyvin. Lisää lopuksi sipuliseos joukkoon. Muotoile taikinasta lihapullan kokoisia palleroita ja laita ne pellille, öljytyn leivinpaperin päälle. Paista 180 asteessa noin 30 minuuttia. Käännä falafeleja kerran paistamisen aikana.
Tarjoile hummuksen, mintulla maustetun jugurttikastikkeen ja kuskus-salaatin kanssa!

Elävää ravintoa (pirtelöä ja puuroa)

Minä, ellu ja handepande ilmoittauduttiin elävän ravinnon kurssille työväenopistoon. Itse lähdin mukaan ihan puhtaasta uteliaisuudesta. En ole ajatellut siirtyä raakaan ravintoon mutta tuumin että kurssilta voisi saada jotain ideoita ja tuleepahan testailtua uusia asioita ruoan parissa.

Ensimmäisellä tunnilla tehtiin pirtelöitä/keittoja. Olin ajatellut että testailen oppimiani juttuja sitten kotona ja hymy levisi naamalleni tunnilla kun mietin miten hieman nirso asuintoverini kotona kohteliaana, lasittunein silmin (taustalla puhdasta kauhua) vastaanottaa viherpirtelön. Vaan kotitestaukset olivat hyvin onnistuneita, maistuivat molemmille. Pirtelön etuna oli ehkä se että se ei ollut vihreää ja puuroa teen varmasti toistekkin, ihanan makiaa.

Nämä reseptit (aavistuksen muokkailin) löysin kiinnostavasta Ilon Pisara -blogista, johon ellukin taisi joskus viitata tuorepuurojen suhteen, suosittelen minäkin! Myös mm. Kahvila Vegaani sekä Appelsiineja ja hunajaa -blogeista löytää mainioita raw food -reseptejä.

Omena-pellavansiemen-tuorepuuro (kahdelle)

2 omenaa
6 kuivattua taatelia
1 dl rusinoita
2 rkl pellavansiemeniä
vettä
kanelia

Huuhtele siemenet ja hedelmät ja laita pieneen kulhoon. Kaada päälle vettä niin että ne peittyvät ja anna liota 8 tuntia. Soseuta seos liemineen ja lisää raastetut omenat joukkoon. Ripottele päälle kanelia ja tarjoile.




Viherpirtelö (joka ei ole vihreä) 1-2 annosta

4 lehtikaalin lehteä
1 banaani
1 omena
2 dl mustikoita
vettä

Soseuta ainekset keskenään, lisäile vettä sen mukaan kuinka löysää pirtelöstä haluat.

Pitkä pipo

Muistatteko vielä hiippapipot? Omani oli punainen (äitin tekemä), siinä oli valkoisia norjalaishenkisiä kirjoneuleosioita ja hiippa tupsuineen ulottui vyötärölle - sitä saattoi hätäpäissään käyttää myös kaulahuivina.

Tämä muistelo otettakoon alkulämmittelynä, koska tuota vaatekappaleista kätevintä en kuitenkaan tällä kertaa neulonut, vaikka tämän pipon vastaanottaja pitkänomaista tupsupipoa toivoikin. Mutta pitkänomainen siitä tuli, ja loppuun tuli tupsu, toivottavasti muissakin spekseissä pysyttiin!



_{Miksi voi miksi ei voi olla luonnonvaloa, tai edes hyvää kameraa?}

Patenttineulepötkilyksen lanka on Austermann Eko Pur ja puikot 5.5 mm.

Loppuun pakollinen joulunaluksen tonttuimitaatio. Kohta ne alkaa kurkistelemaan!

Viinimatka Itävaltaan

Kaikille valkoviinin ystäville voin lämmöllä suositella pientä matkaa Itävallan viininviljelysseuduille. Ilokseni pääsin käymään Styrian viiniseuduilla, parinsadan metrin päässä Slovenian rajasta. Maisemat olivat mielettömät, vihreitä vuoria ja viinilaaksoja jatkui silmänkantamattomiin. Ja ne viinit, ne viinit..













Matkalla viinitilalta seuraavalle me yövyttiin tällaisissa ihanissa piparkakkutaloissa, joita pilkottaa vuorenrinteillä siellä täällä. Meitä oli matkassa yhteensä 16 henkeä, mutta jokaiselle löytyi mukava sänky. Suosittelen! Saapuessamme kyseiseen yöpaikkaan oli jo pimeää, mutta aamulla herätessä ei ollut maisemissa valittelemista:

























Vietimme pari päivää myös Grazissa, joka on Itävallan toiseksi suurin kaupunki. Jännä kaupunki, sekoitus vanhaa Italia-vaikkutteista arkkitehtuuria, sekä tosi moderneja juttuja siellä seassa.










Tässä esimerkki siitä modernimmasta puolesta, kelluva baari. Graz oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2003 ja sitä varten tämä baari tehtiin. Paikalliset eivät malttaneet kulttuurivuoden loputtua luopua erikoisesta baaristaan, joten se jäi paikoilleen.













Ja sitä ruokaraportointia kaikki kuitenkin oottavat, joten tässä se tulee! Itävallassa kaiken takana on kurpitsansiemenet. Tätä en tiennyt etukäteen, mutta selväksi se matkan aikana tuli. Erityisesti kurpitsansiemenöljy oli SE JUTTU. Sitä syötiin suolaisissa ja makeissa ruoissa, mm. jäätelön kastikkeena, johon se sopikin oikein mainiosti. Tässä kuvassa on kurpitsansiemen-jäädykettä ja päällä tietenkin kurpitsansiemenöljyä. Aika tuhti jälkkäri, mutta tosi hyvää. Ja tuo öljy on ihan mahtava tuote, siinä on miellyttävä pähkinäinen maku. Käytiin myös sellaisessa kurpitsansiemen-jalostamossa jossa oli kaupan kaikkea mahdollista tuotetta kurpitsansiemenistä: öljyä, pestoa, tulisia ja makeita kurpitsansiemen-namuja yms..

Nädessäni tämän ihanan vitriini-installaation Grazin keskustassa ajattelin teitä, armaat herkkukoukkulaiset!













Ja loppukevennyksenä tuokiokuva, johon kiteytynee itävaltalainen näkemys potretti-tyypisestä valokuvauksesta?!

Lokakuun leffaruokahaasteen äänestys alkaa!

Uuwiii, leffat on katseltu, inspiraatiot haettu ja ruuat kokattu, on siis aika äänestää! Lokakuun ruokahaasteen aiheena oli tehdä ruoka jonka innoittajana on elokuva ja mukaan intoutui 12 bloggajaa loistavilla kokkauksillaan. Alla osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä ja ruoan perästä löytyy mikä elokuva toimi innoittajana. Äänestys (löytyy tämän bloggauksen alaosasta) päättyy 31.10. klo 24.00, eli nyt oma elokuvaruoka-akatemia kokoon ja suosikkia valitsemaan!

Kurpitsamoska: Suklaatryffeliboksi (Forrest Gump)



Pata kattilaa rakastaa: Cannelonit capo di tutti capi (Kummisetä)

Tuulestatemmattua: Corleonen kuha (Kummisetä)

Keittiö Piemonten sydämessä: Kaunottaren ja Kulkurin lihapullaspaghetti (Kaunotar ja Kulkuri)

Anzkun kauhasta kajahtaa: Shire Sandwich (Taru sormusten herrasta)



Fakta & Farfalle: Amerikkalainen omenapiirakka (Gran Torino)



Äijäruokaa: O-nigiri (Henkien kätkemä)



Kannat kattoon!: Tummasuklaamousse (Pieni suklaapuoti)



Kulinaarimuruja: Egonkaatoratikka (Ratatouille)



Lilylandia: Tomaattikookoskeitto (Moulin Rouge)



Kissa pöydällä: Pyörtynyt Imaami (Kanelia ja lihapullia)

Merkintöjä Melukylästä: Civet de mouton (Julie & Julia)

Kerho kokoontui

Ja tarjolla oli soodaleipää, jota handepandekin on testaillut ja hyväksi kehunut. Eräässä ohjeessa mainittiin leivän sopivan laiskalle leipojalle ja kyllähän se aika helppo olikin. Vegaanistin ohjeen soijajukurtilla.

Soodaleipä

1,5 dl kaurahiutaleita
5 dl kolmen viljan sämpyläjauhoja
4 dl maustamatonta soijajukurttia
1 tl suolaa
1 tl soodaa

Sekoita ensin kuivat aineet keskenään ja lisää jukurtti. Sekoita ja taikina on valmis.Taikinasta voi pyöräyttää leivän suoraan pellille tai laittaa vuokaan, kuten minä tein. Laiton siemeiniä koristukseksi ja muutaman viillon pintaan. Paista n. 200 asteessa 40-50 min.

Artisokkalevite

prk artisokkaa suolaliemessä
3 valkosipulin kynttä
3 aurinkokuivattua tomaattia
pinjansiemeniä
cashewpähkinöitä
oliiviöljyä
mustapippuria
loraus valkoviinietikkaa
sitruunamehua

Pääruuasta ja jälkkäristä ei ole kuvallista todistusaineistoa, mutta nekin syötiin. Kurpitsakeitosta oli tulossa vetinen sipuliliemi, kunnes se pelastettiin kahdella bataatilla kutakuinkin syömäkelpoiseksi. Jälkkäri oli onneksi perushyvää.

Raparperipäärynäpaistos

4-5 päärynää
n. 5 dl raparperia
sokeria
kaurahiutaleita
sinistä keiju-margariinia
kanelia

vanijajäätelöä/tofujäätelöä

Kiehauta raparperit sokurin ja kanelin kanssa, jotta vähän pehmenevät. Kuori ja pilko päärynät ja levitä raparperin kanssa vuoan pohjalle. Laita sopiva määrä kaurahiutaleita, sokeria ja keijua (riippuen vuoan koosta) kattilaan ja sekoittele, kunnes margariini sulaa. Levitä myös mössö vuokaan. Paista n. 200 asteessa 20 min. Tätähän voi versioida (ja näin on tehtykin) lähes millä hedelmillä marjoilla tahansa.

Ja kaikilla oli tietenkin kutimet mukana. Talvi on tuloillaan, joten puikoilla oli sukkaa, pipoa ja kaulaliinaa. Sovimme myös seuraavasta kokoontumisesta ja silloin onkin jo pikkujoulumeininki. Kaikista jännintä ikinä on kuitenkin joulukalenteri! Harmi, että se alkaa vasta joulukuun alusta...

Hirvi lumen peitossa viime talvena. Nyt sataa vettä.

Omenainen puolukkakiisseli

Ja vielä vaan puolukkaa riittää!
Resepti löytyi Hesarin arkistosta ja tämä kirpsakka kiisseli maistui erinomaiselle vaniljakastikkeen kanssa, kulho tyhjeni saman tien. Ja tuli mieleen että tämä ja Sirkka-mummon vaniljakiisseli toimisivat varmaan mahtavasti yhdessä kerroskiisselinä!


Omenainen puolukkakiisseli

5 dl omenatäysmehua
4 rkl perunajauhoja
3 dl puolukoita (pakasteesta)
1-2 rkl sitruunamehua
1 dl sokeria

Tarjoiluun:
Vanilja- tai kinuskikastiketta (jos tekee vegaanista niin kauravaniljakastike ainakin toimi hyvin)

Mittaa mehu ja perunajauhot teräskattilaan. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen kunnes kiisseli sakeutuu ja kiehahtaa. Nosta pois kuumalta liedeltä. Soseuta puolijäiset puolukat sauvasekoittimella ja sekoita kiisselin joukkoon. Lisää sitruunamehu ja sokeri. Kaada kiisseli kulhoon ja ripottele vielä pinnalle sokeria. Tarjoile vanilja- tai kinuskikastikkeen kanssa. Niin simppeliä ja niin hyvää.

Kesäkurpitsaa ja salviaa

Olin uskonut kasvimaasatomme kupsahtaneen kaikessa hiljaisuudessa syksyn hallaöinä (krmh, en siis ole siellä viime aikoina juuri ehtinyt vierailemaan), mutta viime viikonloppuna penkeistä korjattiinkin vielä ihan kelpoa perunaa, kurpitsaa, sitruunatimjamia, minttua, oreganoa ja salviaa. (Kuvassa minttu kesäasussaan).

Salvia on jotenkin tähän asti karttanut keittiötäni ja on siis itselleni oikeastaan tämänvuotinen tuttavuus, mutta oikein miellyttävä sellainen. Voimakas maku on aika haastava, mutta kaverit vinkkasivat, että toimisi voin tai kesäkurpitsan kavereina, tai sitten vaikkapa uunijuuresten mausteena. No kesäkurpitsaa ja voita it is. Toimii!

Kesäkurpitsaa ja salviaa (2:lle)

1-2 dl risottospelttiä, ohrasuurimoita tms.

50 g voita

2-3 valkosipulinkynttä

1 kesäkurpitsa (400 g) karkeasti raastettuna

vajaa kourallinen salvian lehtiä

suolaa

mustapippuria

parmesaania

Keitä jyvälisuke ohjeen mukaan. Tee sillä aikaa kesäkurpitsakastike: Sulata voi paistinpannulla ja kuullota valkosipulin kynsiä pari minuuttia. Lisää raastettu kesäkurpitsa ja jatka kuullottelua, kunnes kesäkurpitsaraasteesta alkaa irrota nestettä. Lisää suola ja pippuri sekä salvian lehdet ja kuullota edelleen pari minuuttia, kunnes nestettä on sopivasti haihtunut.

Sekoita lisuke kesäkurpitsakastikkeeseen. Lisää parmesaania maun mukaan.

Tofu Kung Pao

Tämä klassinen kiinalainen ruoka pääsi meidän keittiössä käsittelyyn tofu-versiona ja täytyy sanoa että oli kyllä tofua parhaimmillaan! Juteltiin aiheesta ystävän kanssa ja hän intoutui tekemään Ruokatorstain ohjeella kanaa Kung Pao, oli kuulemma ollut niin hyvää että pää meinasi räjähtää joten sitä lienee voi myös suositella näin toisen käden tietona.
Ohje löytyi The Spiteful Chef -blogista. Sieltä löytyy alkuperäinen resepti, alla oma muokkailu.


Tofu Kung Pao

1 pkt maustamatonta tofua (270g)
1 pieni purjo
1 keskikokoinen kesäkurpitsa
1 iso porkkana
1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
1 iso valkosipulinkynsi
1/2 tl chilitahnaa
1 rkl seesamiöljyä
1 rkl oliiviöljyä
1,5 dl cashewpähkinöitä

Kastike:
2 rkl soijakastiketta
2 rkl teriyakikastiketta
3 rkl (puna)viinietikkaa
1,5 rkl Maizenaa
5 rkl vettä
1,5 rkl sokeria
1 rkl seesamiöljyä

Suikaloi vihannekset samankokoisiksi, pieniksi pitkiksi paloiksi ja kuutioi tofu. Kuumenna pannulla 1 rkl oliivi- sekä seesamiöljyä. Lisää kuumalle pannulle inkivääri ja valkosipuli ja kuullottele hetken. Lisää tofu ja mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Paistele kunnes tofu saa kauniin värin, lisää sitten vihannekset, ensin purjo ja porkkanat ja paista muutama minuutti. Lisää kesäkurpitsasuikaleet ja jatka paistamista kunnes ylimääräiset nesteet ovat haihtuneet pannulta.

Lopuksi sekoita kastike-ainekset keskenään ja lisää ne pannulle. Lisää hieman vettä jos tuntuu että kastike menee liian sakeaksi. Muutama minuutti pannulla riittää ja ruoka on valmis! Tarjoile basmatiriisin kanssa, viimeistele annokset cashewpähkinöillä.

Reilu herkkuhetki (taatelikeksejä ja banaanimuffinsseja)

Tänään käynnistyi Reilun kaupan viikot ja osana sitä, huomenna käydään Reilun kaupan maaottelu. Osallistuminen on helppoa, täältä löytyy tarkempia tietoja.
Ilmoitin työpaikkani mukaan ja lupasin järjestää aamulla Reilun herkkuhetken. Ja oijoih mitä herkkuja onkaan luvassa, keksit ja muffinssit onnistuivat molemmat yli odotusten, ihan järjettömän hyviä!

Pähkinäiset taatelikeksit (30-35 kpl)

1 pss Reilun kaupan pähkinä-kookossekoitusta (100g)
100g Reilun kaupan kuivattuja taateleita
1 dl Reilun kaupan raakaruokosokeria
175g margariinia
7 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl maitoa
2 rkl Reilun kaupan hunajaa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
ripaus suolaa

Murskaa pähkinä-kookossekoitus tehosekoittimella tai kaada seos pussiin ja nuiji kaulimella karkeaksi rouheeksi. Pilko kuivatut taatelit. Sekoita jauhot, sokeri, leivinjauhe, sooda ja ripaus suolaa. Lisää pähkinäseos ja taatelit joukkoon. Sulata margariini ja lisää maidon ja hunajan kanssa joukkoon. Sekoita tasaiseksi massaksi. Lusikoi leivinpaperille uuninpellille, reilu ruokalusikallinen per keksi. Paista 180-asteisessa uunissa 12-15 minuuttia.


Omena-kaneli-banaanimuffinssit (15 kpl isoja muffinsseja)

4 Reilun kaupan banaania (kypsiä)
1 iso tai 2 pientä kotimaista omenaa
100g margariinia
5 dl vehnäjauhoja
1 dl Reilun kaupan raakaruokosokeria
2 rkl Reilun kaupan raakaruokosiirappia
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl Reilun kaupan kanelia
1 tl kardemummaa
0,5 tl suolaa

Raasta omena(t) ja muussaa banaanit, sekoita hedelmät keskenään. Lisää sulatettu margariini ja siirappi seokseen. Sekoita toisessa astiassa kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon varovasti sekoittaen. Jaa taikina muffinssivuokiin niin että taikina täyttää 2/3 vuoasta. Ripottele vielä päälle sokeria ja kanelia. Paista 175 asteessa 20-25 minuuttia.

Mahtavaa kun voi samalla kisata Ruotsia vastaan, olla hyvällä asialla ja tämä kaikki syömällä herkkuja! Huomenna klo 20 selviää kuka voitti ottelun, etenemistä voi seurata täällä.

Synttäripäivä

En halunnut kummemmin juhlistella tänään, mutta muutaman lahjan sain kuitenkin. Nämä sukkaset olin toivonut joskus aiemmin ja nehän valmistuivat juhlapäivän kunniaksi. Sukkien teko aiheutti kyllä tekijälleen (äidille) hieman päänvaivaa, sillä ohje lehdessä oli väärä (Suuri Käsityölehti 8/09). Ohjeen korjattu versiokaan Taito Pirkanmaan nettisivuilla ei tuonut toivottua tulosta. Apua tikkuamiseen kuitenkin saatiin ja Juolukka-polvisukat valmistuivat! Malli on Pohjanmaalta Lapväärtiläistä alkuperää. Komeat!

Toinen paketti liittyi puolestaan herkkupuoleen. Sain aiemmin hankittuun 10,5 litran kattilaan väliosan. Aamuinen riisipuuro keittyi mainiosti ilman vieressä seisomista ja jatkuvaa hämmentämistä. Tai siis sängyssähän mä muutenkin odottelin sitä aamupalaa...

Niin ja kuvassa komeilee viime pääsiäisenä aloitettu räsymatto valmiina! Kudoin itse pohjaa ja ensimmäisen raidan, että oli malli, mistä poikaystävän mummin oli hyvä sitten jatkaa. Kesälomalla, kun käytiin pohjoisessa, niin siellä se odotteli rullalla.

Siis kyllä mä itsekin joskus jotain teen ja ihan valmiiksikin asti!

Liian tavallista blogattavaksi?

Uunijuurekset taitavat olla yksi tämän huushollin suosikkiruokia, varsinkin näin syksyisin. Viime kerralla kun rupesin kuvaamaan pellille palottuja punajuuria, porkkanoita, palsternakkoja, perunoita ja sipuleita ruokakuntamme toinen osapuoli kysyi epäuskoisena, että aionko todellakin blogata uunijuureksista. Hänen mielestään aivan liian arkista ruokaa blogattavaksi!

No, pahoittelen kaiken eksoottisuuden puuttumista tästä ruokalajista. Ohjekin on varsin yksinkertainen: paloittele juureksia ja kasviksia pellille, ripsi päälle öljyä (esim. kookos- tai oliiviöljyä), suolaa ja pippuria, kypsennä uunissa 225 asteessa kunnes ovat kypsiä (noin puoli tuntia).

Tarjoile lisukkeena tai sellaisenaan jukurttikastikkeen kanssa. Kastikkeeseen tuli tällä kertaa maustamatonta soijajukurttia, vähän oliiviöljyä, suolaa, pippuria ja sitruunamehua. Kyllä maistui, taas.

Synttärijuhlat

Eräs ihana vauva täytti pyöreän yhden vuoden muutama viikko sitten. Lahjaksi ompelin suklaanruskeasta fleece-kankaasta takin, joka toivottavasti lämmittää syysmyrskyissä.

Kaavan muokkasin muinaisen Ottobre-lehden tyttömäisestä mallista jättämällä röyhelöt ja rimssut pois. Rintamukseen ompelin nimikirjaimen, kiinnikkeinä toimivat painonapit.

Kaakkukin vietiin mukana, ja se noudatteli varsin samaa värimaailmaa nutun kanssa. Nalle-vuoan löysin taannoin kirpparilta eurolla ja nappasin mukaani kun ajattelin, että vauvoja on lähipiirissä sen verran, että eiköhän kaakkuja vielä päästä leipomaan. Kannatti varustautua, leipomishommiin päästiin tuota pikaa!

Kakkupohjan tein tämän hyväksi havaitun ohjeen mukaan 1,5 kertaisena. Väliin laitoin omenahilloa ja vaahdotettua suklaaganachea, päälle pursotin kaakaolla ja karkkivärillä värjättyä sokericremeä sekä korostukset tummalla suklaalla. Makiaa oli! (Ja myös vegaanista, kaikki ohjeet ovat helposti vegaanistettavissa käyttämällä margariinia voin tilalla ja soija- tai kaurakermaa kerman tilalla.)