keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Syön rasvaa

Moi, mä olen Jytis ja olen ehkä koko elämäni yrittänyt hallita painoani jollain tavalla. Kaiken maailman dieettejä on testattu, on lihottu ja laihduttu ja taas lihottu. Sitten tuossa viitisen vuotta sitten tein oikeasti muutoksia ruokavalioon (jätin pois vaalean leivän kokonaan, aloin syödä aamupuuroa, kasvispainotteisia ruokia, vähemmän pastaa ja riisiä ja syömään säännöllisesti) ja laihduin.

Sen jälkeen olen käyttänyt tosi paljon light-tuotteita ja viime aikoina poistanut lähes kaiken rasvan ruokavaliostani. Siinä ei kyllä ole mitään järkeä. Ensinnäkin light-tuotteet ovat kauheaa teollista sontaa ja ihminen tarvitsee rasvaa. Jotenkin vaan tuntui että heti jos syö vähän rasvaa niin lihoaa mutta eihän se niin mene, herätys Jytis.

Näiden lisäksi on ollut ihme turvotusta pitkään vaikka syön superterveellisesti. Niinpä päätin testata vähähiilihydraattista ruokavaliota. Ei viljoja, ei sokeria ja ei varsinkaan light-tuotteita. Kolmas viikko meneillään ja olo on hyvä! Ei turvota, olen tajunnut kuinka tajuttomasti elintarvikkeissa on sokeria (ja kuinka paljon sitä syön!) ja käytän oikeaa maitoa, oikeita juustoja, oikeaa ihanaa luomu kirnuvoita. Aluksi se oli kauheaa, pelottavaa. Mutta kun tajusi että olo onkin hyvä eikä lihoa niin ahaa-elämys oli aikamoinen.

Aion ottaa ruokavalioon takaisin jotkut viljat pienissä määrin, samoin sokerin hedelmien muodossa, light-tuotteita en koskaan. Lupaan myös itselleni olla potematta huonoa omaatuntoa jos juhlissa on tarjolla jotain hiilihydraatteja sisältäviä juttuja, juhlat on juhlia. Se mitä olen näistä kaikista ruokavalionmuutoksistani oppinut on että omaa kehoa pitää kuunnella, se kyllä kertoo milloin on hyvä olla.

Ja on mulla tän tilityksen lisäksi yksi reseptikin! Aika hillitysti mä sitä kirnuvoita kuitenkin käytän koska saahan rasvaa muualtakin, oliiveista, kalasta, juustoista ja pähkinöistä. Tää resepti on Voisilmäpelistä ja se on mainio!



Mausteiset paahdetut pähkinät

2-3 tl paprikajauhetta (mulla osa oli savupaprikajauhetta)
1-2 tl valkosipulisuolaa
1/2 - 1 tl chilijauhetta
1 rkl oliiviöljyä
3 dl haluamiasi pähkinöitä

Sekoita mausteet keskenään. Lisää pähkinät. Kaada päälle öljy ja sekoita kunnolla. Laita vuokaan tai pellille ja paista 180 asteessa n. 10 minuuttia. Voit välillä vähän käännellä pähkinöitä paistamisen aikana. Tarkkaile, etteivät pähkinät vain pääse kärähtämään, muuttuvat äkkiä pahanmakuisiksi.

13 kommenttia:

  1. ihanaa kuulla, että sulla on aiheesta noin myönteisiä kokemuksia :)

    mä oon aatellut niin, että jostainhan se energia on saatava, jos vähentää hiilareita. rasvasta esim.
    tietty, jos syö molempia, saa energian helposti tuplana ja se on ehkä painonhallinnan kannalta huono juttu.

    ainakin itselle kaksi tärkeintä oivallusta on olleet kasvistenkäytön lisääminen (pastan ja muun kustannuksella) ja light-sonnasta luopuminen (sanonta "heittää vesilintua" light-sonnalla ei nyt sovi, koska vesilinnut on ihan somia eikä ole tehneet mitään ansaitakseen light-sontaa.)

    pähkinäresepti on myös huippu - aion kokeilla. (olen kerran kokeillutkin, mutta ne pähkinät kyllä kärähtivät.)

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa oikein hyvältä suunnitelmalta! Huomaan kanssa että heti alkaa jenkkakahvaa ilmestymään, kun syö huonosti, mutta oikealla ruokavaliolla pysyvät poissa. :D Välillä sitä itsekin lipsahtelee, varsinkin kahviloiden herkkutiskeillä, mutta siihenkin saa kyllä nyt tulla stoppi. Ihaninta tosiaan huomata että voikin syödä kaikkea "rasvaista" lihoamatta...avokadot ovat suurin herkkuni! Iloista ja herkullista syksyä!

    VastaaPoista
  3. Jeah, aitoa ruokaa ja aitoja makuja! Elämä on niin paljon makeempaa ilman sokeria, lisäaineita ja muuta shittiä ;)

    VastaaPoista
  4. Jee, oon samoilla linjoilla! Arkiruokavalio koostuu kananmunasta, rahkasta, voista, kermasta, vihanneksista ja hedelmistä ja hyvältä tuntuu. Ei oo ikinä nälkä eikä turvotus! Leivon kyllä tätä nykyä aika usein, mutta siihenkin on omat vippaskontinsa, joiden avulla välttyy hiilariähkyltä.

    Tämän maan suurin kirous on ehdottomasti kammottava light-hysteria. Se on niin väärin kuin vain voi olla! Hirveetä teollista sontaa, jota syömällä ei laihdu eikä ole hyvä olo, joka maistuu ihan hirveälle ja niitä mainostaa jotkut saatanan muka-laillistetut ravintoterapeutit. Hyi!

    Niin kun Saija tuossa ylempänä totesin, jenkkakahvat saapuvat saman tien, kun repsahtaa. Mutta välillä täytyy repsahtaa, jotta tuntis sen kamalan olon ja muistais, miksi kannattaa syödä vain aitoa kamaa.

    VastaaPoista
  5. Ihan samat tuntemukset! Ja vaikka olen syonyt terveellisesti jo vuosien aikana(mutta pitanyt itseani nalassa)paino nousi ja laski ja nousi ja sitten se enaan laskenutkaan.3.viikko mulla kohta ohi,ja samoja tuntemuksia:ei enaan turvotusta,en nae nalkaa ja pari senttiakin on ehtinyt havita.Hitaasti mutta varmasti.3 viikon aikana olen syonyt pahkinoita enemman kuin ennen enka ole siita lihonut!

    Terv.Yaelian

    VastaaPoista
  6. Mahtavaa kun niin monella muullakin on samanlaisia kokemuksia aiheesta!

    Liina, kiitos sulle nimittäin kirjoituksesi aiheesta oli yksi iso kannustin testata tätä ruokavaliota! Ja samaa mieltä vesilinnuista :)

    Ja samaa mieltä muiden kanssa, välillä lipsahtelee mutta se kuuluu asiaan, ihminen tarvitsee myös "kiellettyjä" herkkuja, ihan jo mielenterveyden vuoksi. Ja tosiaan, onhan niitä vähähiilihydraattisiakin herkkuja vaikka mitä!

    Janna, mä olen niin samaa mieltä tuosta light-tuotehysteriasta ja just se miten niitä markkinoidaan. Ja mä ainakin niin olen imenyt sen kaiken itseeni, aiemmin katselin kauhulla jos joku lappasi ostoskärryyn voita ja TÄYSrasvaista juustoa, härreguud. Mutta nyt teen sen itse hyvillä mielin.

    Tottakai kohtuus ja järki mukana kaikessa, jos vetää pelkkää pekonia, juustoja ja voita niin turha nyyhkiä kun "ei tää toimi".

    Janna ja Yaelian, just toi että ei näe nälkää on musta tässä se järkevin juttu. Mulla ainakin on nyt ollut nälkä paljon harvemmin. Aiemmin jos söin pelkistä kasviksista (ei rasvaa) koostuvan aterian, nälkä oli kohta taas, eikä ihme. Ja sitten kun on nälkä vähän väliä niin myös napostelee vähän väliä ja siinä sitä sitten taas ollaan.

    VastaaPoista
  7. nyt on paras otsikko blogauksella ikinä! ja asiaakin piisas. vegaanilla tuon ruokavalion joutuu koostamaan vähän toisin, mutta pyrkimykset on pitkälti samanmoiset. mulla vaan tuntuu niitä ihan erityisen merkittäviä juhlapäiviä olevan aika usein, ja leipomiseksihan se sitte menee...

    VastaaPoista
  8. On asiaa! Itse välttelen light-tuotteita myöskin kovasti. Ennen vielä kevytjuusto jotenkin meni, mutta nyt sekin on vaihtunut täysrasvaiseen (joskin ylipäätään juustoa tulee nykyisin ostettua harvoin). Ja tuosta sokerista sanoisin, että parempi sokeria kuin makeutusaineita. Ylipäätään olen ehkä fanaattisimmin mahdollisimman vähän prosessoitujen ruokatuotteiden kannalla. Mutta hyvä ruokavalio on varmasti tuo, ja tekisi itsellenikin oikein hyvää, t. nimim. farkut ei mahdu jalkaan. (Aion ryhdistäytyä ihan kohta. Ensi viikolla, tai niillä main. Kuitenkin ihan just näinä päivinä. Kunhan tässä kerkeää.)

    VastaaPoista
  9. Ellu, myös mun lemppariotsikko :) Vegaanille ei ihan tätä ruokavaliota taidetakkaan suositella mutta tosiaan, ideana mullakin on tästä napata ne pääpiirteet ja sitten hieman soveltaa.

    Ja Handepande, sokerista olen kyllä samaa mieltä (se tässä just vähän hämää että hedelmäsokeri olis huono ja makeutusaine hyvä) ja sokereissakin on nykyään mistä valita. Aika vähän nyt on tehnyt makeaa mieli mutta jos niin olen syönyt ihan tummaa suklaata ja raakasuklaata. Sokerittomia karkkeja maistoin, yök. Mutta yllättävän hyvin makeahimon vie pala briejuustoa, aaah.

    VastaaPoista
  10. Yhdyn siihen että makeutusaineet ovat karseinta jätettä ikinä! Mutta sokeriasiat ovat mietityttäneet viimeisen vuoden aikana kovasti, sillä kun jossain vaiheessa tajusin, että valkoinen sokeri ei olekaan sitä "aitoa" sokeria, vaan täysin pilalle prosessoitu tuote ja hyvin kaukana alkuperäisestä tavarasta, en enää ihmetellyt oireita, joita siitä sain.

    Intiaanisokeri eli täysraakaruokosokeri on kaiketi sitä itseään, sokeria aidoimmillaan ja mahdollisimman vähäisellä käsittelyllä. Ite käytän joko inkkaria tai sitten Urtekramin luomuraakaruokosokeria, joka on kiteisempää kuin inkkari (ja vaahdottuu normaalisti, ellei jopa paremmin kuin valkoinen, eli sopii hyvin leivontaan), mutta kummastakaan en saa minkäänlaisia hiilarioireita, sillä ne eivät nosta verensokeria yhtäkkiä ylös ja romauta alas. Itse oon siis ainakin kokenut niin, ettei makeaa tarvitse kokonaan jättää, jos vaan etsii valkoisen tilalle sitä aidompaa kamaa ja leipoo minkä kerkiää :D Valkoista en enää pysty syömään ilman ihan järkyttäviä mahakipuja, turvotusta ja lihomista.

    Jee, hieno postaus, tosi mielenkiintoinen viestiketju! :)

    VastaaPoista
  11. ooo, Janna, tää oli hyvä tieto. mä en oo jaksanut asiaan oikein edes paneutua.

    yksi kaverini kyllä väittää, että jos valkoinen sokeri keksittäisiin nyt, se kiellettäisiin välittömästi vaarallisena huumeena.

    VastaaPoista
  12. No joo, tosi kiinnostavaa kuulla ettei ruskeasta sokerista ole tullut noita hiilarivaivoja!
    Mäkin luovuin valkoisesta sokerista jo jokin aika sitten.

    Mulla varsinaisen sokerin käyttö ei ole ollut niin suurta mutta kun aloin miettimään niin söin ennen sokeria jossain muodossa joka aterialla, aamupuuron kanssa hilloa, salaatin/ruoan kanssa balsamicosiirappia tai makeaa chilikastiketta, rahkan ja marjojen kanssa siirappia, hedelmiä pitkin päivää ja iltaisin usein napostelin kuivattuja hedelmiä.

    Ja käsittämättömän syvälle on mulla juurtunut se että ruoan jälkeen pitää saada vähän jotain makeaa, niinkuin aterian päätökseksi. Joitain tapoja on kyllä niin vaikea muuttaa. Ehkä pitäisi ottaa käyttöön selkeästi yksi herkkupäivä viikossa, muina päivinä voisi laskea siihen päiviä :)

    VastaaPoista
  13. Joo sokeriasia on myös mielenkiintoinen! Mäkin olen jättänyt valkoisen sokerin omassa ruoanlaitossa pois jo aika kauan sitten, mutta tirautan kyllä ruokalusikallisen hunajaa lähes ruokaan kuin ruokaan, se auttaa mun mielestä tuomaan makuja paremmin esille.

    Sokeriasiassa mulla tulee kyllä usein sellainen ajatus, että kun muuten (muka) syön terveellisesti, niin ei tää yks pulla nyt haittaa. Ja yhtäkkiä en sitten syökään enää yhtään terveellisesti vaan pullan joka aterialla (eli sama ilmiö mistä Jytiskin mainitsi).

    Huippukeskustelua, olen taas vähän innostunut miettimään tarkemmin että mitä kaikkea shaissea sitä tulee oikein syötyä huomaamattaan.

    VastaaPoista